Vihreät – De Gröna

Vuoden rankin poliittinen rutistukseni on loppumetreillä, kun hallituspuolueiden väliset budjettineuvottelut eduskunnassa saatiin päätökseen eilen. Lähtökohdat olivat hallituskauden neuvotteluista kaikkein vaikeimmat. Taustalla on mm. talouskriisin syventyminen, työttömyyden kasvu ja yliopistojen työttömyysvakuusmaksujen 10 miljoonan euron vaje.

Vaikka kaikki toiveemme ei toteutunutkaan, olen tyytyväinen neuvottelujen tulokseen. Vihreille tärkeitä asioita saatiin mielestäni hyvin läpi. Vuosittain eduskunta täydentää hallituksen budjettiesitystä. Tänä vuonna täydennys eli jakovara oli 41 miljoonaa.

Tämän hallituksen tavoitteena on ollut parantaa yliopistojen toimintaedellytyksiä. Yliopistojen perusrahoitukseen on luvattu keskimäärin 20 miljoonaa euroa vuosittain.

Olen huolissani siitä, että ensi vuonna tuo tavoite ei toteudu lähimainkaan. Toisin kuin oletettiin, valtion tuottavuusohjelma ulottuu vielä ensi vuonna myös uusimuotoisiin yliopistoihin. Tämä leikkaa niiden rahoitusta 11 miljoonalla. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksuista koituu kahdeksan miljoonan euron leikkaus yliopistoille.

Kysyin eilen täysistunnossa valtiovarainministeri Kataiselta, eikö ministeri ole huolissaan siitä, miten yliopistot kykenevät toimimaan näin pienellä lisärahoituksella?

Päästökaupalla vaikutetaan haitallisia päästöjä aiheuttaviin energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksiin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on kuitenkin keskeistä saada vähennettyä päästöjä myös niillä alueilla, joilla ei käydä päästökauppaa, kuten liikenteessä ja asumisessa

Liikennepolitiikassa on edetty oikeaan suuntaan. Autoveron porrastamisella päästöjen mukaan on kannustettu vähemmän saastuttavien autojen hankintaan. Tässä ollaan oikealla tiellä.. Autoilun vähentämisen keinoja ovat mm. joukkoliikenteen kehittäminen, ruuhkamaksut ja polttoainevero.

Kerrankin virkamiestyöryhmän esitys, joka oli rohkea, ennakkoluuloton ja raikas!

Eilen alivaltiosihteeri Martti Hetemäen vetämä verotyöryhmä esitteli ensimmäistä kertaa alustavia linjauksiaan. Lähtökohtana on ollut, että talouskriisi ja väestön ikääntyminen luovat paineita julkisen talouden kestävyydelle, globalisaation myötä kansainvälinen verokilpailu tiukkenee ja ilmastonmuutoksen torjunta pakottaa ekologisen kestävyyden huomioimiseen.

Jätteen verotusta pohtinut työryhmä on jättänyt valtiovarainministeriölle muistionsa. Siinä sanotaan "ei" jäteveron laajentamiselle, "ei" jäteveron porrastukselle ja "ei" jätteenpolton verotukselle.

Nykyään jäteveroa maksetaan kunnalliselle kaatopaikalle vietävästä jätteestä, mutta teollisuuden omat kaatopaikat ovat verotuksen ulkopuolella. Jätevero ei myöskään riipu siitä, miten jäte hyödynnetään.