Bali - 8.12.2007 - Mikä ihmeen ilmastonmuutos?

< Takaisin Vihreiden Bali-teemasivulle

Mikä ihmeen ilmastonmuutos? Mitä se meinaa? Perustiedot ilmastonmuutoksesta päivittää viikonvaihteenkepeästi Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton uusi puheenjohtaja Heikki Korpela.

1. Mikä ihmeen ilmastonmuutos?

2. Vaikuttaako ihminen ilmastoon?

3. Miten ilmastonmuutosta voidaan torjua?

4. Mitä minä voin tehdä?

5. Mikä Kioton sopimus olikaan?

6. Miksi Suomessa pitää vähentää päästöjä, kun Intiassa päästöt kasvavat?

 

K: Mikä ihmeen ilmastonmuutos? Olen elänyt viimeiset kymmenen vuotta tynnyrissä!

V: Ilmastonmuutos tarkoittaa nykykielenkäytössä ihmisen toimista johtuvaa maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä. Kun ihmiset polttavat fossiilisia polttoaineita ja hävittävät metsiä, ilmakehään tulee lisää kasvihuonekaasuja, luontainen kasvihuoneilmiö voimistuu ja ilmasto muuttuu. Vaikka näin talvisaikaan lämpeneminen kuulostaa aika kivalta jutulta, siitä harmi kyllä seuraa ennemmin joitain ikäviä asioita sadoille miljoonille tai miljardeille ihmisille.

Ilmastonmuutos lisää toisilla alueilla kuivuutta ja toisilla alueilla tulvia, nostaa merenpintaa ja lisää hirmumyrskyjen todennäköisyyttä. Ihmisille tästä seuraa muun muassa satoja miljoonia tai miljardeja uusia nälkä-, vesipula- ja pakolaisuustapauksia. Vaikka Suomi säästyy pahimmilta _välittömiltä_ muutoksilta, maailman bruttokansantuotteen aleneminen 20 prosentilla tuskin tekee hirveästi gutaa suomalaisillekaan ja suomalaisten kännyköiden kysynnälle.

Suomessakin lämpeneminen muuten luultavasti lisää talvisin pimeyttä ja loskaa, kun sadanta ja pilvisyys lisääntyvät ja lumipeite hupenee. Hiilidioksidipitoisuuden nousuhan ei ihan hirveästi muuta maapallon pyörimisliikettä tai kiertorataa, joten Suomeen tulevan valon määrä ei lisäänny.

Lisätietoja Ilmatieteen laitokselta, ilmasto.org:sta ja IPCC:ltä.

 

K: Vaikuttaako muka ihmisten toiminta vaikuttaa ilmastoon?

V: Ihmiskunta polttaa vuodessa useita miljardeja tonneja kauan sitten kuolleiden dinosaurusten, muiden eläimien ja kasvien hiiltä. (Miljardissa tonnissa on siis grammoissa mitaten viisitoista nollaa.) Olisi kai vähän erikoista, jos se ei näkyisi mitenkään ilmakehässä - tai että kasvihuoneilmiö ei kiihtyisi, kun kasvihuonekaasut lisääntyvät. Kasvihuoneilmiö taas on se ilmiö, jota ilman maapallolla olisi 30 astetta kylmempää, eli älkää nyt vain yrittäkö osoittaa sitä vääräksi, ettei se suutu ja lähde pois! Tulee muuten kylmät oltavat.

Vakavammin: ylivoimaisesti suurin osa tiedemiehistä ja tiedeakatemioista väittää, että ihmisen toiminta muuttaa ilmastoa vaarallisella tavalla.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi, että ilmasto lämpenee ihmisen toimien johdosta tällä vuosisadalla 1,1 - 6,4 astetta. Ja tulevilla vuosisadoilla sitten vähän lisää vielä.

IPCC on laajin tieteellistä konsensusta yhteen kokoava instituutio, jonka nimenomainen tehtävä on esittää näkemyksiä, joilla olisi vähän auktoriteettiakin. Näkemykseen ihmisperäisestä ilmastonmuutoksesta yhtyvät mm. käytännössä kaikki kansalliset tiedeakatemiat.

Lisää Ilmatieteen laitokselta 2 3, ilmasto.org:sta ja IPCC:ltä. Tieteellisestä konsensuksesta kts. Oreskes, tiedeakatemioiden lausunto, National Research Council.

 

K: Miten ilmastonmuutosta voidaan torjua?

Tärkeintä olisi jättää niiden kuolleiden dinosaurusten rääkkääminen niitä pössyttelemällä vähemmälle. Käytännössä se tarkoittaa kahta asiaa: energiankäytön merkittävää tehostamista ja fossiilisen energian korvaamista uusiutuvalla energialla ripeään tahtiin. Siihen on rutkasti mahdollisuuksia kaikkialla maailmassa, myös Suomessa.

Kts. Vihreiden ilmasto-ohjelma tai WWF:n "Virtaa tulevaisuuteen" -malli.

Fossiilista energiaa on siis kivihiili, öljy, maakaasu ja turve; uusiutuvaa mm. puu-, pelto-, tuuli-, maalämpö-, vesi- ja aurinkoenergia. Jos energiankäyttöä tehostetaan, riittävän monipuolisella uusiutuvien valikoimalla Suomen energiasta puolet voitaisiin tuottaa uusiutuvilla vuonna 2020. Se ei edes maksaisi tuhottomasti - esim. tavalliselle sähkönkuluttajalle ehkä euron tai pari lisää vuodessa sähkölaskussa -, mutta edellyttäisi kylläkin esteiden raivaamista tieltä politiikalla. Uusiutuva energia voisi tuoda myös työpaikkoja, elvyttää vientiä ja vähentää riippuvuutta uusiutumattomista raaka-aineista paremmin kuin fossiilinen talous.

Energiankäytön tehostaminen taas tarkoittaa sitä, että vähennetään harakoille menevää energiaa, eli nykyisin harakoille syötettäviä dinosauruksia. Esimerkiksi uusissa rakennuksissa voitaisiin leikata lämmitysenergian tarvetta 50 - 70 % alle 3 % lisärakennuskustannuksilla (VTT). Teollisuudessa taas saadaan säästöjä mm. taajuusmuuttajilla ja tehokkaammilla sähkömoottoreilla. Liikenteessä öljynkulutusta voidaan vähentää esimerkiksi tekemällä kevyestä ja joukkoliikenteestä houkuttelevampi vaihtoehto kuin oman auton käytöstä Vihreiden liikenneohjelma. Tässä kaikessa on sekin hyvä puoli, että kun energiankäyttö joka tapauksessa maksaa, rahaakin säästyy kun energiankulutus vähenee.

 

K: Mitä minä sitten voin tehdä?

Eräs tehokkaimmista tavoista on muuttaa maakuoppaan, kuin olisi jo! Jos siellä sitten tarvitsee lämpöä, sen voi varmasti jokainen kunnon ihminen tuottaa hyppimällä. Ihmiskunta kun on muutenkin rappiolla: suurkaupungeissa vain hypitään tanssilattioilla kaiket päivät. Niin voisi laittaa sen hyppimisenergian edes hyötykäyttöön!

Ja sitten on niitä järkevämpiä ja tehokkaampia keinoja. Voi kulkea matkansa auton sijaan junalla, ratikalla tai pyörällä (reitit ja aikataulut matka.fi:stä) tai opetella ekologisemman ajotavan, vaihtaa vihreään sähköön (vaihdavirtaa, ekoenergia), säätää kotilämpötilan terveelliseen 20-22 asteeseen (Hengitysliiton opas), valmistaa liharuuan sijaan herkullisen kasvisaterian, vähentää suihkussaoloaikaa (lämpimän veden tarvetta), ostaa tavaroiden sijaan vähän energiaa kuluttavia palveluita tai kierrättää metallitölkkinsä (paljonko alumiinitölkin kierrätyksestä on hyötyä?). Monilla keinoilla pienentää myös omaa sähkö-, lämmitys- ja bensalaskuaan tai kohentaa terveyttään. Isoimman muutoksen voi saada aikaan porukassa: järjestöissä, puolueissa tai vaikuttamalla vaikkapa taloyhtiönsä tai työnantajansa toimintaan!

Lisää vinkkejä esim. Tee muutos -kampanjasta, energiansäästöyhtiö Motivalta tai ilmasto.org:sta.

Nopeita keinoja on esimerkiksi sammuttaa laitteet kokonaan virtakytkimestä, kun niitä ei käytä. Valmiustilalla varustetut laitteet, kuten televisiot ja DVD-soittimet, kuluttavat valmiustiloissaan kotitaloussähköstä n. 10 % (Motiva). Siellä ne öisin vain odottavat ja odottavat, että joku tulisi ja painaisi kaukosäädintä ja olisi niiden kanssa. Onko se nyt sitten kilttiä? Tai sitten voi vaihtaa hehkulamput kunnollisiin energiansäästölamppuihin (Motiva). Kummallakin keinolla pienenee myös sähkölasku.

(Sähkölämmitteisissä taloissa näistä keinoista ei ole yhtä paljoa hyötyä kuin muissa, koska "hukkaan mennyt" sähkö muuttuu lämmöksi ja vähentää sähkölämmityksen tarvetta. Niissä tehokkaampaa on parantaa eristämistä, laskea lämpötila mukavaksi ja hankkia vaikka lämpöpumppu. Kaukolämmitteisissä ja puulämmitteisissä taloissa lämmitys tapahtuu sähkölämmitystä ekotehokkaammin, joten niitä ei kannata lämmittää hehkulampuilla. Missään tapauksessa energiansäästölampuista tai tehokkaammista laitteista ei ole ainakaan haittaa.)

Innokkaimmat säästäjät eristävät talojaan ja vaihtavat lämmitystapaa. Mutta toisaalta yksittäinen ihminen voi omilla kulutusvalinnoillaan vaikuttaa suomalaiseen ilmastokuormaan parhaimmillaan ehkä 0,00001 prosentin verran. (Tästä ei kannata lannistua: se ei ole yhdeltä tyypiltä vähän vaan paljon.) Mutta isompia muutoksia saadaan aikaiseksi, kun ilmastoystävällisestä elämäntavasta tulee kaikille helppoa, mukavaa ja hauskaa. Siihen taas voi vaikuttaa parhaimmillaan porukassa: omassa puolueessaan, ympäristöjärjestössä, ay-liikkeessä tai vaikkapa ehdottamalla työpaikallaan työsuhdematkalippua. (Me vihreät emme tietysti panisi yhtään pahaksemme, jos valintasi olisi tehdä tätä juuri Vihreissä.)

 

K: No mikä se Kioton sopimus olikaan?

Kioton sopimus on paha kommunistikapitalistien salajuoni, jolla suunnitelmatalouden keinoin tehdään ilmakehästä markkinahyödyke, jota rikkaat keinottelijat voivat ostaa ja myydä. Kuten huomaamme Suomen ennennäkemättömästä lamasta ja ahdingosta, se on ajanut Suomen ja koko EU:n talouden ennennäkemättömään ahdinkoon ennen kuin koko sopimuskausi on ehtinyt edes alkaa. Jos joululahjojen jälkeen rahat uhkaavat loppua kesken, ei syntipukkeja tarvitse kauaa etsiä. Kaikki johtuu Kioton sopimuksesta. Autopuolue r.p. ja Teollisuuden ystävät r.y. tutkivat parhaillaan maanjäristysten, avioerojen ja pitsaan lisättävien ananasten yhteyttä Kioton ilmastosopimukseen ja EU:n päästökauppaan.

Vihreän aivopesupropagandan mukaan Kioton sopimus on tosin kaikkine puutteineenkin hyvä ensiaskel ilmaston suojelemiseksi. Siinä sovitaan sitovasti, että teollisuusmaat vähentävät päästöjään keskimäärin 8 % vuoden 1990 tasosta. Se ei ole vielä paljon tai riittävästi. Siksi seuraavan sopimuksen tulee vähentää päästöjä enemmän ja siihen tarvitaan loputkin maat mukaan ja useammille maille velvoitteita.

Silti Kioton sopimus on erittäin tehokas vähäpäästöistä teknologiaa levittävä ja vähähiilisiä investointeja suosiva sopimus. Sopimus on ainoa todella merkittävä globaali väline ilmaston suojelemiseksi, jota kehiteltiin 10 vuotta. Sen korvaaminen uusilla sopimusmalleilla on fantasiointia, ja siirtyminen "vapaaehtoisiin" sopimuksiin vielä enemmän sitä. Vapaaehtoisissa sopimuksissa todelliset tulokset jäävät heikoiksi, kauas lupauksista.

Ilmastonmuutoksen hillintä jotenkin siedettävälle tasolle edellyttää koko maailman päästöjen puolittamista vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. -8 % on kuitenkin parempi kuin 0 % tai +8 %, ja siitä voidaan jatkaa. Erityisen tärkeää on se, että päästöjen leikkaamisesta sovitaan sitovasti. Kun aikaisemmin oli "sovittu", että kaikki yrittävät kovasti ja parhaansa ja aikuisten oikeesti vähentää päästöjä, päästöt vain kasvoivat.

Hyvää Kioton sopimuksessa ja pöytäkirjassa on myös se, että valtiot (ja yritykset) voivat käydä päästöillä kauppaa keskenään tai tehdä päästövähennyksiä kehitysmaissa. Siis: jos jossain päin päästöjä on helpompaa vähentää kuin muualla, siellä voidaan päästöjä vähentää enemmän ja toisaalla vähemmän.

Kioton sopimuksen puutteina on, että se vähentää päästöjä liian vähän, että Yhdysvallat ei ole liittynyt siihen ja että kehitysmaille ei ole siinä vähennysvelvoitteita. Siksi seuraavassa sopimuksessa tulee leikata päästöjä enemmän. Pitää myös varmistaa, että Yhdysvallat pääsee sopimukseen helposti mukaan, kunhan presidentti maassa vaihtuu. Lisäksi erilaisille kehitysmaille pitää kehittää niille sopivia mekanismeja osallistua sopimukseen, jotta ne voivat vaurastua kuormittamatta ilmakehää kohtuuttomasti - siis fiksummin kuin me.

Lisää: Ympäristöministeriön Kioto-sivut, sopimus englanniksi.

 

K: Miksi Suomessa pitää vähentää päästöjä, kun Intiassa päästöt kasvavat?

Suomessa valitellaan usein sitä, että on kurjaa joutua vähentämään täällä päästöjä, kun kehitysmaissa päästöt vain kasvavat. Miltä tämä kysymys kehitysmaissa tuntuu? Vähän samalta kuin jos jakkupukuinen konsultti sipsuttelisi köyhään kylään, katsoisi tuimasti ympärilleen, huudahtaisi "ahaa!", ja vaatisi sitten kylän ainoaa dieselaggregaattia, jolla pidetään rokotteet kylminä, suljettavaksi. Näin, jotta rikkaat suomalaiset voisivat jatkaa kuten aiemminkin: porskuttaa päästöjä vähentämättä.

Teollisuusmaiden on siis vähennettävä päästöjään reilusti, mutta myös kehitysmaat tarvitaan mukaan. Koska kehitysmaita on paljon, ne tuottavat eri määriä päästöjä ja koska osa niistä on paljon köyhempiä kuin toiset, eri maille tarvitaan erilaisia velvoitteita. Esimerkiksi vähiten päästöjä tuottavat Afrikat maat voivat vähän lisätä päästöjään, kun taas Saudi-Arabian tulisi vähentää niitä. Kiina sekä Intia tarvitsevat kunnon kannustimia hidastaa päästöjensä kasvua ja pysäyttää se viimeistään lähivuosikymmeinä. Keskeistä on, että teollisuusmaiden on osallistuttava myös päästöjen vähentämisen rahoittamiseen eikä vain niistä puhumiseen köyhissä maissa.

Miltä näyttää esimerkiksi suomalaisten tai intialaisten vertailu luvuissa? Suomalaisten päästöt keskimäärin 14-16 tonnia / asukas, intialaisten n. 2 tonnia / asukas (lähde: CAIT). Kun lasketaan yhteen kaikki historian aikana tuotetut päästöt, luvut ovat 429 tonnia suomalaiselle ja 16 tonnia / henki intialaiselle. Pitäisikö intialaisten nyt maksaa suomalaisille yrityksille päästökaupassa rahaa, ennen kuin he voivat lisätä päästöjään? Vai pitäisikö Intian kustantaa päästöttömämpi talous Suomea 10 kertaa pienemmällä BKT:lla/henki (kts. Inhimillisen kehityksen raportti)? Vai pitäisikö ilmastonmuutoksen vain antaa edetä, jotta päästöjen vähentäminen ei hidastaisi vaurastumista? Vastaukset ovat: ei, ei ja ei.

Olennaista on, että fossiilisilla polttoaineilla rikastuneet länsimaat pistävät vähän rahaa ja luovuttavat teknologiaa siihen, että kehitysmaiden ei tarvitsisi vaurastua fossiilisilla polttoaineilla vaan vähän järkevämmillä tavoilla. Kioton pöytäkirjassakin on tähän mekanismi, jolla teollisuusmaan yrityksen kehitysmaassa tekemä päästövähennys voidaan lukea sen hyväksi sen omassa kiintiössä. Tällaisia mekanismeja tulee lisätä ja kehittää.

Teollisuusmaiden pitää vähentää päästöjä enemmän ja aikaisemmin. Tämä on tärkeää, jotta kehitysmaat uskovat, että päästöjen vähentämisessä ollaan tosissaan ja että vauraus ja päästöjen vähentäminen eivät sulje toisiaan pois: koska teollisuusmaissa on hommaan rahaa, osaamista ja teknologiaa; ja koska päästöjen ripeä vähentäminen lisää halpoja, tehokkaita vähennysteknologioita luomalla niille markkinoita.