Bitti uurnaan vilahtaa
Vaaleja on totuttu pitämään aika yksinkertaisena asiana: Numero lappuun ja lappu uurnaan, laput uurnasta, laskenta ja tulos.
Kun äänestysjärjestelmää on alettu siirtää tietokoneille, yksinkertainen paljastuukin yllättävän vaikeaksi. Ainakin jos sähköisissä vaaleissa halutaan varmistaa esimerkiksi vaalisalaisuus, tuloksen luotettavuus ja äänestäjien luottamus.
Suomen perinteinen tapa järjestää vaalit on aika nerokas. Järjestelmä luotiin aikana, jolloin kansalaisryhmät eivät luottaneet toisiinsa. Siksi äänestyspaikoilla on niin paljon eri puolueiden edustajia vaalivirkailijoina, vahtimassa toisiaan. Nykyään virkailijat vitsailevat ja keittävät takahuoneessa kahvia, mutta sata vuotta sitten he nimenomaan takasivat vaalituloksen rehellisyyden.
Nykyisessä järjestelmässä jokainen puolue pystyy omien vaalivirkailijoidensa avulla arvioimaan, onko äänestyspaikoilla tai laskennassa tapahtunut vilppiä.
Ei ole mitään taetta siitä, etteivät väestöryhmien välit voisi joskus taas kiristyä. Silloin luottamuksen vaalijärjestelmään on oltava vankkumaton.
Siksi sähköistä äänestystä kehitettäessä kannattaa kiirehtiä hitaasti. Olla ennemmin liian huolellinen kuin unohtaa järjestelmään yksi heikko lenkki.
Edellisen hallituksen päätöstä kokeilla sähköistä äänestämistä seuraavissa kunnallisvaaleissa on kritisoitu, mutta itse asiassa pilottihanke on jo nyt osoittanut tarpeellisuutensa. Keskustelu sähköisen äänestysjärjestelmän turvallisuudesta ja luotettavuudesta on tuonut julkisuuteen sähköiseen äänestämiseen liittyviä haasteita, jotka tietoyhteiskuntahypessä helposti unohtuvat.
Erityisesti esiin on noussut luottamus. Voiko äänestäjä luottaa äänestysjärjestelmään, jonka toimintaa hän ei ymmärrä, tai jonka toimintaperiaate on liikesalaisuus? Äänestäjän täytyy vain luottaa, että järjestelmä on toteutettu asianmukaisesti, että järjestelmää testanneet puolueettomat auditoijat ovat olleet huolellisia.
Tai sitten järjestelmä voi olla avoin, jolloin periaatteessa kuka tahansa voi tutustua sen toimintaan, edellyttäen että hän ymmärtää esimerkiksi tiedon salauksen ja suojauksen matematiikkaa.
Tai sitten järjestelmään on liitettävä paperituloste, jotta vaalitulos voidaan tarvittaessa tarkistaa. Paperitulosteissa on toki omat ongelmansa. Musteen ja paperin lisääminen ja mekaanisten ongelmien selvittäminen tuovat yhtälöön omat tietoturvariskinsä.
Kaikesta tästä on juuri nyt oikea aika kerätä kokemuksia ja keskustella.
Sähköisessä äänestyksessä ei ole kuitenkaan kyse pelkästä tietoyhteiskuntahypestä. Perinteisen vaalitavan luotettavuus on jo heikentynyt, koska yhä suurempi osa äänistä annetaan ennakkoon. Ennakkoäänestyspaikoilla ei istu vaalilautakuntaa toisiaan vahtimassa, eikä ennakkoäänikuorien kuljetusketju ole yhtä luotettava kuin äänestyslippujen kuljetus vaalipaikoilta keskusvaalilautakuntiin.
Ennakkoäänestäminen yleistyy jatkuvasti, ja sähköistä äänestämistä tuleekin tässä pilotissa verrata paitsi vaalipaikalla äänestämiseen myös ennakkoon äänestämiseen.
Lisäydinvoima on tarpeetonta, haitallista ja yhteiskunnan edun vastaista.
Mene itseesi
Mä voisin sanoa tän huomattavasti asiallisemmin, mutta uskon, ettet kaipaa liikaa bisnes- tai politiikkajargonia, kun kerran kuuntelet sitä työksesi. Pointti on siis siinä, että vaalit pitää tehdä ensin kansalle kiinnostaviksi ja vaivan arvoiseksi, ennen kuin ruvetaan miettimään, miten äänestäminen olisi kaikkein helpointa. Vaikka äänestäminen muuttuisi (nuorille) helpoksi nettiäänestämisen kautta, se ei korjaa itse perusongelmaa eli sitä, että äänestäminen on aivan vitun turhaa - ainakin enemmistön alle 25 vuotiaiden mielestä. Presidentinvaalit tai eduskuntavaalit vielä menevät, mutta kävele jonkun 30 000 asukkaan kaupungissa ja kysele muutamalta parikymppiseltä vastaantulijalta, kiinnostavatko kunnallisvaalit ja onko niissä äänestäminen vaivan arvoista. Osaatko arvata nuorten - tai miksei myös vanhempien - vastauksen?
Vaalien tärkeydestä ja äänestysprosenteista.
Vaikka äänestäminen muuttuisi (nuorille) helpoksi nettiäänestämisen kautta, se ei korjaa itse perusongelmaa eli sitä, että äänestäminen on aivan vitun turhaa - ainakin enemmistön alle 25 vuotiaiden mielestä. Presidentinvaalit tai eduskuntavaalit vielä menevät, mutta kävele jonkun 30 000 asukkaan kaupungissa ja kysele muutamalta parikymppiseltä vastaantulijalta, kiinnostavatko kunnallisvaalit ja onko niissä äänestäminen vaivan arvoista. Osaatko arvata nuorten - tai miksei myös vanhempien - vastauksen?
Tämä osuu tietyllä tavalla asian ytimeen. Suomessa perinteisesti korkeimmat äänestysprosentit ovat presidentinvaaleissa ja toiseksi korkeimmat eduskuntavaaleissa. Pienimmät ovat kuntavaaleissa (jos Europarlamenttivaaleja ei lasketa).
Äänestäminen tuskin kuitenkaan on niin turhaa, kuin mitä lainaamani kirjoittaja antaa ymmärtää. Tiedän kuitenkin, että tuonkaltaisia mielipiteitä on tietyissä kansanosissa, valitettavasti.
Kuitenkin Suomessa hallinto on rakennettu siten, että kuntapolitiikka vaikuttaa keskimäärin ihmisen välittömään elinympäristöön eniten. Presidentti vaikuttaa taas keskimäärin vähiten. Tämä on seikka johon ihmisiä voisi herätellä yli puoluerajojen, sanoisin.
Kunhan heitän ideoita ilmoille.
Vaalit eivät kiinnosta
Tämä osuu tietyllä tavalla asian ytimeen. Suomessa perinteisesti korkeimmat äänestysprosentit ovat presidentinvaaleissa ja toiseksi korkeimmat eduskuntavaaleissa. Pienimmät ovat kuntavaaleissa (jos Europarlamenttivaaleja ei lasketa).
Äänestäminen tuskin kuitenkaan on niin turhaa, kuin mitä lainaamani kirjoittaja antaa ymmärtää. Tiedän kuitenkin, että tuonkaltaisia mielipiteitä on tietyissä kansanosissa, valitettavasti.
Omasta mielestäni äänestäminen ei ole ollenkaan turhaa, vaikka olenkin nuori, mutta kysehän on nimenomaan siitä kollektiivisesta mielipiteestä, jonka mukaan äänestäminen ei ole vaivan arvoista. Olet myös täysin oikeassa siinä, että kunnallisvaaleissa olisi jopa mahdollisuus vaikuttaa, kun päätöksiä tehdään paikallisesti ja silloin kun kärjistetyimmillään pienissä paikoissa voi mennä läpi muutamalla kymmenellä äänellä, se oma lappunen saattaa jo jotain merkitäkin.
Kyse ei siis äänestysinnon nostamisessa ole faktoista, ne ovat selvät ja selkeät, vaan profiilista. Kunnallisvaalit eivät ole kiinnostava tapahtuma, presidentinvaalit ovat. Väitän, että kunnallisvaaleihin tarvittaisiin joka kuntaan näkyvä ehdokas, vahva karismaattinen persoona, joka herättäisi mielipiteitä suuntaan ja toiseen, niin vaalit muuttuisivat kiinnostaviksi. Tämä on kuitenkin hankala järjestää, koska Suomessa ei näitä karismaattisia ihmisiä riitä ainakaan politiikan saralla kuin muutamaan kuntaan. Ehdokkaillekaan kunnallisvaalit eivät ole kovin kiinnostavia, koska kokouspalkkiot ovat naurettavan pieniä ja todelliset päätökset tehdään lautakunnissa. Valtuustossa istuja ei monessakaan kunnassa tee yhtään mitään. Tämä aiheuttaa sen, että oikeasti kiinnostavat ihmiset eivät vaivaudu lähtemään kunnallisvaaleihin mukaan ja tämän seurauksena ihmiset eivät äänestä.
Huvittavaa & masentavaa
Shoville:
Totta - ja huvittavinta ... tai ehkä sittenkin masentavinta tässä on se, että kunnallisvaaleissa voi omaan elämäänsä vaikuttaviin asioihin vaikuttaa kaikkein eniten.
Ja kunnallisvaaleissa läpimenoon vaadittavat äänimääärät ovat vielä kaikkein pienimmät eli muutamankin kaverin puhuminen äänestämään voi vaikuttaa ratkaisevasti vaalitulokseen.
Mietipä
Mä voisin sanoa tän huomattavasti asiallisemmin, mutta uskon, ettet kaipaa liikaa bisnes- tai politiikkajargonia, kun kerran kuuntelet sitä työksesi. Pointti on siis siinä, että vaalit pitää tehdä ensin kansalle kiinnostaviksi ja vaivan arvoiseksi, ennen kuin ruvetaan miettimään, miten äänestäminen olisi kaikkein helpointa. Vaikka äänestäminen muuttuisi (nuorille) helpoksi nettiäänestämisen kautta, se ei korjaa itse perusongelmaa eli sitä, että äänestäminen on aivan vitun turhaa - ainakin enemmistön alle 25 vuotiaiden mielestä. Presidentinvaalit tai eduskuntavaalit vielä menevät, mutta kävele jonkun 30 000 asukkaan kaupungissa ja kysele muutamalta parikymppiseltä vastaantulijalta, kiinnostavatko kunnallisvaalit ja onko niissä äänestäminen vaivan arvoista. Osaatko arvata nuorten - tai miksei myös vanhempien - vastauksen?
On ihan oikein ja asiallista, että ne ihmiset, joita ei äänestäminen, omista asioista päättäminen ja kohtuullisen vaivan näkeminen tiedon hankkimiseksi kiinnosta, eivät äänestäkään. Ei vaaleista tarvitse millään markkinointifuulalla tehdä seksikkäitä tai "vaivattomia", seurauksena olisi vain lisää Tony Halmeen tai Annika "30 prosenttia" Lapintien kaltaisia sekundaedustajia. Äänioikeuteen kuuluu mielestäni ihan yhtä lailla oikeus olla äänestämättä, jos se ei kiinnosta. 100% äänestysaktiivisuudet kuuluvat diktatuureihin.
Mikä on äänestyskoneen hyöty?
Okei. Ymmärrän, että verkossa tapahtuvan äänestämisen (siis kotona) hyöty olisi äänestysprosentin lisääntyminen, koska äänestäminen olisi helpompaa. Siihenkin kyllä liittyy kasa ongelmia, mitkä on ensin ratkaistava.
Mutta vielä en ole tajunnut, mikä ihme olisi täydellisestikään toimivan, äänestyspaikalla olevan koneen hyöty. Eli millä sellaisen käyttöönottoa perustellaan? Useita ihan uskottaviakin negatiivisia näkökohtia olen kuullut, mutta oikeastaan merkittävät syyt ottaa moinen koje käyttöön ovat minulle vielä hämärän peitossa.
Jenkeissä koneet ovat tarpeellisia siksi, että niiden vaalit ovat paljon monimutkaisempia. Esim. pressanvaalin yhteydessä äänestetään sen sadasta kissanristiäisestä, jolloin moisten lomakkeiden laskeminen käsin ei ole järkevää. Suomessa kuitenkin yhdessä lapussa on yksi numero.
Itse keksin vain seuraavia (lievästi) plusmerkkisiä asioita äänestyskoneesta. Toivottavasti mikään näistä ei ole kenenkään mielestä hyvä peruste käyttöönotolle.
-Koneet on tarvittava "portti"
nettiäänestykseen?
(ainakin viro siirtyi suoraan?)
-Laskenta nopeutuu
Eli tulokset tulisivat nyt noin 3 tuntia
nopeammin, jos kone laskee äänet välittömästi.
Hurraa! Ja mihin menisi se jännittävä
tulosilta, ja YLEn ennuste.
-Äänestyskonesysteemi olisi halvempi?
(Itse en usko, että TietoEnatorin systeemi
olisi halvempi kuin 5 miljoonaa paperilappua)
-Äänestysaktiivisuus lisääntyy?
(haluan kyllä kuulla miten? samalle äänestys
paikalla sitä pitää edelleen mennä...)
-Nörttien on kivempi äänestää touchscreeniä
käyttäen?
(mutta mummot eivät enään osaa äänestää
lainkaan, tai vaativat avustajan)
-Kone ei tee virheitä?
(mutta koodarit tekee,
itse olen hyvä esimerkki)
-Ihmisiin ei voi luottaa?
(mutta TietoEnatorin closed sourceen voi?)
-Kehitystä ei voi pysäyttää
Toivottavasti ihmiset, jotka tuollaisia laitetta ovat hommaamassa, ovat keksineet jotain parempia syitä.
Äänestyskoneiden ongelmia USA:sta
Äänestyskoneita on käytetty Yhdysvalloissa jo jonkin aikaa, mutta ilmeisesti ainakaan heidän järjestelmänsä ei ole kovin aukoton. Yhdysvaltain ongelmista on tehty dokumentti, nimeltään "Hacking Democracy", joka löytyy Googlen Video-palvelusta: http://video.google.com/videoplay?docid=4463776866...
En väitä, että Suomessa olisi näitä ongelmia, mutta sanoisin että ennen kuin alamme äänestää koneellisesti, niin kannattaa miettiä dokumentin nostamia kysymyksiä Yhdysvaltain järjestelmästä. Voisimmeko ehkä oppia jotain näistä ongelmista?
Lisäksi kuten edustaja Kasvi mainitsikin, Suomen nykyinen manuaalinen järjestelmä on luotettava, kun puolueet voivat vahtia toisiaan. Olen itsekin istunut useita kertoja vaalivalvonnassa ja se on leppoisaa puuhaa, enkä usko sen tulevan liian kalliiksi. Toimivalla demokratialla on hintansa ja sen ovat monet, melko todennäiköisesti suurin osa, valmiita maksamaan sekä rahallisesti veroissa, että ajallisesti äänenlaskennassa.
Sähköinen äänestys ei Suomessa ole tarpeen, sillä äänet voidaan helposti laskea käsinkin ja vertaistarkkailulla voidaan taata niin hyvä tuloksen luotettavuus, kuin inhimillisesti mahdollista on.
Toisen äänioikeuden kiristäminen
Monissa selvityksissä on otettu esiin myös ongelma, jonka ensimmäisten esiintuojien joukossa olin HS:n keskustelupalstalla.
Sähköinen äänestys kotoa tai mistä tahansa valvotun vaalipaikan ulkopuolelta ei takaa, että vaalitoimitus olisi rehellinen ja ettei kukaan joudu painostetuksi antamaan ääntänsä toisen tahdon mukaan. Erityisesti tämä tulee kysymykseen kulttuuriryhmissä, joissa on keski-ikäisiä tai vanhempia miehiä suvun auktoriteettina ja jotka voivat kiristää äänestystunnukset alisteisiltaan naisilta ja nuorilta.
Sama ongelma voi esiintyä myös fundamentalistisissa uskontokunnissa tai systeemissä, jossa tulisi "muotiin", että puolueaktiivien äänet annettaisiin julkisesti puoluetoimistossa muiden puoluetoveriensa kurkkiessa olan yli.
Jyrki on aivan oikeassa. Jos
Jyrki on aivan oikeassa. Jos jotain tulisi muuttaa, niin ennakkoäänestys tulisi poistaa. Myöskään kotiäänestys ei käytännössä toimi, koska tässä äänestystilannetta ei valvo kukaan.
Lisäksi, jos on mahdollista jäljittää mikä tahansa ääni äänen antamaan henkilöön, äänestysjärjestelmä on susi.
Suomen järjestelmä paperilapuilla äänestyspaikoilla on mielestäni hyvä, ja ainut ongelma lieneekin juuri tuo ennakkoäänestys.
en kannata nettiäänestämistä lähitulevaisuudessa
kyllä jo vaalisalaisuuden ja yksilönsuojan varmistamiseksi äänestys vaaleissa on suoritettava vanhaan malliin menemällä itse äänestyskoppiin.
en kannata netti tai kännykkä tms äänestämistä lähitulevaisuudessa.
ei ihminen voi niin laiska olla, ettei kerran neljässä vuodessa jaksa raahautua äänestyspaikalle.
liikuntarajoitteisille on jo nyt omat äänestysavustajansa ja menetelmänsä.
mennään entiseen malliin vaan äänestämään jatkossakin ekologisten vihreiden arvojen puolesta.