Kannattaako ydinvoima investointina?

Aurinko paistaa, kun tarvomme hangessa Pyhäjoella. On vaikea kuvitella, että Fennovoiman ydinvoimala uhkaa nousta talvisen metsän keskelle.

Maankohoamisrannikolle sijoittuva Hanhikiven luonto on poikkeuksellisen arvokas. Alueella viihtyvät monet uhanalaiset kasvi- ja lintulajit.

Ainutlaatuinen luonto ei vakuuttanut niitä kokoomuslaisia, keskustalaisia ja sosialidemokraattisia kansanedustajia, jotka äänestivät Fennovoiman ydinvoimalan puolesta. Onneksi hanke saattaa kaatua taloudellisiin riskeihinsä.

Olkiluotoon rakennettavan ydinreaktorin hinta saattaa jopa tuplaantua alkuperäiseen arvioon verrattuna. Vaikka Fennovoima yrittää ottaa opiksi Olkiluodon virheistä, moni muu tekijä on omiaan pikemminkin lisäämään kustannuksia.

Fukushiman ydinkatastrofin jälkeen turvallisuusvaatimuksia syynätään entistä tarkemmin, mikä voi kasvattaa hintaa. Sopivia reaktoritoimittajia on vain kaksi, joten kilpailu jää rajalliseksi.

Olkiluodon fiaskon jälkeen kumpikaan tuskin suostuu toimittamaan laitoksen avaimet käteen -periaatteella ja kiinteällä hinnalla. Jos hanke viivästyy, maksajiksi joutuvat siis myös rahansa peliin laittaneet kunnalliset energialaitokset.

Viides ydinreaktori nousee Olkiluodossa voimala-alueelle, jolla iso osa infrastruktuurista on valmiina. Hanhikiven luontoon kaikki pitää rakentaa nollasta. Jos Fennovoima joutuu vielä kaivamaan kokonaan oman ydinjätehaudan, kustannukset nousevat entisestään.

Euroopan talouskriisin keskellä ydinvoimala on jättimäinen riski-investointi. Nähtäväksi jää, löytyykö hankkeelle rahoitusta - ja jos löytyy, millä hinnalla.

Suuri kysymysmerkki on myös hankkeen veturin, saksalaisen energiajätin E.ONin sitoutuminen. Saksan alettua ajaa ydinvoimaa alas firmalta sulivat kotimarkkinat.

Viiden viime vuoden aikana maailman ydinvoimakapasiteetti on laskenut liki 4 000 megawattia. Samaan aikaan tuulivoimakapasiteetti on kasvanut huikeat 160 000 megawattia. Onko E.ONin strateginen intressi tarrautua ydinvoimaan, auringonlaskun markkinaan?

Hanhikiven luonnolla ja paikallisilla asukkailla on siis vielä toivoa.

 

(Muokkaus 20.2.: Reaktoritoimittajia koskevaa virkettä selkeytetty)