Ryhmäpuheenvuoro ilmastonmuutosta ja energiansaannin turvaamista koskevassa välikysymyskeskustelussa

Kansanedustaja Oras Tynkkynen:

Arvoisa puhemies!

Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka. Tutkijoiden raporteissa ja vihreiden ohjelmissa lämpenemisen tuhoista on varoitettu jo kaksikymmentä vuotta.

Viime vuosina myös muut kuin vihreät poliitikot ovat havahtuneet ilmastokriisin olemassaoloon. Nyt vain odotamme malttamattomina, että sana tulee lihaksi. Odotamme, että yhteistyössä vihreiden kanssa puheet käännetään konkreettisiksi teoiksi.

Valitettavasti vielä toistaiseksi sanojen ja tekojen välillä ammottaa valtava juopa. Hallitus puhuu ilmastonsuojelusta lämpimiä, mutta on haaskannut neljä vuotta toimettomuuteen.

Neljän vuoden aikana ei ole otettu käyttöön juuri ainuttakaan uutta toimenpidettä energiansäästön ja uusiutuvien edistämiseksi. Hallitus on pettänyt räikeästi lupauksensa ekologisesta verouudistuksesta ja toteuttanut päinvastoin antiekologisen verouudistuksen.

Hallitus on heikentänyt ilmastonsuojelun mahdollisuuksia mm. puolittamalla teollisuuden sähköveron ja tukemalla maatilojen fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Syöttötariffit polkaistiin pystyyn kyllä turvelauhteelle, mutta ei uusiutuville energianlähteille.

Ministeri Pekkarinen, Teidät tunnetaan kotimaisten, uusiutuvien energianlähteiden tarmokkaana puolestapuhujana. Mutta Te olette jäämässä historiaan - ette vuolailla ja kauniilla puheillanne, vaan tekemättömyydellänne.

Hallitukselta on siis puuttunut sekä tahto että kyky taistella tosissaan ilmastonmuutosta vastaan. Hallituksella ei selvästikään ole visiota siitä, miten päästömme tuotaisiin kestävälle tasolle.

Kokoomuksen kunniaksi on laskettava, että sillä on visio. Valitettavasti vain tuo visio on kestämätön ja väärä.

Ilmasto-otsikolla markkinoitu kokoomuksen välikysymys on tosiasiallisesti vain ohuesti hunnutettu yritys kaupitella lisäydinvoimaa. Siinä ei sinänsä ole mitään yllättävää. Tunnetusti kokoomuksen ilmasto- ja energiapolitiikan ainoa sisältö on ydinvoimaa, ydinvoimaa, enemmän ydinvoimaa.

Yllättävää sen sijaan on, että keskusta säikähti kokoomuksen läpinäkyvää vaalijippoa niin pahoin, että se kiirehti kääntämään takkinsa ja hyväksymään ydinvoiman lisärakentamisen.

Demokratian kannalta on toki hyvä, että keskustan linja on tullut selväksi juuri ennen vaaleja. Äänestäjät maaseudulla tietävät nyt, että keskusta on valmis valitsemaan ulkomaisen ydinvoiman. Äänestäjät tietävät myös, että keskusta kyllä rakastaa puhua kotimaisesta energiasta, mutta kun pitäisi tehdä hallituksessa konkreettisia päätöksiä, uusiutuva energia valitettavasti unohtuu.

Arvoisa puhemies!

Kokoomus haluaa hyväksikäyttää kansalaisten ilmastohuolta ajaakseen omaa näennäisratkaisuaan.

Ydinvoima ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan ongelma. Toisin kuin kokoomus välikysymyksessään väittää, ydinvoima ei ole puhdasta. Yhtä uraanikiloa kohti syntyy kaksi tuhatta kiloa radioaktiivista jätettä.

Kukaan ei voi täysin taata ydinvoiman turvallisuutta kaikissa oloissa. Viime kesänä Forsmarkin kaksi reaktoria Ruotsissa jouduttiin sulkemaan vakavan läheltä piti -tilanteen takia. Viidennen ydinvoimalan työmaalta Säteilyturvakeskus löysi satoja turvallisuuspuutteita.

Ja toisin kuin kokoomus väittää, ydinvoima ei ole kotimaista. Viidennen ydinvoimalan rakentaa ranskalais-saksalainen yhteenliittymä saksalaisella lainarahalla ja Ranskan valtion vientituilla käyttäen japanilaista teknologiaa, intialaista suunnittelua ja puolalaista työvoimaa.

Vaikka kokoomuslaiset ja keskustalaiset kuinka haluaisivat uraanikaivoksia uusmaalaisten ja pohjoiskarjalaisten takapihoille, ei ydinpolttoaineestakaan tule kotimaista, sillä uraani pitää aina jalostaa ulkomailla.

Ydinvoima vie voimavaroja ja poliittista huomiota pois säästöltä ja uusiutuvalta energialta. Reaalimaailmassa ydinvoima ja kestävät energiaratkaisut ovatkin toistensa vastakohtia.

Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n kaikkein ydinvoimamyönteisimmässäkin skenaariossa energiansäästö ja uusiutuvat vähentävät päästöjä yhdeksän kertaa niin paljon kuin ydinvoima.

Kun viides ydinvoimala joskus aikanaan valmistuu, maamme ilmastopäästöt syntyvät lähes yksinomaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, liikenteessä ja muilla sektoreilla, joilla ydinsähköstä ei ole apua. Miten kuudes ydinvoimala siis käytännössä vähentäisi päästöjä? Tarvitsemme kokonaisvaltaista ilmastopolitiikkaa, jossa muistetaan, että neljä viidesosaa kuluttamastamme energiasta on muuta kuin sähköä.

Välikysymyksessä todetaan aivan oikein, että Suomella voi olla kokoaan suurempi vaikutus maailman energiatalouteen. Mutta käsi sydämelle, kokoomuslaiset. Millaisen jäljen te haluatte maailmaan jättää? Haluatteko todella, että Suomen esimerkin innoittamana ydinvoimaa rakennetaan Pakistanin ja Iranin kaltaisiin maihin?

Vimmaisimmankin ydinvoimaintoilijan sydänalaa luulisi korventavan tieto siitä, että moni Lähi-idän maa harkitsee parhaillaan omaa ydinvoimatuotantoa. Öljyntuottajamaiden motivaationa tuskin on ainakaan pula halvasta energiasta. Ydinenergia ja ydinaseiden leviäminen ovatkin siamilaiset kaksoset, joita ei käytännössä pysty erottamaan toisistaan.

Ydinvoimalla voi siis maailmanlaajuisesti olla ilmastonsuojelussa korkeintaan marginaalinen rooli. Hintana olisi ydinjäteongelman pahentuminen, onnettomuusriskin kasvaminen, ydinaseiden leviäminen ja kestävämpien ratkaisujen käyttöönoton hidastuminen. Ei järin järkevää ja kestävää politiikkaa.

Arvoisa puhemies!

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku myös energiapolitiikassa. Olemme jättämässä pysyvästi taaksemme puoli-ilmaisen energian ajan - halusimmepa sitä tai emme. 2000-luvulla Suomi voi menestyä vain satsaamalla siirtymiseen kohti energiatehokasta, vähähiilistä taloutta. On maamme teollisuuden ja kilpailukyvyn tappio, jos päättäjät kokoomuksen tavoin sulkevat silmänsä tältä tosiasialta.

Kokoomuslaiset ja jopa ministeri Pekkarinen uskottelevat kansalaisille, että uusiutuvat energianlähteet ja energiansäästö ovat ihan kivoja, mutta ne eivät riittäisi kattamaan tarvettamme tulevaisuudessa.

He ovat väärässä. Kestävien energiaratkaisujen potentiaali Suomessa on valtava.

Meillä on lukemattomia tapoja tehostaa energian käyttöä - ja samalla säästää rahaa ja luoda työpaikkoja. Esimerkiksi teollisuudessa puolet liiketaloudellisesti kannattavista säästöhankkeista on vielä toteuttamatta. VTT:n mukaan uusien rakennusten lämmitysenergian kulutus voidaan pudottaa matalaenergiatekniikoilla edullisesti vain kolmasosaan nykyisestä.

Otetaan arkinen esimerkki. Jopa kymmenys kotitalouksien sähköstä menee laitteiden lepotilan kulutukseen - siis täysin hukkaan. Omassa työhuoneessani lisärakennuksessa lepotiloihin kului kellon ja kalenterin ympäri kolmen energiansäästölampun kulutuksen verran. Julkisella sektorilla lepokulutusta leikkaamalla voitaisiin säästää yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa.

Aivan yhtä mittavia mahdollisuuksia on uusiutuvassa energiassa. Jyväskylän yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan maatiloista voisi tulla energiaomavaraisia ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuosisadan puolivälissä ne voisivat myydä sähköä Olkiluodon toisen reaktorin vuosituotannon verran.

Ruotsissa lämpöpumput tuottavat energiaa jo usean ydinvoimalan vuosituotannon verran, meillä pumppuja on vasta noin kymmenesosa länsinaapurin määristä. Vattenfall aikoo tuottaa ensi vuosikymmenellä tuulivoimalla sähköä yhtä paljon kuin meillä Loviisan kaksi reaktoria tuottavat vuodessa. Metsähakkeen käyttö voidaan moninkertaistaa nykyisestä.

Listaa olisi helppo jatkaa. Raportti ja tutkimuslaitos toisensa jälkeen kertoo fantastisista kestävän energian mahdollisuuksista, jotka vain odottavat toteuttamistaan. Jos ne olisi kuluneiden neljän vuoden aikana otettu tosissaan, meidän ei tarvitsisi tänään jankuttaa ydinvoimasta.

Arvoisa puhemies!

Kokoomuksen silmänkääntäjät yrittävät luoda vaihtoehdottomuuden illuusion. He haluavat pakottaa suomalaiset valitsemaan fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman väliltä.

Kokoomuksen vaihtoehdot ovat kuitenkin kuin rutto ja syöpä. Kahden huonon vaihtoehdon sijaan meidän pitää valita kolmas. Se on kestävän energian tie.

Me voimme satsata kunnianhimoisesti energiankäytön tehostamiseen. Me voimme kattaa energiantarpeemme hyödyntämällä modernia teknologiaa ja kotimaisia, uusiutuvia energianlähteitä.

Edellä todetun perusteella esitän seuraavaa sanamuotoa perustelluksi päiväjärjestykseen siirtymiseksi:

"Eduskunta toteaa, että hallitus on osaltaan epäonnistunut aikamme vakavimman haasteen, ilmastonmuutoksen, torjumisessa, kestävien energiaratkaisujen edistämisessä ja näin eduskunnan energia- ja ilmastoselonteon yhteydessä esittämän yksimielisen tahdon toteuttamisessa eikä näin ollen nauti eduskunnan luottamusta, ja siirtyy päiväjärjestykseen."