Kohti kansalaisuutta - vihreä kotoutumispolitiikka

Linjapaperi kokonaisuudessaan (23 sivua) tiedostona: pdf (0,9 Mt)|  odt (2,8 Mt)

Vihreän eduskuntaryhmän toimenpide-ehdotukset (18 sivun tiivistelmä) pdf värillinen (0,1 Mt)

Hyvä kotoutuminen edellyttää kaksisuuntaista kumppanuutta

Vihreät näkevät kotoutumisen kumppanuussopimuksena, joka vaatii sopeutumista sekä tulijoilta että uudelta kotimaalta. Vihreät kannattavat mosaiikkimallia, jonka vankka perusta on sitoutuminen demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen ja jossa maahanmuuttajalla on oikeus oman kielensä ja kulttuurinsa vaalimiseen. Uuden kotimaan on huolehdittava siitä, ettei tulijoita suljeta yhteiskunnan ulkopuolelle.

Kotouttamislaki antaa hyvän pohjan kotoutumiselle. Valitettavasti laki ei koske kaikkia maahan saapujia. Erityisiä tukitoimia tulee suunnata lain ulkopuolelle jääneille, kuten perhesiteen tai työn takia maahan tulleille sekä niille, jotka ovat tulleet Suomeen ennen nykyistä kotouttamislakia.

Kieli on avain onnistuneeseen kotoutumiseen. Kuitenkin monet jäävät joko kokonaan vaille kielikoulutusta tai saavat odottaa kursseille pääsyä pitkiäkin aikoja. Siksi maahanmuuttajille tulee antaa subjektiivinen oikeus kielikoulutukseen. Kaikilla maahanmuuttajilla on oikeus oman tasoiseensa kielenopetukseen.

Suomen kaksikielisyys on monelle maahanmuuttajalle iso haaste. Virkojen kielitaitovaatimusten mielekkyyttä onkin syytä pohtia maahanmuuttajien kohdalla. On arvioitava, löytyykö paikkakuntia tai työtehtäviä, joissa toisen kotimaisen kielen taitamisesta voisi luopua ilman että suomenruotsalaisten palvelu heikkenisi.

Tavoitteeksi on otettava se, että Suomeen pysyvästi asettuneet maahanmuuttajat saavat kansalaisuuden. Samalla kansalaisuuden saamista tulee helpottaa.

Ongelmat kohdattava avoimesti ja ratkaisuja etsien

Lisääntyvä etninen ja kulttuurinen kirjavuus luovat jännitteitä, jotka on kohdattava avoimesti ja ratkaisuja etsien. Hyvä kotoutumispolitiikka ei hyssyttele.

Koti, asuminen ja asuinalueiden muodostuminen ovat olennaisessa roolissa kotoutumisessa. Arkiset kontaktit ja konfliktit maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä syntyvät usein kodin lähiympäristössä. Kaupungeissa tulee toteuttaa sosiaalisesti sekoittavaa asuntopolitiikkaa, jotta maahanmuuttajien ghettoutuminen voidaan välttää.

Tärkeää pioneerityötä erilaisuuden kohtaamisessa tekevät myös monikulttuuriset koulut. Haasteita luovat mm. laajempi kielten ja uskontojen opetus sekä pyrkimys yhdistää kotoutuminen ja oman kulttuuri-identiteetin vaaliminen. Koulut tarvitsevat resursseja ja opettajat koulutusta, jotta monikulttuurisuuden haasteisiin voidaan vastata.

Jokainen Suomeen saapuva maahanmuuttaja on tekemisissä viranomaisten ja lähes jokainen julkisten palveluiden kanssa. Viranomaiset ja palveluiden parissa työskentelevät tarvitsevat lisäkoulutusta maahanmuuttajien kohtaamiseen. Erityisen tärkeää tämä on terveydenhuollon puolella. Maahanmuuttajat taas tarvitsevat perehdytystä suomalaiseen palvelujärjestelmään.

Monelle maahanmuuttajalle työllistyminen on tärkeä kotoutumisen virstanpylväs. Suomi kärsii osittain jo työvoimapulasta, mutta maahanmuuttajien on silti paikoin vaikea työllistyä. Työhönotossa ja työssä tapahtuvaan syrjintään on pystyttävä puuttumaan nykyistä tehokkaammin. Esimerkiksi anonyymiä työnhakua tulisi kokeilla, työsuojelua kehittää ja tutkintojen tunnistamista helpottaa.

Maahanmuuttajilla on oikeus oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Meidän on huolehdittava siitä, että uusilla tulijoilla on esimerkiksi tiloja, joissa kohdata ja harjoittaa omaa uskontoa. Aidosti kaksisuuntainen vuoropuhelu tarkoittaa myös sitä, että maahanmuuttajia opastetaan myös siinä, mitkä ovat uuden kotimaan yhteisesti hyväksyttyjä perusarvoja.

Onnistunut kotoutuminen näkyy siinä, että maahantulijat ovat mukana muokkaamassa tapojamme, mukana vaikuttamassa yhteisiin päätöksiin ja mukana ratkaisemassa kulttuurien kohtaamisesta syntyviä konflikteja. Kumppanuutta on etsittävä niin urheiluseuroissa, nuorisojärjestöissä, asukasyhdistyksissä, vanhempainilloissa kuin politiikassa.