Asiantuntijavieras: SYL:in puheenjohtaja Lasse Männistö

Opiskelijat ulkopuolisia jo 15 vuotta

Verrattaessa vuotta 1992 kuluvaan vuoteen 2007 voidaan todeta, että nykypäivän Suomessa moni asia on varsin eri tolalla kuin 15 vuotta sitten. Lamavuosina Suomi eli säästökuurilla kansantalouden syöksyessä alaspäin. Laskukausi kuitenkin taittui ja vuodesta 1992 tähän päivään Suomen bruttokansantuote on kasvanut yli 80 %. Viidentoista vuoden aikana valtiontaloudessa on riittänyt jaettavaa ja kaikki ovat saaneet osansa. Vai ovatko?

Opiskelijoiden perustoimeentuloa turvaava opintoraha on, käsittämätöntä kyllä, alemmalla tasolla kuin lamavuosina. Opintorahaa ei ole korotettu kertaakaan viimeisen 15 vuoden aikana, päinvastoin, sitä leikattiin vuonna 1995. Elinkustannusten nousuun suhteutettuna opintorahan arvo on laskenut vuodesta 1992 viidenneksellä. Opiskelijoiden opintorahan korotukset on jätetty kasvavasta kansantaloudesta huolimatta valtionbudjettien ulkopuolelle.

Eräänä syynä opiskelijoiden kannalta karulle kehitykselle on varmasti se, että opiskelijat nähdään usein puhtaana kulueränä valtiontaloudessa. Todellisuudessa opiskelijat ovat kuitenkin se tulevaisuuden yhteiskunnan tieto- ja osaamispääoma, johon panostaminen on paitsi välttämätöntä, myös tuottavaa. Opiskelijoiden yhteiskuntaan mukanaan tuoman tietotaidon ja osaamisen kehitykseen ja kasvuun vaikuttaa väistämättä se, millaiset taloudelliset mahdollisuudet opiskelijalle taataan keskittyä opiskeluun.

Lisäksi usein unohdetaan se, että opiskelija kantaa myös itse vastuuta toimeentulostaan opiskelun aikaisen työssäkäynnin muodossa. Osa-aikatyö opintojen ohella on ennemminkin sääntö kuin poikkeus ja tätä kautta opiskelijat ovat myös tuottava joukko. Viime aikoina on puhuttu siitä, että opiskelijoiden tulisi opiskella tehokkaammin ja valmistua nopeammin. Korotus opintorahaan mahdollistaisi keskittymisen opiskeluun täysipainoisemmin ja nopeuttaisi näin ollen myös valmistumista.

Opiskelijajärjestöjen yhtenä rintamana vaatima opintorahan 15 % tasokorotus ei ole kohtuuton vaatimus otettaessa huomioon opintorahan nykyinen alennustila. Noin 40 € kuukaudessa vastaava tasokorotus opintorahaan ei nostaisi sen ostovoimaa lamavuosien tasolle, mutta parantaisi kuitenkin selvästi opiskelijan taloudellista tilannetta. 40 € tarkoittaa opiskelijalle jopa 17 opiskelijalounasta.

Onko todellisia panostuksia opiskelijan toimeentuloon sitten tulossa vaalien jälkeen? Opiskelijajärjestöjen tänä vuonna ensimmäistä kertaa toteuttamasta nuorten ja opiskelijoiden vaalikoneesta voidaan nähdä eduskuntavaaliehdokkaiden mielipide aiheesta. Kaksi kolmesta yli 1200 vaalikoneeseen vastanneesta eduskuntavaaliehdokkaasta nostaa opintotukeen panostamisen kolmen tärkeimmän tavoitteensa joukkoon. Tahtoa opiskelijan taloudellisen aseman parantamiseksi siis löytyy ainakin näin ennen vaaleja. Jos vaalikoneen vastaukset eivät ole vain katteettomia lupauksia, niin syytä olisi myös niiden jälkeen.

Kirjoittaja on Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja

Asiantuntijavieras -sarjassa ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat vihreille tärkeitä teemoja omasta näkökulmastaan.