Lisää kielivalintoja peruskouluun
Lisää kielivalintoja peruskouluun

Vihreiden mielestä on tärkeää, että suomalaisille nuorille tarjotaan riittävät mahdollisuudet kielten opiskeluun jo aikaisessa vaiheessa peruskoulussa. Nykyajan kansainvälisillä työmarkkinoilla on tarvetta eri kielten osaamiselle – englanti pelkästään ei riitä.
Vihreiden mielestä myös molempien kotimaisten kielten osaaminen on tärkeää: tämä ei johdu pelkästään työmarkkinoiden tarpeesta, vaan myös Suomen pohjoismaisen perinnön ja kaksikielisyyden turvaamisesta. Olisi iso menetys Suomelle, jos väestön enemmistö menettäisi kosketuksen ruotsin kieleen ja sitä kautta avautuvaan osaan omaa kansallista perintöämme ja kansainvälistä viitekehystämme. Pohjoismainen yhteistyö on niin taloudessa kuin politiikassakin laajentuneen EU:n aikana taas yhä tärkeämpää. Ruotsin kielen opiskelussa on silti huomioitava nuorten erilaiset tarpeet. Siksi ehdotamme mallia, jossa osa lukisi ruotsia nykyistä enemmän ja osa vähemmän.
Vihreä eduskuntaryhmä on tehnyt oman mallinsa suomalaisten koulujen kielten opetuksen vahvistamiseksi. Malli on tehty siksi, että opetusministeriön alainen tuntijakotyöryhmä pohtii parhaillaan peruskoulujen tuntijaon uudistamista. Esitys valmistunee toukokuussa ja asia tulee hallituksen päätöksentekoon tämän vuoden kuluessa.
Nykyisin ensimmäinen vieras kieli (A-kieli), käytännössä englanti, aloitetaan 3. luokalla. Tämän jälkeen on vapaaehtoinen A2-kieli neljännellä tai viidennellä luokalla. Kunnat ovat valitettavasti ryhtyneet säästämään vapaaehtoisesta kielitarjonnasta, ja useimmiten A1-kieleksi tarjotaan vain englantia ja vapaaehtoista A2-kieltä ei tarjota suomenkielisissä usein kouluissa ollenkaan. Seitsemännellä on aloitettava B-kielenä viimeistään toisen kotimaisen kielen opiskelu. Kahdeksannella luokalla on vapaaehtoinen B2-kieli.
Elinkeinoelämän Keskusliitto on tähdentänyt, että englannin lisäksi muiden vieraiden kielten osaamisen tarve on lisääntynyt. Etenkin venäjän kielen merkitys on kasvanut, mutta myös saksan, ranskan, espanjan ja kiinan osaajia tarvitaan yhä enemmän. Samaan aikaan koulujen kielivalikoima on valitettavasti vain supistunut.
Vihreiden mielestä olisi tärkeää, että lapsille tarjottaisiin jo kaksi kielivaihtoehtoa alakouluiässä. Kielten opiskelun aloittamiselle otollisin ikä on jo suhteellisen nuorena. Siksi mielestämme nykyisen A-kielen jälkeen koulut pitäisi velvoittaa tarjoamaan 5. luokalla oppilaiden valittavaksi toinen kotimainen kieli sekä (vähintään) yksi vapaavalintainen vieras kieli, joiden välillä oppilas tekee valintansa. Yläkouluiässä C-kieli tulisi vapaaehtoisena valittavaksi 8.luokalla, jolloin pitää kuitenkin viimeistään valita toinen kotimainen kieli. Myös vapaaehtoisia kielikylpyjä pitäisi pystyä tarjoamaan pienille lapsille kysynnän mukaan.
Valinnanvaran lisääminen paitsi kannustaisi kielten opiskeluun, myös parantaisi suomenkielisten oppilaiden mahdollisuuksia ruotsin opiskeluun. Nykyisellään käytäntö on johtanut siihen, että kaikki suomenkieliset oppilaat aloittavat ruotsin vasta seitsemännellä luokalla. Hyvin motivoituneiden ja vähemmän motivoituneiden oppilaiden ollessa samassa ryhmässä oppilaiden saavuttama kielitaito on laskenut jatkuvasti. On myös myönnettävä, että ruotsin kielen opiskelun tarpeessa on alueellisia eroja: Itä-Suomessa moni haluaisi aloittaa venäjän opiskelun ennen ruotsin opiskelua.
Vihreän eduskuntaryhmän mallissa suurta osaa nuorista kannustettaisiin valitsemaan ruotsi jo viidennellä luokalla, jolloin moni nuori saisi aidosti käytännön tarpeita hyödyttävän kielitaidon. Näin kaksikielisten palvelujen turvaamisen edellytykset paranisivat. Kahden vuoden pakollinen ruotsin opiskelu takaisi muille nuorille edes kohtuullisen perustaidon, jonka avulla he myöhemmin elämässään tarpeen mukaan voivat vahvistaa toisen kotimaisen kielen osaamistaan. Tämä on syytä turvata myös siksi, että monissa julkisissa tehtävissä sekä useissa palvelutehtävissä ruotsinkielen taito on työnsaannin edellytys.

Kielien opetus esikouluun
<!--
@page { margin: 2cm }
P { margin-bottom: 0.21cm }
-->
Kielten oppiminen on helpointa ja luonnollisinta nimenomaan
varhaisessa iässä. Siksi kielten opettaminen leikin varjolla tulisi
aloittaa jo esiopetuksessa tai ensimmäisellä luokalla.
Englanti sopii hyvin varhaisen oppimisen kieleksi, sillä
englannille tulee huomaamatonta tukea niin televisiosta kuin muusta
mediakulttuurista.
Ville Niinistö tuo hyvin esiin kielitaidon
tärkeyden tulevaisuudessa. Hyvä kielitaito luo paitsi kilpailuetua
yksilölle työpaikoista, myös suomalaisille yrityksille
kansainvälisillä markkinoilla.
"Lisää kielivalintoja peruskouluun"
Otsikko on oikea. Samoin sen tunnustaminen että vieraiden kielten opiskelu on supistunut ja niitä tarvitaan lisää. Johtopäätökset sen sijaan ovat toimimattomia ja epärealistisia.
Kielenopetuksen lisääminen tuossa määrin mitä ehdotetaan tekisi peruskoulustamme varmastikin kielipainoitteisimman koulun Euroopassa. Mitä se vaikuttaisi esim. matematiikkaan tai yhteiskunnalisiin aineisiin paneutumiseen. Olisin todella huolissani. Vihreitten johdon olisi syytä tunnustaa, että KOKO ikäluokalle äidinkielen lisäksi kolmen kielen opiskelu on ylivoimaista ja suurelle osalle täyttä resurssien tuhlausta.
Kun uskalletaan miettiä vaihtoehtoa, jossa ruotsi tai mikään muukaan kieli (äidinkielen lisäksi) ei ole pakollinen saadaan täysin erilainen ja käytännössä toimiva järjestelmä, mihin myös oppilaitten resurssit riittävät. (Pakollisena tulee pitää kielten määrä: äidinkieli plus 2 muuta kieltä perusopoetuksessa + vapaaehtoisia). Ensimmäinen vieras kieli voidaan aloittaa hyvinkin varhain - mielellään kielikylpyopetuksena vanhempien valinnan mukaan. Toinen vapaavalintainen vieras kieli voidaan tuoda mukaan esim. 4. tai 5.luokalta tai vaihtoehtoisesti yläkoulussa. Kun näiden kahden kielen lisäksi ei ole enää pakkoa ottaa yläkoulussa nykyisen käytännön mukaista kolmatta "vierasta" kieltä, ruotsia, saadaan kahden "pitkän" kielen lukijamäärät nousemaan huomattavasti. Ja toki kolmannenkin vieraan kielen saa yläkoulussa valita jos haluaa suuntautua kieliin.
Ei tarvittaisi nykyistä "mainontaa" ja kampajoita kielten valitsemiseksi, kun oppilaat saavat jakaa resurssinsa haluamallaan tavalla. Myös syytökset kuntien huonosta kielitarjonnasta ovat poliitikoilta varsin heikkoja perusteluja - tai ainkin toissijaisia -, kun syy valitsemattomuuteen on oppilaan resurssien rajallisuudessa.
Jotta vihreät pystyisivät oikeasti tekemään asiassa muutoksia se edellyttäisi tietyistä stereotyyppisistä käsityksistä luopumista:
- kaksikielisyyden ei tarvitse tarkoittaa, että KAIKKIEN on luettava toista kotimaista kieltä
- ruotsinkielisten palveluiden turvaaminen ei myöskään edellytä, että KAIKKIEN on luettava toista kotimaista kieltä
- edes pohjoismainen yhteistyö ei edellytä, että KAIKKIEN on luettava toista kotimaista kieltä
- ruotsin opiskelun motivaatio on huono, koska tiedetään, että enemmän käyttöä olisi monelle muulle kielelle (ei se, että opiskleu aloitetaan "huonossa iässä")
- yhdistys tai puolue voi olla kaksikielinen vaikkeivät kaikki Suomen koululaiset lukisikaan ruotsia
Lisäksi valinnaisuus nostaisi ruotsin kielen arvostusta ja myös ruotsalaisen kulttuurin arvostusta. Ja venäjän pakollisuus ei myöskään ole vaihtoehto ruotsin pakollisuudelle.
CDmKxaz
HtAPfbU CDmKxaz
aGkQzZof
zvZgZKT aGkQzZof
IQZqAF
nwFPNFm IQZqAF
EXtUebqX
gxyDOo EXtUebqX
myJtGK
tGVSyS myJtGK
yTFphkm
zkdtBo yTFphkm
EWgmAtmB
yiPYyGZ EWgmAtmB
UmSbKfc
TrCDdqa UmSbKfc