Taloushuolia

Riisin, vehnän, maissin ja öljyn hinnat heiluttelevat kansainvälisen talouden rakenteita. Luonnonvarojen liikakäyttö, syvä taloudellinen epätasa-arvo ja säätelemättömät rahamarkkinat muodostavat pelottavan heiveröisen perustan maailmantaloudelle. Huonoimmassa skenaariossa nopea inflaatio yhdistyy hitaaseen kasvuun.

Suomessa talousennusteita on jo korjailtu alaspäin. Samalla neljää prosenttia hipova inflaatio vaikeuttaa monien ihmisten arkea. Puolet hintojen noususta on peräisin perustarpeista eli ruoasta, asumisesta ja liikenteestä. Pahimmin hintojen nousu kohdistuu pienituloisiin.

Hintojen nousu on kansainvälinen ilmiö, johon ruoan arvonlisäveron alentamisen tapaiset paikalliset veropäätökset purevat vain vähän. Kansantaloudellisesti järkevintä olisi nyt kohdistaa tulonsiirtoja ja veronalennuksia pienituloisille. Se on myös oikeudenmukaisinta.

Toivottavasti valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Mika Lintilän (kesk) vaatimus verotuksen epäoikeudenmukaisuuksien korjaamisesta saa vastakaikua. Työtulojen kierrättäminen yritysten kautta matalasti verotetuiksi osinkotuloiksi on kestämätön tilanne.

Laaja ja kestävä veropohja, progressiivinen verotus ja tulonsiirrot toimivat kansantaloudessa myös suhdanteita vakauttavina tekijöinä. Noususuhdanteessa kasvavat verotulot hidastavat ylikuumentumista, laskusuhdanteessa kasvavat tulonsiirrot huolehtivat ostovoiman säilymisestä.

Sen sijaan Elinkeinoelämän keskusliiton ja Veronmaksajain keskusliiton puheet lisäveronkevennyksistä ovat vastuuttomia. Veropohjaa ei pidä kaventaa tilanteessa, jossa talouden näkymät ovat epävarmat. Tasaisesti kaikille suunnatut veronalennukset ovat hyvässä työllisyystilanteessa tehoton keino elvyttää taloutta.

Talouden rakenteellisia ongelmia on korjattava. Veropohjaan puhkotut reiät on tukittava. Riippuvuutta kallistuvasta öljystä on rajoitettava autoilua ja öljylämmitystä vähentämällä. Biopolttoaineelle asetettavia vaatimuksia on arvioitava myös ruoan hinnan näkökulmasta. Joukkoliikenteen lisätuesta on syytä päättää syksyn budjettineuvotteluissa. Linjaukset kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan lisäämisestä on pantava toimeen.

Kansainvälisesti suurin haaste on rakentaa finanssimarkkinoille toimiva säätelyjärjestelmä. Tämä on markkinatalouden etu. Yhdysvalloista lähtenyt roskalainakriisi on osoittanut nykyisen tilanteen itsetuhoisuuden. Taloustieteen professori Paul Krugman kehottaa palauttamaan muistiin vuoden 1929 suuren laman opetukset.  Suomessa oppia tosin voi hakea lähempääkin.