Parempi maailma ei synny ylhäältä päin annettuna, vaan ihmisten vapaaehtoisesta toiminnasta. Ihmisten on voitava vaikuttaa laajasti ja eri tavoin yhteisiin asioihin niin paikallisesti, kansallisesti kuin globaalistikin. Tämä mahdollisuus vaikuttaa ympäröivään maailmaan on osa merkityksellistä ja hyvää elämää.
Oikeus osallistua päätöksentekoon ei saa perustua syntyperään, vaan avoimeen ja osallistuvaan kansalaisuuteen. Kansalaisuus tulee nähdä kaikkien Suomessa asuvien välisenä yhteiskuntasopimuksena ja sitoutumisena demokraattisiin ja humaaneihin arvoihin.
Edustuksellista demokratiaa on täydennettävä suoralla, osallistavalla demokratialla, jossa päätöksenteossa aloitteen voi tehdä suoraan myös joukko kansalaisia. Kansalaisten vaatima kansanäänestys tulee järjestää sitovana.
Myös yritysten ja liike-elämän tulee kantaa valtansa mukainen vastuu yhteisestä hyvinvoinnista. Globaalilla politiikalla haluamme asettaa reilut ja ekologisesti kestävät pelisäännöt sekä turvata kaikille ihmisoikeudet ja perustoimeentulon.
Kaikille on luotava tasa-arvoiset mahdollisuudet olla mukana määrittelemässä ihmisten itselleen asettamia elämän ehtoja. Nykyinen edustuksellinen demokratia, jossa ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisessa asemassa ainoastaan vaalipäivänä, ei riitä vihreille. Demokratiaa on saatava lisää ja sitä on syvennettävä. Vihreä demokratia syntyy ihmisten välisessä kanssakäymisessä kokemuksia ja näkemyksiä vaihtamalla yhteistä totuutta ja sääntöjä rakentaen. Olennaista on, että kaikki mihin ihminen voi vaikuttaa, on kyseenalaistettavissa.
Me tarvitsemme ruohonjuuridemokratian lisäksi edustuksellista demokratiaa. Edustuksellisesta demokratiasta on tehtävä läpinäkyvämpää. Edustajien ja valitsijoiden väliselle kanssakäymiselle on etsittävä uusia tapoja. Kansalaisen demokratia ei saa rajoittua ainoastaan Suomeen ja Euroopan unioniin. Koska kansallinenkin demokratiamme luotiin ihmisten vapaaehtoistoiminnan kautta, voi globaalidemokratiakin lähteä ruohonjuuritoiminnasta. Vihreiden mukaan globaalidemokratiaa voi harrastaa niin YK:n päämajassa kuin lähiön kerhohuoneessakin. Vihreiden mielestä myös Euroopan unionin instituutioita on demokratisoitava samoin kuin globaalien järjestöjenkin.
Kansalaisuuden saamista on helpotettava, ja muiden maassa asuvien osallistumisen mahdollisuuksia on lisättävä. Kansalaisuuden käsitettä on laajennettava, syntyperän sijasta Suomen kansalaisuus tulisi nähdä kaikkien maassa asuvien välisenä yhteiskuntasopimuksena ja sitoutumisena demokraattisiin ja humaaneihin arvoihin. Ei voida enää puhua kansallisvaltioista, koska alun perinkin keinotekoinen käsite saman syntyperän jakavasta kansasta on vanhentunut maahanmuuton ja EU:n vapaan liikkuvuuden myötä. Suomessa asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka kansalaisuuden puutteen takia joutuvat jatkuvasti kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Myös heidän osallistumistansa yhteiskuntaan on tuettava. Oikeudenmukaisuuden nimissä kaikilla Suomessa asuvilla on oltava oikeus peruspalveluihin.
Kansalaisille - äsken määritellyssä muodossa - on taattava riittävät edellytykset keskustella ja valmistella asioita ja tehdä päätöksiä yhteisistä asioista. Osallistuvan demokratian luonnollinen ydin on jo olemassa oleva ihmisyhteisö. Osallistuva demokratia toteutuu alueilla, asuintaloissa, kuluttajien ja yhteiskunnallisten palvelujen käyttäjien kesken sekä työpaikoilla. Sen tehtävänä on paitsi luoda omaa yhteisöä myös vaikuttaa kunnallisiin, kansallisiin, Euroopan laajuisiin ja globaaleihin asioihin. Osallistuvan demokratian ryhmille on taattava riittävät edellytykset valvoa viranomaisten toimintaa. Osallistuvan demokratian muoto voi olla moninainen ja sitä voivat organisoida mm. valtio, kunnat, Euroopan unioni, kansanliikkeet ja puolueet.
Väkivallaton ja avoin, epäeettiseen toimintaan kohdistuva kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävä vaikuttamisen muoto. Jokaisella on oltava oikeus kritisoida ja vastustaa yhteiskunnan epäkohtia, esimerkiksi asepalveluksesta kieltäytyminen tulee vapauttaa rangaistusseuraamuksista. Kautta historian parempaa yhteiskuntaa on rakennettu yksittäisten ihmisten rohkeudella käydä epäeettisiä, syrjiviä tai ympäristöä tuhoavia tekoja vastaan.
Valistunut kuluttaja voi ohjata talouden kehitystä. Ostopäätöstensä vaikuttimista ja seurauksista tietoinen kuluttaja luo yritysten välille positiivista kilpailua yhteiskuntavastuun kantamisesta. Tätä toimintaa tulee tukea muun muassa toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta lisäämällä sekä laajentamalla vapaaehtoisten tuotemerkintöjen käyttöä. Hyviä esimerkkejä ovat reilu kauppa ja luomutuotanto.
Tasa-arvoisen osallistumisen ja demokratian periaatteiden on toteuduttava myös tietoyhteiskunnassa. Tietoyhteiskunnan rakentaminen on kasvanut yhdeksi suurista kansallisista projekteista. Suuryrityksillä ja viranomaisilla on voimavaroja ajaa etujaan, mutta kuluttajan ja kansalaisen näkökulma uhkaa jäädä varjoon. Erityinen tehtävä on saada ihmisten ääni kuuluviin yhteistä tulevaisuutta muovaavassa lainsäädännössä.
Kansalaisten oikeus saada monipuolisesti tietoa on demokratian edellytys. Osallistuva demokratia vaatii jatkuvaa keskustelua ja tiedonsaantia. Uusien viestintäkeinojen tulee lisätä vuorovaikutusta päättäjien ja kansalaisten välillä ja siten helpottaa mielipiteen muodostamista ja ilmaisemista. Kehittämällä edustuksellisuutta vuorovaikutteisemmaksi voidaan rakentaa keskusteleva demokratia, jonka päätökset perustuvat avoimelle ja tasa-arvoiselle mielipiteiden vaihtamiselle. Yksityisyyden suojasta ja kansalaisvapauksista on huolehdittava myös tietoyhteiskunnassa.
Suora demokratia täydentää edustuksellista demokratiaa. Suoraa demokratiaa tarvitaan kaikessa päätöksenteossa. Valtakunnallisia ja kunnallisia kansanäänestyksiä tulee lisätä ja niiden tuloksista tehdä sitovia. Tietyllä määrällä kansalaisia tulee olla oikeus alistaa oma aloitteensa tai edustajien tekemä päätös sitovaan kansanäänestykseen. Kunnissa on lisättävä kuntalaisten huomioimista tärkeiden päätösten valmistelussa ja rohkaistava kuntalaisaloitteiden tekemistä. Edustuksellista poliittista järjestelmää on myös uusittava varmistamaan kansalaisten ja puolueiden yhdenvertaisuus, tämä edellyttää esimerkiksi vaalipiirijakojen ja vaalitapojen muuttamista oikeudenmukaisemmiksi.
Myös edustuksellisen järjestelmän ja puolueiden on vastattava ajan haasteisiin. Politiikka on erilaisten vaihtoehtojen ja ideologioiden kamppailua. Usein käytetty reaalipolitiikan käsite antaa harhakuvan, että voisi olla olemassa arvoneutraalia, rationaalista ja ideologioista vapaata politiikkaa. Näin ei kuitenkaan ole, ja vaihtoehdottomuus on omiaan vähentämään ihmisten kiinnostusta. Jos kerran on olemassa vain yksi vaihtoehto, on sama kuka sen toteuttaa. On välttämätöntä palauttaa politiikan kunnia. Puolueita tarvitaan paremman yhteiskunnan rakentajina. Tässä työssä kansalaisyhteiskunta toimii hedelmällisessä vuorovaikutuksessa puolueiden haastajana ja niiden toimintatapojen kyseenalaistajana.
On aika avata Euroopan unioni kansalaisille. Alun perin valtioiden väliseksi järjestöksi perustettuun järjestelmään ei kansalaisten katsottu tarvitsevan voida suoraan vaikuttaa. Unionin toimivallan laajentuessa on kuitenkin ollut perusteltua vahvistaa unionin oman päätöksenteon avoimuutta ja demokraattisuutta. Euroopan parlamentin vallan ja sen avoimuuden lisääminen on nähtävä osana kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä.
Kansalaisille tulee avata myös suoria vaikutusmahdollisuuksia. EU:n perustuslaillisista kysymyksistä päätettäessä kansanäänestyksistä on tullut käytännössä sääntö koko unionissa. Suomessakin perustuslakia on muutettava Tanskan mallin mukaisiksi. Tämä tarkoittaisi, että eduskunnan päätös kansallisen toimivallan merkittävästä luovuttamisesta ylikansallisille toimijoille, kuten unionille, alistettaisiin kansalaisten hyväksyttäväksi tai hylättäväksi.
Tavoitteena on voimakas eurooppalainen kansalaisyhteiskunta. Sellainen syntyy, kun eri EU-maissa aletaan tunnistaa yhteisiä ongelmia ja ehdottaa yhteisiä ratkaisuja. Kansalaisyhteiskunnan ytimen muodostavien eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa. Euroopan unionin ja jäsenmaiden hallitusten on lunastettava kansalaisten hyväksyntä todellisilla teoilla, jotka osoittavat sen auttavan parantamaan ihmisten elämänlaatua. Lisäksi Euroopan unionin tulisi toimia edelläkävijänä avoimen kansalaisuuden käyttöönottamisessa hyväksymällä EU-kansalaisiksi kaikki jäsenmaissa asuvat ihmiset. Tällä hetkellä unionin jäsenmaissa asuu satoja tuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä, joilla ei ole minkään EU-maan kansalaisuutta, käytännössä se tarkoittaa elämään asuinmaassa ilman mitään takeita perusoikeuksista. EU-kansalaisuus antaisi heille lainsäädännön suomat oikeudet ja mahdollisuuden vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Myös unionin laajenemismahdollisuuksiin tulee suhtautua mahdollisuutena edistää demokratian ja hyvinvoinnin kehittymistä kaikkialla Euroopassa.
Demokratiaa ei voi olla ilman päätöksenteon avoimuutta ja tasaveroista osallistumista. Julkisuus on nykyään salailua tärkeämpi periaate, mutta silti erityisesti hallitukset ovat pyrkineet pitämään monia aiheita salassa. Euroopan unionista ei voi tulla demokraattista, ellei kansallinen EU-päätöksenteko ole demokraattista, ja vastaavasti unionin lainsäädännön avoimuuden lisääminen purkaa kansallisen salailun perusteet. EU:n nimetyissä toimielimissä, kuten komissiossa tai tuomioistuimessa, on otettava käyttöön sukupuolikiintiöt. Euroopan unionin tulisi myös harkita kiintiöiden asettamista eurooppalaisten yritysten hallituksille.
Kun talous on kansainvälistä, on politiikankin kansainvälistyttävä. Globalisaatio ei ole vain talouden ilmiö. Tavoitteena tulee olla maailmanlaajuinen järjestelmä, joka luo kaupalle ja taloudelle reilut pelisäännöt ja varmistaa ihmisoikeuksien toteutumisen. Globalisaation demokraattinen hallinta antaa mahdollisuuden nykyistä tasa-arvoisempaan kulttuuriseen vuorovaikutukseen eri maiden ja kulttuuripiirien välillä. Se on siis myös väline oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja kulttuurisesti moniarvoisen maailman luomiseksi. Tie on pitkä, mutta askelia oikeaan suuntaan on otettava rohkeasti ja päämäärästä tietoisena.
Valtioiden väliset järjestöt on demokratisoitava. Globalisaatio on vienyt päätösvaltaa erityisesti yksittäisiltä valtioilta, jotka ovat vastatoimena siirtäneet valtaoikeuksiaan ylikansallisille toimijoille. Merkittävin tällainen toimija on demokratiavajeesta arvosteltu Euroopan unioni. Huomattavasti epädemokraattisempia ovat kuitenkin puhtaasti valtioiden väliset järjestöt, jotka luovat pelisäännöt kansainväliselle kaupalle ja taloudelle. WTO:n, maailmanpankin ja kansainvälisen valuuttarahaston toiminnan avoimuutta ja demokraattisuutta on lisättävä ja niiden tärkeimmäksi tavoitteeksi on nostettava sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen edistäminen. Maailmankaupan uudistaminen globalisaation hyödyt paremmin jakavaksi on paras keino lisätä kaikkien sosiaalista turvallisuutta.
On perustettava YK:n alainen maailman ympäristöjärjestö. Globaali ympäristöpolitiikka kaipaa vahvaa johtajuutta ja voimakkaita edistysaskelia. Uuden järjestön tehtäväksi tulisi ilmastopolitiikan johtaminen, sitovien sääntöjen luominen sekä konkreettisten ja riittävien päästötavoitteiden laatiminen ja valvominen.
Euroopan unionin on otettava edelläkävijän rooli globalisaation hallinnassa. EU:n tulee edistää kansainvälisesti sitovien pelisääntöjen syntymistä. Tämä tarkoittaa myös unionin sisällä nykyistä enemmän toimivaltaa niissä asioissa, joissa valtioiden välinen kilpailu tai monikansallisten suuryritysten toiminta vaarantaa ihmisten tai ympäristön hyvinvoinnin.
Kansainvälisessä järjestelmässä on korostettava demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta. Yhdistyneitä kansakuntia on uudistettava ja sen merkitystä lisättävä, jotta yhden suurvallan voimapolitiikka ei hallitse maailmanpolitiikan kehitystä. Terrorismin pelko ei saa johtaa länsimaita kaventamaan demokratiaa, sillä yksilönvapauksien ja ihmisoikeuksien rajoittaminen ei vähennä terrorismia. Demokratiaa tulee päinvastoin laajentaa. Historiasta juontuvia konflikteja ja siirtomaakaudelta periytyviä ristiriitoja on liennytettävä, esimerkiksi purkamalla historiallista painolastia Etelä-Afrikan totuuskomission tavoin. Alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumista on parannettava. Kansainvälisen yhteisön on kamppailtava määrätietoisesti nais- ja lapsikauppaa, lapsityövoiman käyttöä, kidutusta, syrjintää ja siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan sekä kuolemanrangaistuksen poistamiseksi kaikkialta maailmasta.
Globalisaatiokehitykseen vaikuttaminen edellyttää todellista tietoa. Päätösten tueksi tulee olla ajantasaista ja sukupuolieriytettyä tietoa globalisaation todellisista vaikutuksista esimerkiksi ihmisten elämään ja työllisyyteen. Köyhyys sekä Euroopassa että kehitysmaissa on naisistumassa, sillä naiset jäävät enenevässä määrin tilapäiseksi työvoimaksi kaikkialla. Kuitenkin naisen työllistyminen on varmin keino pitää koko perhe köyhyysrajan yläpuolella, ja vastaavasti naisten työttömyys köyhissä maissa lisää myös nais- ja lapsikauppaa. Vaikka naisten työuran kehitystä rajoittava ns. lasikatto on jo kehittyneissä maissa osin poissa ja naisia nousee myös yritysten ylimpään johtoon, samanaikaisesti osa naisista jää pysyvään köyhyyteen. Tämä kehitys voidaan katkaista vain puuttumalla yritysmaailman hallitsemaan globalisaatiokehitykseen ja maailmankaupan rakenteisiin.
Tulevaisuus rakentuu tämän päivän teoillemme. Vihreällä politiikalla paremman huomisen rakentaminen on helpompaa kaikille.
Tehtävänämme on reilu muutos!