Vihreitä linjauksia kasvukeskusten ja kaupunkien asuntopolitiikkaan

Hyväksytty Vihreiden valtuuskunnan kokouksessa 28.9.2008

• laittaa päästöt kuriin
• panna stoppi market-Suomelle ja energiasyöpölle rakentamiselle
• nousta liikenneruuhkista pyörän selkään ja raiteille
• tehdä vuokra-asumisesta kaikille sopiva ja kohtuuhintainen vaihtoehto
• löytää yhteisöllisyys, monimuotoisuus ja valinnanvapaus takaisin suomalaiseen asuntorakentamiseen
• pelastaa vanhat rakennukset
• parantaa kaupunkiasumisen ja kerrostalorakentamisen laatua
• hoitaa asunnottomuutta
• suunnitella ja rakentaa esteetöntä.

Sisällysluettelo

Visio hyvästä asuinympäristöstä
Päästöt alas - seis market-Suomelle!
Kaupunkiseudut eheiksi
Potkua päätöksentekoon
Vihreä vaihtoehto texas-asumiselle
Liikenneruuhkista pyörän selkään ja raiteille
Rakentaminen energiatehokkaaksi
Talojen ei tarvitse olla energiasyöppöjä
Kohtuuhintaista tuotantoa tarvitaan
Lähiöt kuntoon
Vuokra-asumisesta vaihtoehto kaikille
Valtion tukema vuokra-asuminen
Asunnottomuutta pitää hoitaa
Monet tarvitsevat tukea
Monimuotoinen asuminen
Asuntotuotantoon tarvitaan vaihtoehtoja
Yhteisöllisyys
Asuinympäristöt viihtyisiksi
Vanhat rakennukset ja arkkitehtuuri
Viheralueet ovat osa asumiskulttuuria
Asuntoja nuorille

Visio hyvästä asuinympäristöstä

Hyvä asuinympäristö on terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja ekologisesti sekä sosiaalisesti kestävä. Siellä on tarjolla laadukkaita eri elämäntilanteisiin sopivia asuntoja ja palveluja.

Viihtyisän asuinympäristön luomisessa tarvitaan asukkaiden kuuntelua, tahtoa, harkintaa ja hyvää suunnittelua. Hyvä ja turvallinen asuinympäristö muodostuvat siitä, että lähiympäristö on tuttu, hyvin hoidettu ja sen suunnitteluun voi vaikuttaa. Arkkitehtuuri on laadukasta, kunnianhimoista ja monipuolista. Hyvä asuinympäristö edistää sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta riippumatta esimerkiksi etnisestä taustasta, perhemuodosta ja liikuntakyvystä.

Hyvässä asuinympäristössä palvelut ovat kaikkien ulottuvilla, sieltä on yhteys luontoon, rannat ja puistot ovat helposti saavutettavissa ja ympäristö houkuttelee virkistäytymään ja liikkumaan.

Kestävässä asuinympäristössä voi asua pitkään tutulla asuinalueella vähän väliä muuttamatta, vaikka perhekoko saattaa muuttua. Asunnot ovat muunneltavia, esteettömiä ja joustavat tilantarpeen mukaan.

Hyvä asuinympäristö mahdollistaa ekologisesti kestävän ja ympäristöä säästävän elämäntavan. Omien valintojensa kautta asukkaat voivat myös vaikuttaa asumiskustannuksiinsa ja asuinympäristönsä viihtyisyyteen ja laatuun. Asukkaiden osallistuminen ja osallistaminen, avoimuus, vuorovaikutus sekä asukaslähtöisyys ovat hyvän asumisen perusedellytyksiä.

Tutussa ja omaksi koetussa asuinympäristössä asukkaat asuvat pitkään sekä pitävät asuntoaan ja asuinympäristöään hyvässä kunnossa – asumismuodosta riippumatta. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien, osallistamisen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen lisää asuinalueiden arvostusta ja arvoa.

Päästöt alas - seis market-Suomelle!

Tässä paperissa linjataan Vihreiden ratkaisuja kasvukeskusten ja kaupunkien asumisen ongelmiin.

Käynnissä on suurin muuttoliike sitten 70-luvun. Suomi kansainvälistyy. Asumisen tarpeet muuttuvat ja moninaistuvat.

Julkisessa keskustelussa asumiseen tarjotaan kaksi kärjistettyä vaihtoehtoa: pieni, ahdas, kallis ja turvattomaksi koettu kaupunkiasuminen ja hulppea, energiaa tuhlaava ja yksityisautoiluun perustuva haja-asutusasuminen kaukana palveluista.

Vihreässä asuntorakentamisessa luonto tulee kaupunkiin ja asumismuodot moninaistuvat. Tulevaisuudessa kaupungit eivät ole harmaita vaan vihreitä.

Ei ole yhdentekevää miten rakennamme ja miten asumme. Ilmastonmuutos haastaa nykyisen energian ja luonnonvarojen tuhlausta lisäävän asuntorakentamisen, yhdyskuntarakenteen hajautumisen samoin kuin kulutuskeskeisen elämäntapamme.

Kaupunkiseutujen ja Helsingin metropolialueen kasvun hallintaan tarvitaan strategista kokonaisajattelua, joka voi tarkoittaa myös kaupunkien yhdistymisiä. Kuntien yhdistyessä on varmistettava paikallisdemokratian toimivuus.

Asuntopolitiikan on entistä paremmin vastattava ihmisten tarpeisiin, mutta tehtävä se kestävällä tavalla. Hajautuvaa yhdyskuntarakennetta on pystyttävä eheyttämään. Rakentamisesta on tehtävä nykyistä energiatehokkaampaa. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja rakennusten energiakulutuksen vähentäminen ovat tärkeimpiä toimenpiteitä asumisen ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Asumisen suunnitteluun tarvitaan uusia ratkaisuja ja uutta ajattelua. Asukkaat on otettava mukaan asumisen ja asuinympäristön kehittämiseen jo suunnitteluvaiheessa. Niiden jotka tarvitsevat tukea asumisessaan on myös voitava vaikuttaa asumismuotoonsa ja asuinympäristöönsä. Esteettömyys on tasavertaisten asumismahdollisuuksien edellytys ja sen on oltava kaiken rakentamisen ja peruskorjauksen lähtökohta.

Vuokra-asuminen on vihreässä asuntopolitiikassa keskeisellä sijalla. Vuokra-asumisen on oltava todellinen vaihtoehto kenelle tahansa.

Eriarvoisuus on lisääntynyt ja asunnottomuus on keskittynyt kaupunkeihin. Vihreän asuntopolitiikan keskeisiä tavoitteita on monipuolinen asuntotarjonta, sosiaalinen eheys ja kestävyys, kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisääminen, yhdenvertaisuuden takaaminen asuntojen saatavuudessa sekä tukea tarvitsevien asunto-olojen turvaaminen.

Vihreässä asuntopolitiikassa asukas valintoineen on keskiössä. Asumisen ja asuinympäristömme kokonaisvaltaiseen suunnitteluun tarvitaan uusia vihreitä ratkaisuja ja asukaslähtöistä ajattelua.

Kaupunkiseudut eheiksi

Potkua päätöksentekoon

Väestö keskittyy yhä enemmän kaupunkiseuduille. Asutus hajautuu yhä kauemmas kasvukeskusten reunoille alueille joissa ei ole toimivaa joukkoliikennettä, palvelut ovat kaukana asutuksesta ja työmatkat ovat pitkiä.

Autoriippuvuus kasvaa ja alueellinen epätasa-arvo lisääntyy.

Helsingin alueella kärsitään muita kasvavia kaupunkiseutuja enemmän yhdyskuntarakenteen hajautumisesta ja kasvavista liikennemääristä. Helsingin kaupunkiseutu on Euroopan väljimmin rakennettu suurkaupunkialue.

Kaupunkiseutujen hajautumisen salliminen on ekologisesti kestämätöntä. Hallitsematon rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella on osoitus kuntien haluttomuudesta käyttää nykylainsäädännön suomia mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden edistämiseksi.

Kaupunkiseutujen elinvoimaisuuden säilyttäminen vaatii yhteisiä alueellisia tavoitteita. Asukkaat liikkuvat joka tapauksessa yli kuntarajojen työn, ostosten ja harrastusten perässä. Vihreän asuntopolitiikan tavoitteena on kaupunkiseutujen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys.

Vihreät linjaukset:

• Kaupunkiseutujen maankäytön, liikenteen ja asumisen suunnittelulle luodaan yhtenäinen päätöksenteko- ja kaavoitusjärjestelmä.
• Maankäytön lainsäädäntöä kehitetään siten, että siihen sisällytetään yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta ohjaavia säädöksiä.
• Hallitsematonta rakentamista asemakaava-alueiden ulkopuolella hillitään määrätietoisesti.
• Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hallintaa parannetaan strategisella ohjauksella, joka edellyttää paikallistason kehittämistarpeiden ymmärtämistä ja vahvaa paikallisdemokratiaa.
• Suurimpien kasvukeskusten kunnat sekä Helsingin seudun 14 kuntaa yhdistetään seudullisen metropolihallinnon alle. Samalla turvataan paikallisdemokratian toimivuus.

Vihreä vaihtoehto texas-asumiselle

Kaupunkiseutujen kasvupaineet, samoin kuin kaupunkeihin muuttava väestö, ovat monimuotoisempia kuin 70-luvulla. Paluuta 70-luvun betonilähiörakentamiseen ei enää ole. Kaupunkiseutujen eheyttämiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja.

Ekologisesti kestävän yhdyskunnan perusedellytys on riittävä maankäytön tehokkuus ja asukastiheys. Tiivis yhdyskuntarakenne mahdollistaa riittävän palvelutason sekä joukkoliikenteen käytön.

Olemassa olevaa rakennetta hyödyntävä täydennysrakentaminen vastaa jo lähtökohtaisesti kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakentamista. Täydennysrakentaminen parantaa asuinalueiden elinvoimaa ja parhaimmillaan turvaa myös palvelut. Täydennysrakentaminen ei saa tarkoittaa puistojen ja muiden lähivirkistysalueiden tärvelemistä.

Esim. vanhat rakennetut ympäristöt, kuten käytöstä poistuvat teollisuusrakennukset ja -alueet, yhdyskuntarakenteen sisällä sijaitsevat joutomaat, ullakkojen ottaminen asumiskäyttöön, rakennusten korottaminen ja parkkipaikka-aavikoiden päälle rakentaminen voivat luoda perustaa asuinalueiden täydennysrakentamiselle ja kokonaisten uusien asuinalueiden kehittämiselle

Vihreät linjaukset:

• Kestävä ja elinvoimainen kaupunkikehitys voivat kulkea käsi kädessä. Ekologinen kaupunkikehitys edellyttää tiivistä ja kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta.
• Ekologista kaupunkirakennetta edistetään eheyttämällä olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja täydennysrakentamalla harvaan rakennettuja taajamia.
• Asuntorakentaminen ohjataan ensisijaisesti olemassa olevan joukkoliikenneverkon, erityisesti rataverkon, palvelualueille. Tarvitaan myös uusia raideyhteyksiä.

Liikenneruuhkista pyörän selkään ja raiteille

Pyöräily on jalankulun tapaan terveellinen ja ympäristöystävällinen liikkumistapa, joka kaupunkikeskusten lyhyillä matkoilla on useimmiten myös nopein ja kätevin. Turvalliset pyöräyhteydet vähentävät esim. lapsiperheiden vapaa-ajan autoilutarvetta, kun lapsetkin voivat yksin pyöräillä harrastuksiin.

Turvallisella ja mukavalla pyörän säilytyksellä voidaan vaikuttaa kulkutavan valintaan asemalle tultaessa ja ylipäätään junan käyttöön henkilöauton sijasta. Pyöräpysäköinnin imagoa on kuitenkin nostettava ja tehtävä siitä houkuttelevaa. Päästöjen vähentämisen kannalta se on halpa sijoitus.

Kaikissa eurooppalaisissa kaupungeissa, joissa on edistetty pyöräilyä, kevyen liikenteen osuus on kasvanut ja liikenteen haitat vähentyneet (Pariisi, München ja Kööpenhamina). Kevyen liikenteen laatuvaatimukset ovat kasvamassa myös Suomessa.

Vihreät linjaukset:

• Kevyen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan lisäämällä kävelykatuja ja pyöräteitä sekä auraamalla pyörätiet yhtä aikaa ajoteiden kanssa talvisin. Kaavoituksessa, asunto- ja työpaikkarakentamisessa sekä joukkoliikenteen suunnittelussa huomioidaan pyöräilyn tarpeet.
• Pyöräilyä lisätään määrätietoisesti. Laaditaan valtakunnallinen pyöräilyohjelma.
• Tehdään pyörien kuljettaminen joukkoliikennevälineissä maksuttomaksi ja varataan niille tilaa.
• Asuinympäristöt suunnitellaan siten että työmatkapyöräily on houkutteleva vaihtoehto.
• Työmatkapyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan.

Rakentaminen energiatehokkaaksi

Talojen ei tarvitse olla energiasyöppöjä

Rakennukset kuluttavat n. 40 % energiasta ja tuottavat n. 30 % kasvihuonepäästöistä. Rakennusten ympäristövaikutuksia vähennettäessä keskeisiä tavoitteita ovat rakennusten kestävyys, energiatehokkuus, pitkäikäisyys, muunneltavuus ja korjattavuus.

Rakennusten ja asumisen energiankulutuksen vähentäminen on yksi tärkeimmistä toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Rakennusten käyttöikä on ainakin sata vuotta, joten nyt tehdyt päätökset vaikuttavat pitkään.

Vielä kymmenen vuotta sitten Suomen rakennusmääräykset olivat eurooppalaisittain vertailukelpoiset. Koska niitä ei sen koommin ole kiristetty, on rakentaminen nykyisellään energiaa tuhlailevaa. Se on tullut ilmastolle ja asukkaalle kalliiksi. Pääomakustannusten minimointi on johtanut tehottomiin energiaratkaisuihin ja kalliisiin käyttökustannuksiin.

Energiatehokkaan rakentamisen markkinat eivät ole Suomessa päässeet kehittymään.
Energiatehokkaan rakentamisen tietotaito on olemassa, se täytyy vain saada käyttöön. Asuntorakentamisessa tullaan viimeistään vuonna 2010 siirtymään nykyistä tiukempiin energiamääräyksiin. Vähän energiaa kuluttavia matalaenergia-, passiivi- ja nollaenergiataloja voidaan Suomenkin oloissa rakentaa kaikissa kokoluokissa pientaloista kerrostaloihin. Myös rakennusmateriaalien ympäristöystävällisyyteen on panostettava.

Vihreät linjaukset:

• Energiatehokkuuden normiohjausta kiristetään. Parhaillaan valmistelussa oleva uudisrakennusten energiatehokkuusmääräysten kiristäminen 30–40 prosentilla vuoteen 2010 mennessä toteutetaan. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Energiatehokkuusmääräyksiä kiristetään edelleen vähintään 20 prosentilla vuonna 2012.
• Ensi vuosikymmenen aikana siirrytään rakentamaan taloja, joiden lämmitys ei vaadi ulkopuolista energiaa.
• Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta parannetaan. Korjausavustusten määrää lisätään ja tuki ohjataan rakennusten energiankäytön tehostamiseen. Rakennusmääräyksiä tarkistetaan niin, että peruskorjausten ja muiden suurten remonttien yhteydessä edellytetään parempaa energiatehokkuutta.
• Rakennusten kokonaisenergiakulutukseen perustuvaan sääntelyyn on siirryttävä vuonna 2012.
• Energiaomavaraisten ja ekologisten asuinalueiden syntymistä tuetaan.
• Kaavoituksessa otetaan käyttöön tontti- ja aluekohtainen energialuokitus. Kaavoituksessa määritellään rakennettavien tonttien energiaomavaraisuusaste eli tonteilla tuotetaan tietty osa siellä kulutettavasta energiasta uusiutuvista energialähteistä.
• Valtio ottaa vastuun asumisen energiansäästömahdollisuuksien tehokkaasta tiedottamisesta.

Kohtuuhintaista tuotantoa tarvitaan

Kaupunkiseuduilla kohtuuhintaisen asuntotarjonnan puute kiihdyttää yhdyskuntarakenteen hajautumista, heikentää kaupunkiseutujen elinvoimaisuutta ja luo esteitä uusien työpaikkojen syntymiselle.

Kasvukeskuksissa on puutetta ns. tavallisen hintatason asunnoista, sekä vuokra- että omistusasunnoissa. Yleishyödyllinen vuokra-asuntotuotanto on romahtanut murto-osaan tavoitteista. Samaan aikaan vuokra-asuntojen määrä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana noin 17 000 asunnolla.

Suhdannevaihtelut ohjaavat asuntotuotannon määrää. Kaupunkialueilla pysäköintiratkaisut nostavat kohtuuttomasti rakentamisen hintaa

Vihreät linjaukset:

• Valtio ja kunnat edistävät määrätietoisesti monipuolisten, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden omistus- ja vuokra-asuntojen tuotantoa.
• Huolehditaan asemakaavojen taloudellisuudesta. Kuntien on hankittava ja kaavoitettava maata pitkäjänteisesti, jotta tarjolla on kohtuuhintaisia tontteja.
• Autopaikkarakentamisen kustannukset eriytetään asuntojen hinnoista.
• Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti on pidettävä korkeana.
• Kunnat ottavat tarvittaessa käyttöön järjestelmän, jossa asuntotuotannon suhdannevaihteluiden ohjaamiseksi tonttien toteuttamiselle asetetaan kohtuullinen aikaraja, jonka aikana tontti on rakennettava.

Lähiöt kuntoon

Suomalaiset lähiöt ovat mainettaan parempia asuinpaikkoja.

Tällä hetkellä lähiöiden uhkakuvana on palveluiden heikkeneminen, talojen ja asuinympäristön rapistuminen sekä asukasrakenteen yksipuolistuminen. Lähiöiden rakennuskannan peruskorjaus vaatii suuria investointeja.

Lähiöiden kehittämisellä ja täydennysrakentamisella sekä rakennuskannan ja asuinympäristön perusparannuksella edistetään kohtuuhintaisen, esteettömän, laadukkaan, ekologisen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja riittävien palvelujen äärellä sijaitsevan asumisen tarjontaa.

Täydennysrakentamisella ja perusparantamalla alueiden fyysistä, taloudellista ja sosiaalista tilaa turvataan alueiden elinvoimaisuus ja palvelut. Sekoittavaa asuntopolitiikkaa eli erilaisten asuntotyyppien rakentamista tarvitaan kaikille asuinalueille. Näin vältetään sosiaalisesti ja etnisesti eriytyneet asuinalueet.

Lähiöt ovat usein kohtuuhintaisen asumisen alueita ja sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Lähiöiden korjaus on kannattavaa toimintaa myös ilmastonmuutoksen kannalta

Vihreät linjaukset:

• Lähiöasumisen arvostusta ja laatua nostetaan.
• Rakennuskannan ja asuinympäristön perusparannuksella ja ylläpidolla varmistetaan laadukas asuminen. Perusparannushankkeissa huomioidaan esteettömyys.
• Sosiaalisen osallisuuden lisäämisellä edistetään asumisen laatua ja viihtyisyyttä.
• Lähiöiden täydennysrakentamisella vahvistetaan lähiöiden elinvoimaisuutta ja asukasrakenteen monipuolisuutta. "Slummiutumisen" eli segregaation ehkäisemiseksi kuntien tulee tarpeen vaatiessa ostaa vuokra-asunnoiksi asuntoja omistusasuntovaltaiselta alueilta ja muuttaa vuokra-asuntoja korkeatasoisiksi omistusasunnoiksi alueilla, jotka ovat vuokra-asuntovaltaisia.
• Lähiöiden kokonaisvaltaista kehittämistä tuetaan myös valtion varoista. Se on pysyvä osa valtion ja kuntien asuntopolitiikkaa ja kaupunkiseutujen strategista kehittämistä.
• Lähiöiden joukkoliikenneyhteyksiä parannetaan.

Vuokra-asumisesta vaihtoehto kaikille

Kansainvälistyminen, maahanmuuttajaväestön kasvu, työvoiman liikkuvuus sekä tarve muuttaa paikkakunnalta ja maasta toiseen lisäävät vuokra-asuntojen tarvetta. Vuokra-asumisen riittävä saatavuus, kohtuuhintaisuus ja laadukkuus ovat perusedellytyksiä kaupunkien ja asuinalueiden elinvoimaisuudelle.

Kaikilla ei ole varaa tai halua omistusasumiseen. Jokaisella on oltava mahdollisuus asua laadukkaasti omistamatta omaa asuntoa. Kuntien vuokra-asuntojen myöntämisessä on otettava huomioon vanhemman todellinen tilantarve silloin, kun lapset eivät ole kirjoilla kyseisen vanhemman luona, mutta asuvat tämän luona esimerkiksi vuoroviikoin tai viikonloppuisin.

Myös asumisoikeusasuntojen kysyntä on kasvanut. Järjestelmä on tarkoituksenmukainen ja sillä on edelleen oma asemansa vuokra- ja omistusasumisen välimuotona. Asumisoikeusasunnoissa asukasrakenne on monipuolinen ja se ehkäisee osaltaan sosiaalista segregaatiota ja edistää myös työvoiman liikkuvuutta.

Vuokra-asumisesta on tehtävä laadukas ja mahdollinen vaihtoehto kaikille halukkaille!

Vihreät linjaukset:

• Vuokra-asuntojen tuotantoa lisätään alueilla, joilla vuokra-asuntoja on vähän sekä vuokra-asumisen arvostusta nostetaan. Vuokra-asumisen on oltava realistinen vaihtoehto ja laadukas asumismuoto kaikille väestöryhmille.
• Vuokra-asuntojen tuotantoa tulee monipuolistaa myös talotyyppien osalta.
• Asumisoikeusasumista tulee kehittää todellisena vaihtoehtona omistus- ja vuokra-asumiselle.

Valtion tukema vuokra-asuminen

Arava-asuntojen tuotanto alkoi sotien jälkeen talkoohengessä. Yleishyödyllisen asuntotuotannon keskeisiä periaatteita olivat omakustannusvuokrat, sekä käyttö- ja luovutusrajoitukset, jotka turvasivat asukkaille kohtuuhintaisen asumisen. Järjestelmää voidaan uudistaa kadottamatta sen alkuperäisiä hyviä tavoitteita.

Tulorajojen poistaminen on mahdollistanut tämän vaihtoehdon yhä useammalle realistisena asumismuotona.

Valtion tukeman asuntotuotannon merkitys erityisryhmien asumisen ja laadukkaiden asumispalvelujen tarjoajana kuitenkin säilyy.

Viime vuosina monet kunnat ja monet yleishyödylliset toimijat ovat lyhytnäköisesti luopuneet arava-asuntojen hallinnasta ja myyneet niitä. Tämä on vaikuttanut merkittävästi vuokra-asuntokannan pienentymiseen.

Vihreät linjaukset:

• Valtion turvaa tuetun vuokra-asumisen riittävän tuotannon kasvukeskuksissa.
• Aravarajoituksia jatketaan tarvittaessa.
• Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia asuntojen varustetasoon ja materiaalivalintoihin lisätään. Asuntoratkaisuja monipuolistetaan. Asukasdemokratiaa kehitetään.

Asunnottomuutta pitää hoitaa

Suurkaupungeissa köyhyys ilmenee usein äärimmäisissä muodoissaan. Asunnottomuus keskittyy kasvukeskuksiin, joihin suuntautuu eniten muuttoliikettä ja joiden väestönkasvu on suurinta. Toisaalta kaupunkiympäristössä näitä ongelmia voidaan myös tehokkaasti sosiaalisen asuntopolitiikan keinoin hoitaa.

Vihreät linjaukset:

• Vihreät sitoutuvat valtion ja keskeisten kaupunkien välisen Asunnottomuusohjelman toteuttamiseen, jonka tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen.
• Erityisryhmien hankkeita sijoitetaan osaksi normaalia asutusta, hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen ääreen.

Monet tarvitsevat tukea

Moni tarvitsee tukea selvitäkseen itsenäisesti omassa asunnossa. Tukea tarvitsevien asumistarpeet moninaistuvat ja yksilöllistyvät. Näitä erityisryhmiä ovat mm. huonokuntoiset ikääntyvät, vammaiset nuoret, mielenterveyskuntoutujat ja syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajanuoret.

Erityisryhmien asumisen asuntojen suunnitteluun tarvitaan käyttäjälähtöisiä ratkaisuja ja tutkimustyötä. Asuntojen ja muun rakennetun ympäristön esteettömyys parantaa sekä vammaisten, ikäihmisten että lapsiperheiden hyvinvointia. Asuntojen tulee olla asukkaan toiveiden mukaisia, muunneltavia ja joustavia.

Asuinympäristön on tuettava asukkaan yksilöllisiä tarpeita, esim. kuntoutusta ja yksin selviytymistä.

Vihreät linjaukset:

• Kaikki asunnot rakennetaan esteettömiksi. Vanhojen asuntojen korjausrakentamista esteettömiksi tuetaan. Asuinalueet suunnitellaan siten, että esteetön liikkuminen on mahdollista. Myös julkisen liikenteen on oltava esteetöntä.
• Asumisen suunnittelussa otetaan huomioon erityisryhmien yksilölliset tarpeet.
• Ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotonaan mahdollisimman pitkään tuetaan. Ikäihmisten palveluasumista voidaan edistää esim. tukemalla asunto-osakeyhtiöiden muuttamista palvelutaloiksi.

Monimuotoinen asuminen

Asuntotuotantoon tarvitaan vaihtoehtoja

Suomalainen asuntotarjonta on vielä yksipuolista eikä vastaa ihmisten muuttuneisiin tarpeisiin. Asunnot rakennetaan edelleen liikaa asuntotuottajien ehdoilla.

Asumisen tarpeet ja elämäntyylit moninaistuvat. Suomi kansainvälistyy ja ulkomaalaisten määrä kasvaa. Perhekoot ja ylipäänsä käsitykset perheestä muuttuvat. Käsitykset hyvästä asumisesta erilaistuvat ja yksilöllistyvät.

Vihreät linjaukset:

• Asuntotuotannon talotyyppejä ja valinnan mahdollisuuksia lisätään. Suomeen tarvitaan kokeilevaa rakentamista ja uusien asumiskonseptien kehittämistä. Kerrostalorakentamista kehitetään siten, että se tarjoaa yksilöllisiä asumisratkaisuja ja laadukkaan asumismuodon kaikille väestöryhmille. Perheasuntojen tarjonnassa otetaan huomioon perhemuotojen moninaisuus.
• Asuntotuotannon monipuolisuutta ja käyttäjälähtöisyyttä lisätään. Myös lisääntyvä monikulttuurisuus edellyttää uudenlaisia asuntoratkaisuja.
• Omakotiasumisen piirteitä, kuten mahdollisuutta vaikuttaa asuntojen sisätiloihin, omaa rauhaa ja tekemisen mahdollisuuksia siirretään myös kerrostaloasumiseen. Kerrostaloasumisen piirteitä, kuten huoltovapautta ja erilaisia asumispalveluja siirretään pientaloasumiseen. Kerrostaloissakin on mahdollisuus yhteisölliseen puutarhanhoitoon - jos marjapensaat, omenapuut ja kasvimaat eivät mahdu pihalle, voidaan ne siirtää katolle.
• Laadukasta asumista on tarjolla myös niille joiden omat voimavarat eivät riitä. Kasvava ikäihmisten joukko ja monet erityisryhmät tarvitsevat palveluja ja tukea kotona asumiseen.
• Asumisen suunnittelussa edistetään asukaslähtöisiä, yhteisen kokemisen mahdollistavia ja ekologisia ratkaisuja, jotka vapauttavat huoneistoista tilaa muuhun käyttöön. Tärkeää on yhteistilojen joustavuus ja monikäyttöisyys rakennuksen elinkaaren aikana.

Yhteisöllisyys

Yhteisöllisen ja yhdessä asumisen suosion kasvusta on merkkejä monissa väestöryhmissä, kuten nuorten ja ikääntyvän väestön keskuudessa. Yhteisöllinen asuminen voi olla pysyvä tai väliaikainen ratkaisu.

Yhteisöllinen asuminen ja sen sovellukset voivat tarjota tärkeää vertaistukea ja arjessa läsnäoloa myös niille jotka tarvitsevat tukea asumiseensa, kuten huonokuntoiset vanhukset, vammaiset nuoret, ja mielenterveyskuntoutujat.

Perinteisen paikallisyhteisyyden ja osallisuuden, kuten kaupunginosayhdistyksien, tukeminen on tärkeää.

Yhteisöllisyys ja osallisuus saa uusia muotoja ja merkityksiä. Yksi kaupunkiasumisen viehätys on mahdollisuus olla oma itsensä ja elää oman näköistä elämää. Kaupunkiasumiseen liittyvä sosiaalinen etäisyys saatetaan ymmärtää usein vieraantumisena. Ihmisten sosiaaliset suhteet asuinalueella ovat kuitenkin vain osa heidän sosiaalisia verkostojaan koko kaupungissa.

Lisääntyvä monikulttuurisuus lisää yhteisyyden ja yhteisen tilan merkitystä. Tarve ulkopuolisiin yhteisiin tiloihin kasvaa. Hyvällä asuinympäristön ja asumisen suunnittelulla saatetaan myös vaikuttaa suvaitsevaisuuteen asuinalueilla.

Monipuoliset yhteistilat tai julkinen kaupunkitila voivat tarjota hyvät puitteet toiminnalle ja harrastuksille. Ne voivat olla samalla osa asukkaiden kotia ja vierastiloja, joihin voidaan kutsua ulkopuolisiakin osallistumaan monipuolisiin harrastuksiin.

Vihreät linjaukset:

• Yhteisöllistä asumista edistetään kaikille sopivana asumismuotona.

Asuinympäristöt viihtyisiksi

Viihtyisä asuinympäristö myös tuntuu turvalliselta. Ihmisten pelkoja sellaisia paikkoja kohtaan, joissa näkyvyys on heikko, voidaan pitää perusteltuina. Asuinympäristön suunnittelussa visuaalisesti kuolleita kulmia tulee minimoida. Ihmisten ainoalla käytössä olevalla kulkuväylällä ei saa olla pitkiä valaisemattomia tunneleita tai muita pimentoja. Lasten leikkipaikat tulee sijoittaa niin, että niistä on asuntoihin mahdollisimman hyvä näkyvyys.

Joissakin tapauksissa asemanseutujen viihtyvyyttä täytyy lisätä ihmisten turvallisuuden kokemuksen parantamiseksi. Uusien asemarakennusten on edustettava kunnianhimoista arkkitehtuuria.

Vihreät linjaukset:

• Asuinympäristön suunnittelussa pyritään avoimiin näkymiin ja hyvin valaistuihin kulkuväyliin.
• Asemien seutujen ja muiden julkisten tilojen viihtyvyyttä parannetaan.
• Lasten leikkipaikat sijoitetaan siten, että niihin on asunnoista hyvä näkyvyys.

Vanhat rakennukset ja arkkitehtuuri

Vanhaa ei aina tarvitse purkaa. Olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja vanhaa rakennuskantaa voidaan monipuolisesti hyödyntää esim. täydennysrakentamisessa. Vanhan rakennuskannan säilyttäminen vastaa jo lähtökohtaisesti kestävän kehityksen vaatimuksiin.

Vanhoja rakennuksia ja teollisuusympäristöjä säilyttämällä ja monipuolisella uusiokäytöllä luodaan historiallista kerroksellisuutta ja monipuolista kaupunkirakennetta. Vanhoihin rakennuksiin voidaan sijoittaa monipuolisia toimintoja, kuten kulttuuritiloja, työtiloja, palveluita ja asumista.

Hyvän arkkitehtuurin keinoin voidaan parantaa rakentamisen laatua ja antaa sisältöä rakennettuun ympäristöön. Arkkitehtuurin keinoin ovat käyttökelpoisuus, kestävyys ja kauneus. Näistä arvoista luodaan yhä laadukasta asuinympäristöä.

Vihreät linjaukset:

• Rakennetun ympäristön suojelua ja monipuolista uusiokäyttöä edistetään.

Viheralueet ovat osa asumiskulttuuria

Lähimetsät, -vedet ja puistot ovat osa kaupunkitilaa ja paikalliskulttuuria. Niissä voi elpyä ja virkistyä, harrastaa tai vain oleskella ja nauttia luonnosta. Kaupunkiluonnon terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Viheralueet tarjoavat lapsille tärkeitä luontokokemuksia.

Rannat on pidettävä vapaana asuntokaavoituksesta. Vesien virkistysarvo kuuluu kaikille.
Asukkaiden käyttöön tarjotaan siirtolapuutarhoja ja viljelyspalstoja.

Vihreät linjaukset:

• Asuinalueilla tarvitaan ulkoilumetsiä ja lähivirkistysalueita, jotka ovat helposti saavutettavissa pyörällä ja julkisilla kulkuvälineillä. Lähimetsien kuluminen ehkäistään rakentamalla polkuja ja reitityksiä.
• Virkistysalueille rakennetaan myös esteettömiä reittejä.
• Kaavoituksessa huomioidaan kaupunkiluonnon luontoarvot, virkistysarvot ja merkitys ilmanlaadun parantajana.

Asuntoja nuorille

Kohtuuhintaisista nuoriso- ja opiskelija-asunnoista on pulaa. Kotoa itsenäistyminen ja asumisuran alkuun pääseminen on nuorille vaikeaa. Nuorille ei pidä tarjota väliaikaista luukkua vaan viihtyisä koti.

Nuorten syrjäytyneiden määrä on kasvussa. Riski ajautua asunnottomuuteen on suuri niillä alle 25-vuotiailla, joilla on vaikeuksia päästä kiinni työelämään tai opiskeluun. Erityistä tukea tarvitsevat vammaiset sekä maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka eivät ole tasavertaisessa asemassa asuntomarkkinoilla.

Vihreät linjaukset:

• Kasvukeskuksiin tuotetaan riittävä määrä nuoriso- ja opiskelija-asuntoja. Nuorisoasuntojen tuotantoa monipuolistetaan.
• Nuorten syrjäytymistä ehkäistään ennalta toteuttamalla asumishankkeita joissa yhdistyvät elämänhallinta ja asuminen.