Palautekeskustelu valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2008-2011

Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2008-2011

Kansanedustaja Kirsi Ojansuu:

Arvoisa puhemies!

Talouden kasvu on viime vuosina ollut ennätyksellistä. Tiukka menojen hallinta kasvun aikana on vastuullista, erityisesti nuorempien sukupolvien kannalta. Puolueilla on erilaisia käsityksiä siitä, mihin rahat olisi hyvä kohdentaa. Se tarkoittaa kipakkaakin arvokeskustelua siitä, mihin rahat laitetaan - siitähän politiikassa on kyse. Vihreän eduskuntaryhmän näkökulmasta rahanjaon tärkeimmät perusteet ovat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen tukeminen.

Kehyksissä hallitus etenee viisaalla linjalla - kokonaistaloudellisesti kestävää ja vastuullista politiikkaa ei tehdä pelkästään jakamalla rahaa kuntiin, vaan tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia, mm. kunnissa kunta- ja aluetasolla ja politiikan kentällä esimerkiksi sosiaaliturvassa.

Valiokuntien lausunnot kehyksistä olivat melko yksimielisiä, rehellisiä ja kriittisiäkin hallituksen suunnitelmia kohtaan. Lausuntojen huomioita pitää arvostaa ja kuunnella.

Sosiaalisektorin kehyksessä varaudutaan tulonsiirtojen nostoihin. Sinivihreä hallitus nostaa tulonsiirtoja 100 miljoonalla eurolla edeltäjäänsä enemmän. Meille vihreille on erityisen tärkeää se, että korotukset kohdentuvat oikeudenmukaisesti juuri heikoimmassa asemassa oleviin. Vähimmäisetuudet nousevat merkittävästi: minimivanhempainpäiväraha nousee 209 euroa kuussa ja sairauspäiväraha 174 euroa kuussa. Myös opintotuki saa kauan odotetun korotuksen.

Hallitusohjelmaan kirjatun sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tarkoitus on yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää, poistaa kannustinloukkuja sekä sosiaaliturvan aukkoja. Uudistetun sosiaaliturvan tulee torjua köyhyyttä niin, että työn tekeminen on aina kannattavaa. Tarve uudistaa sosiaaliturvan perusteita on tiedostettu jo pitkään, mutta tähän asti demareiden haluttomuus rakenteelliseen muutokseen on ollut sille esteenä.

Vihreille rakenteiden arviointi on keskeistä: pelkkä hienosäätö ei riitä poistamaan järjestelmän ongelmia. Haluamme edelleen puhua perustulosta - ainakin askelista sen suuntaan. Yksi askel oikeaan suuntaan olisi toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelalle. Näin vähennettäisiin köyhyyttä ja tuen piiriin saataisiin kaikki siihen oikeutetut.

Onnistunut, ennakkoluuloton ja perusteellinen sosiaaliturvauudistus vaatii kuitenkin resursseja. Siksi siihen tulisi osoittaa varoja jo tällä kehyskaudella, kuten sosiaali- ja terveysvaliokuntakin kehotti.

Vihreä eduskuntaryhmä korostaa, että subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa on ennen kaikkea kyse lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Sen tulee koskea lapsia vanhempien tuloihin tai työmarkkina-asemaan katsomatta. Myös työttömien, opiskelijoiden ja yksinhuoltajien lapsilla on oltava mahdollisuus päivähoitoon. Lapsen päivähoitopaikka on monesti tae sille, että vanhempi on aidosti työmarkkinoiden käytettävissä.

Asiakasmaksu-uudistuksesta ei ole päätetty kokopäivähoidon vähimmäismaksun osalta. Sama käy ilmi myös Valtionvarainvaliokunnan mietinnöstä - kuten siellä sanatarkasti sanotaan, kyse on mahdollisesta kokopäivähoidon vähimmäismaksusta. Jos oppositio väittää asiasta jo päätetyn, heidän sisälukutaidossaan on parantamisen varaa.

Meidän kantamme on, että köyhimpien perheiden lapsille on jatkossakin turvattava mahdollisuus maksuttomaan päivähoitoon. Kun maksu-uudistusta valmistellaan, sen taustaksi on hankittava riittävästi tutkimustietoa.

Arvoisa puhemies!

Liikenne tuottaa viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten vahvistaminen ja houkuttelevuuden lisääminen onkin yksi tärkeimmistä keinoista vähentää päästökauppasektorin ulkopuolelle jääviä päästöjä. Joukkoliikenteessä on kasvun varaa - Ruotsissa joukkoliikenteen käyttö on lähes kaksinkertaista Suomeen verrattuna.

Vihreät kiittävät hallitusta siitä, että kehyksissä tuetaan suurten kaupunkien joukkoliikennettä. Tuki on yksi sinivihreän hallituksen uusista ympäristöavauksista. On kuitenkin harmillista, että tuki alkaa vasta vuonna 2010. Tarvetta sille olisi jo nyt - ja määrärahan tulisi olla suurempi. Mielestämme tämä on kuitenkin hyvä alku.

Heikko rataverkko muodostuu junaliikenteen kehittämisen pullonkaulaksi: kalusto on kiskoja parempaa - matkustajat lisääntyvät, mutta tarjontaa ei voida lisätä. Ratojen pitäminen nykyisessä kunnossa edellyttää vuosittain 180 miljoonan panostusta korvausinvestointeihin. Tähän tavoitteeseen ei ole päästy vuosiin, mikä näkyy ratojen kunnossa. Kehyksessä on radoille vain 140 miljoonaa.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen nykyinen taso ei ole riittävä lajien ja luontotyyppien säilymiselle. Iloitsemme siitä, että hallitus sitoutuu ohjelmassaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman eli METSOn jatkamiseen. Kehyspäätös toteuttaa linjausta: metsien monimuotoisuuden parantamiseksi laaditaan uusi toimenpide- ja rahoitusohjelma. METSOn jatkossa vapaaehtoiset suojelukeinot tulee ottaa käyttöön koko maassa ja kaikissa metsänomistajaryhmissä. Samalla tulee tavoitella nykyistä laajempaa metsiensuojeluverkostojen aluetta. Tälle kaikelle tulee taata riittävä rahoitus ja tarpeeksi vaikuttavat keinot.

Arvoisa puhemies!

Vihreät ovat tyytyväisiä hallitusohjelman vahvasta panostuksesta koulutukseen. Yliopisto- ja korkeakoulukenttä on herkässä kehitysvaiheessa. On muistettava, että yliopistolaitoksella on muitakin tavoitteita kuin pyrkiminen kansainvälisten ranking-listojen kärkeen.

Olemme kuitenkin huolissamme erityisesti tuottavuusohjelman vaikutuksesta yliopistojen toimintaan. Tuottavuusohjelman vaikutuksia tulee seurata tarkasti - on vaarana että se voi tuhota hallitusohjelman hyvät korkeakoulupoliittiset tavoitteet.

Alkuperäisessä muodossaan tuottavuusohjelma tarkoittaisi yhteensä 1000 henkilötyövuoden vähennystä yliopistoille. Kuten hallitusohjelmassakin linjataan, tuottavuusohjelman henkilöstövähennyksiä ei tule tehdä opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Se huonontaisi opetuksen laatua.

On mahdollista, että uusi tuottavuusohjelma yhdistettynä vuokrien nousuun syö kokonaan yliopistojen perusrahoitukseen lisätyt varat. Sitä emme hyväksy.

Innovaatioyliopiston perustaminen tässä tilanteessa herättää kysymyksiä. Opetusministeriössä on huolehdittava oikeudenmukaisuuden ja yliopistojen välisen tasa-arvon toteutumisesta. Ei saa syntyä suurilla odotuksilla ladattua kuplayliopistoa, joka saa noukkia rusinat yliopistorahoituksen pullasta. Toivottavasti tämä parin herran keksintö ei tyhjennä kaikkien yliopistojen rahoituspajatsoa.

Kulttuuripuolen rahoitus rakentuu ongelmalliselle pohjalle: Kun kulttuurille asetettiin 10 % säästötavoite 250 miljoonan sisäisistä siirroista, tarjolla oli vain huonoja vaihtoehtoja.

Jotta vältyttäisiin laitosten alasajolta, irtisanomisilta ja kulttuurityöntekijöiden lomautuksilta, Veikkauksen rahoihin koskeminen on siedettävä vaihtoehto. Rakenteena toimintojen siirtäminen budjettirahoituksesta Veikkauksen rahoitettavaksi on kuitenkin riskialtis. Veikkauksen nykyisen kaltaisen monopoliaseman säilyminen on jatkuvasti vaakalaudalla. Olisi vastuullista tuottaa Valtionvarainministeriössä myös malli siitä, miten toimitaan jos Veikkaus menettää monopolinsa.

On merkittävää, että olemme valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kirjanneet, ettei jakosuhdelakiin tule kajota!

Hallitusohjelmassa on vahva kirjaus siviilikriisinhallinnan toimintavalmiuksien ja koordinaation parantamisesta. Me vihreät olemme tästä erityisen mielissään. Pidämme välttämättömänä, että toiminnan kehittäminen näkyy myös resursoinnissa. Siviilikriisinhallinnan koulutusvalmiuksien ja nopean toiminnan siviilivalmiusjoukkojen kehittäminen onnistuvat vain varaamalla niille huomattavasti nykyistä enemmän rahaa.

Arvoisa puhemies!

Lopuksi: Tulopuolella korotusvaraa on alkoholi-, tupakka- ja ympäristöverotuksessa. Myös harmaata ja mustaa taloutta torjumalla on saatavissa nykyistä enemmän verotuloja.

Alkoholi- ja tupakkaverotuksen korotukselle on painavat kansanterveydelliset syyt. Molempien käyttöä voidaan vähentää tehokkaasti puuttumalla hintaan ja saatavuuteen. Alkoholiverotuksen alennuksen terveydelliset ja sosiaaliset haitat ovat olleet ennakoitua suurempia. Siksi vero on korotettava enemmän kuin hallitusohjelmassa ehdotetulla 30 miljoonalla, korotusta ei myöskään ole syytä lykätä yli vuoden 2008.