Vihreät – De Gröna

Jostakin kummasta opetusministeriö kaivaa aina vaan uudelleen esiin ehdotuksen yliopistojen lukukausimaksuista. Vaikka Virkkunen on – jo kahtena viikkona peräkkäin – kieltänyt maksujen tulon, on samaan aikaan ministeriön työryhmä kaikessa rauhassa valmistellut esitystä. Maksua vastaan taistelu alkaa yhä enemmän muistuttaa vanhaa tuulimyllyepisodia, sillä vastustaja tuntuu olevan yhtä omituinen kuin silloinkin.

Tämänkaltaiset esitykset täytyy kerta kaikkiaan kuopata, sillä suomalaisen koulutuksen tasa-arvoinen toteutus perustuu pitkälti juuri maksuttomuuteen. Se on paras tae sille, että kodista ja lähtökohdista riippumatta kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet edetä urallaan. Vaikka maksuttomuudesta huolimattakaan tämä tavoite ei toteudu, sillä tutkimusten mukaan koulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat yliopistoihin duunarivanhempien lapsia useammin. Tätä suuntausta ei ainakaan maksuilla saa edistää.

YK:n alaisen hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n viime ajat eivät ole olleet kummoiset. Ensin sen sähköpostiliikenteestä paljastettiin provosoivia viestejä ja sitten sen raportti jäi kiinni Himalajan jäätiköiden liitoitellusta sulamisaikataulusta. Ei siis ihme, että ilmastonmuutosskeptikot ovat saaneet ilkunnan aihetta. Siksi on hyvä, että nyt lusikka otetaan kauniiseen käteen ja selvitetään ulkopolisen tutkijalautakunnan avulla paneelin työt.

Se ikävä jäljelle jäävä totuus on kuitenkin se, että ilmastonmuutos etenee huolestuttavalla tavalla, vaikka tilapäisesti talvi koettelee meitä suomalaisia ja monia muitakin lähes historiallisella tavalla. Mutta vaikka ilmastonmuutoksen ymmärtää ja sen hidastamiseksi haluaa tehdä töitä, talvesta ei silti tarvitse pitää:)

Naiset tekevät 66 prosenttia maailman työstä ja tuottavat puolet ruuasta, mutta ansaitsevat ainoastaan 10 prosenttia tuloista ja omistavat vain 1 prosentin omaisuudesta. Työssäkäyvät naiset saavat pienempää palkkaa kuin miehet, työskentelevät vaarallisissa oloissa ja epävarmoissa työsuhteissa. YK:n kansallisen naistenrahaston Unifemin tilastotiedot ovat pysäyttäviä. Vieläkö joku tämän jälkeen kysyy, mihin naisjärjestöjä tarvitaan? Jos kysyjiä vielä riittää, voi listaa jatkaa Suomen näkökulmasta: vain 1/3 pankinjohtajista on naisia, vain 13 % pörssiyhtiöiden johtajista on naisia, suurien pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä 17 % on naisia,  13 % kunnanjohtajista on naisia ja nyt kun kuntia liittyy toisiinsa, naisten määrä johdossa vähenee edelleen, sillä niin vain yhdistyneen kunnan johtoon yleensä löydetään mies. AY-johtajista 16 % on naisia ja päivittäislehtien päätoimittajista 12 % on naisia. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Euroopan Unioni suunnittelee ottavansa käyttöön kansalaisaloitteen, jolla EU-maiden kansalaiset voisivat aktivoitua tärkeäksi kokemissaan kysymyksissä. Ehdotuksen mukaan vähintään miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tehdä aloitteen. Tämä aloite on tarkoitus saada voimaan jo tulevana keväänä.

On hienoa, että tavallinen kansalainen voi jatkossa myös suoraan vaikuttaa siihen, mitä asioita toivoo komission käsittelevän. Tietysti rajana on se, että aloitteiden täytyy kuulua komission päätösvaltaan.

Mutta vaikka aloite tehtäisiin jossain muussa kysymyksessä, saa se taatusti paljon huomiota ja herättää siten kaivattua keskustelua. Joskus tavoitteena ei ole lainsäädäntömuutos, vaan poliittisen paineen luominen.

 Viime aikojen norppakeskustelu on taas ollut mielenkiintoista. Ennen joulua tulivat jo hyvät uutiset: vapaaehtoisessa suojelussa on edistytty niin, että suojelualueita on jo lähes se toivottu 1500 km2. Hyvä niin ja jatkakaamme samaan malliin norpanrauhoitusvesien hankkimista, sillä raha tälle vuodelle on varattu yli 300 000 euroa. Pitää silti muistaa, että osin alue on Haukivedellä, Pihlajavedellä sekä Lietvedellä edelleenkin turhan rikkonainen ja vasta, kun tulevan kevään kuutit noin viiden vuoden päästä ovat sukukypsiä, nähdään, saavatko ne jälkeläisiä ja riittävätkö nykyiset suojelualueet.