"Kyllä" kestäville investoinneille, "ei" demokratian ja ympäristövastuun sivuuttaville ohituskaistoille

Ei katsota enää peräpeiliin. Ei valiteta. Ei yritetä sivuuttaa kansalaisten osallisuutta ja ympäristövastuullisuutta. Autetaan suomalaisia yrityksiä yritysvastuun kantamisessa ja kestävän kehityksen vauhdittamisessa. Tehdään yhdessä Suomesta vähäpäästöinen ja kansalaisten arjen hyvinvointia vahvistava yhteiskunta, jonka talouden menestys on kestävällä pohjalla ja ympäristöstä pidetään huolta.

Selvitysmies Jorma Eloranta teki nipun ehdotuksia työ- ja elinkeinoministeriölle investointien vauhdittamiseksi Suomeen. Elorannan esityksessä on paljon hyvää, mutta se sortuu elinkeinoelämän perinteiseen syntiin: ei katsota itse peiliin.

Investointihankkeet viivästyvät usein siksi, että yritykset eivät alusta asti ota ympäristövaikutusten arviointia vakavasti tai eivät sitoudu kansalaisia osallistavaan kuulemiseen. Millään ehdotetun kaltaisilla demokratiaa sivuuttavilla ohituskaistoilla tätä ongelmaa ei hoideta, vaan vastuullisella yritystoiminnalla. Suurten investointihankkeiden osalta kansalaisten osallisuus ja ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa hyvää elinkeinoympäristöä.

Esimerkiksi kaivoshankkeissa paras tapa nopeuttaa hankkeiden toteutumista olisi se, että yritykset itse osaisivat paremmin alusta alkaen suunnitella hanketta ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Suuret elinkeinohankkeet ovat jo nyt prioriteetti ympäristölupaprosessissa. Hutilointiin ei kuitenkaan ole varaa, vaan viranomaisen toimintaa nopeuttaa parhaiten yrityksen oma aloitteellisuus ja riittävät resurssit. Avoin tiedotus ja vuorovaikutus lisäävät ympäristöä kuormittavan elinkeinotoiminnan hyväksyttävyyttä alueen asukkaiden silmissä ja parantaa hankkeen ympäristöystävällisyyttä.

Elorannan selvityksessä on monta hyvää peruslähtökohtaa. Valtion tehtävänä on luoda kannustava elinkeinoympäristö, jossa hyvillä liiketoimintaideoilla ja investoinneilla on mahdollisuus menestyä. Valtio voi myös omalta osaltaan kannustaa ja auttaa yrityksiä investointien toteuttamisessa. Tähän liittyen selvityksessä on hyviä ehdotuksia innovaatiotoiminnan ja ympäristöteknologian käyttöönoton vauhdittamisessa, kuten ministeri Häkämieskin toteaa. Pidän Elorannan tavoin tärkeänä myös sitä, että julkisissa hankinnoissa osataan asettaa laatukriteereitä joilla kotimainen tuotekehitys saa markkinoita halvan bulkin sijaan.

Joskus elinkeinoelämän helmasynti Suomessa on se, että henkisesti eletään menneen ajan maailmassa. Valitetaan ympäristösääntelystä ja päästöjen vähentämisestä. Tämä pitää lopettaa ja katsoa tulevaisuuteen, jos haluamme menestyä. Elämme aikaa, jona luonnonvarat hupenevat ylikulutuksen takia ja ilmastonmuutos uhkaa karata käsistä. Nykyinen raaka-ainevetoinen, ympäristöä tuhoava talous on menossa kovaa vauhtia päin seinää. Raaka-aineiden hinnat ovat erkaantuneet historiallisesti alenevasta kehityksestään ja ovat kovassa nousussa, nyt ja tulevaisuudessa.

Ihmiskunnan on opittava asettamaan toimintansa luonnon kantokyvyn rajoihin, jos haluamme rakentaa taloudellista hyvinvointia jatkossakin. Vähemmästä on saatava irti enemmän. Ne maat, jotka ensimmäisinä ottavat laajamittaisesti käyttöön parhaat käytännöt menestyvät muutoksessa. Materiaalien on oltava kestäviä ja kierrätettäviä. Energiaa on käytettävä tehokkaasti ja tuotettava uusiutuvilla muodoilla. Biotaloudessa on siirryttävä suljettuun kiertoon. Kulutuksen painopiste siirtyy materiasta aineettomaan sisältöosaamiseen ja palveluihin – jo nyt teollisuudenkin liikevaihdosta kasvava, menestyvin osa tulee laitteisiin liittyvistä palveluista. Notkeat yritykset ovat jo muutoksen aistineet.

Paras tapa turvata teollisuuden työpaikkojen ja monipuolisen elinkeinoelämän kehitys Suomessa on rakentaa vähäpäästöistä ja resurssitehokasta taloutta, jossa osataan käyttää älyä suurten raaka-ainemäärien sijaan. Tällaisessa yhteiskunnassa osataan myös suunnitella ihmisten elinympäristöt ja palvelut arkea helpottavalla tavalla.

LUE MYÖS: Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote Elorannan selvityksestä