Vihreiden ryhmäpuheenvuoro talousarvion lähetekeskustelussa 16.9.2008

Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kirsi Ojansuu:

Eiliset uutiset yhdysvaltojen finanssimarkkinoilta pitävät koko maailmaa jännityksessä. Kukaan ei vielä tiedä millaiset vaikutukset tapahtumilla on maailmantalouteen. Todennäköisesti pankkien kaatumiset vaikuttavat myös Suomessa muodossa tai toisessa. Samanaikaisesti myös inflaatio on kiihtynyt 4,7 prosenttiin. Talouspoliittisesti onkin haastavaa torjua yhtäaikaa sekä inflaatiota että kasvun hidastumista. Tasapainon löytäminen näiden kahden välillä on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Taantuman ehkäisemiseksi on tärkeää, että voimme pitää yllä riittävää kysyntää suurten julkisten investointien avulla. Inflaation torjunnassa keskeistä on, että seuraava palkkaratkaisu on maltillinen. Pidemmällä aikavälillä parasta inflaation torjuntaa on ekologinen rakennemuutos. Mitä vähemmän olemme riippuvaisia kallistuvasta öljystä, sitä paremmin olemme turvassa inflaatiolta.

Metsäteollisuuden irtisanomisilmoitukset viime viikolla olivat koko Suomen pysäyttävä uutinen. Irtisanomiset koskettavat rajusti paikkakuntia, jossa sijaitsee lakkautettavia tuotantoyksiköitä. Näillä paikkakunnilla monien työntekijöiden ja perheiden tulevaisuus on epävarmalla pohjalla. Heidän kohdallaan kyse on inhimillisestä tragediasta.

Taustalla on raju rakenteiden muutos. Paperiteollisuuden tuotteista on ylitarjontaa maailmanmarkkinoilla. Sahatavaran, sellun ja paperin tekeminen suomalaisesta puusta on tullut aiempaa heikommin kannattavaksi. Metsäteollisuuden tulevaisuus edellyttääkin kokonaan uudenlaista ajattelua ja uudistumista. Tarvitsemme jalostusasteen nostamista. Tarvitsemme investointeja ja tuotekehittelyä erityisesti mekaaniseen metsäteollisuuteen ja uusiin puupohjaisiin biojalosteisiin. Miksi siis tekisimme vain sellua, kun paljon kannattavampaa olisi valmistaa puusta kirjoja, huonekaluja, taloja, lääkkeitä tai biomuoveja?

Ylipäätään Suomi on liian haavoittuva, kun elinkeinoelämä on keskittynyt monilla alueilla liiaksi muutamien isojen yritysten varaan. Ainut lääke tähän ongelmaan on, että tulevaisuudessa meillä olisi enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä ympäri maata, jolloin taloutemme riskit ovat hajautuneimpia. 

Irtisanottujen tilannetta hallitus helpottaa muutosturvarahoilla. Näiden avulla järjestetään korotettua työttömyyskorvausta ja koulutusta työpaikkansa menettäneille. Lisäksi äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnataan avustuksia uusia työpaikkoja ja työllistämismahdollisuuksia luoviin hankkeisiin. Vihreän eduskuntaryhmän tavoitteena on, että näiden hankkeiden avulla irtisanotut tulevat siirtymään uusiin töihin mahdollisimman nopeasti.

Metsän myynnin verotuksen muutokset ovat merkittävä kädenojennus valtiolta metsänomistajille ja metsäyhtiöille ja päätös on saanut puukauppaa liikkeelle. Samaan aikaan on välttämätöntä varmistaa, että suojelunarvoiset metsät pääsevät suojelun piiriin. Esitimme, että hallitus tukee metsän myyntiä verovapautuksin myös suojelutarkoituksiin ja näin nyt tapahtuu. Vihreä eduskuntaryhmä odottaa, että ympäristöministeri Lehtomäki varmistaa arvokkaiden metsäkohteet mukaan ottamisen METSO-ohjelman piiriin.

Arvoisa puhemies,

Vihreän politiikan kulmakiviä on pyrkimys päätöksentekoon, joka nojaa avoimeen julkiseen keskusteluun. Tämän vuoksi halusimme käydä ennen budjettiriiheä julkista keskustelua hallitusohjelmassa sovittujen veronkevennysten kohdistamisesta. Budjettiriihessä päätetty uusi linjaus on parempi kuin valtionvarainministeriön alkuperäinen esitys. Olemme tyytyväisiä, että veronkevennysten painopiste saatiin edes tämän verran pieni- ja keskituloisiin. Juuri pienituloisimmat kärsivät eniten inflaation vaikutuksista.

Euroopan Unionin jäsenmaiden valtionvarainministeritkin kiinnittivät huomiota viikonloppuna siihen, että synkistä talousnäkymistä huolimatta on tärkeää, että kansalaiset säilyttävät uskonsa talouteen. Valtionvarainministerit näkevät, että liiallinen säästäminen tässä tilanteessa olisi vahingollista. Veronkevennysten kohdentaminen pienituloisimmille takaa varmimmin sen, että lisäraha laitetaan kiertoon eikä sitä laiteta talletuksiin tai ulkomaanmatkoihin.

Ruoan hinnan nousu on ollut kovaa. Kuluttajien näkökulmasta ruoan arvonlisäveron laskeminen voi olla hyvä liike, mutta valitettavasti samalla epätarkka toimenpide. Ratkaisu on valtiolle erittäin kallis. Eduskunnalla ja kansalaisilla on lupa odottaa, että veronalennus siirtyy suoraan hintoihin, eikä valu kaupan voittoihin. Ratkaisulla testataan kaupan uskottavuutta ja vastuunkantokykyä.

Niin kansanterveyden kuin syrjäytymisen ja rikosten ehkäisyn näkökulmasta tupakka- ja alkoholiveron korotukset ovat hyvin perusteltuja. Hallitus esittää nyt, että tupakkaveroa korotetaan, mutta alkoholiveroon palataan vuoden vaihteen jälkeen. Vihreä eduskuntaryhmä esittää, että myös alkoholinverotusta kiristetään tuolloin.

Talousarvio sisältää tärkeitä oikeudenmukaisuutta parantavia tulonsiirtoja. Hallitus nostaa merkittävästi pienimpiä päivärahoja. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja sekä sairauspäivärahoja ja kuntoutusrahoja korotetaan 170 eurolla kuukaudessa. Tämän lisäksi lapsiperheiden tilannetta helpotetaan korottamalla kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea.

Hyvää on se, että opiskelijoiden asumislisä määritellään jatkossa henkilökohtaisesti. Puolison tulojen tarveharkinta poistetaan, joka on tähän saakka johtanut älyttömiin tilanteisiin, missä opiskelijat ovat joutuneet selittämään Kelan virkailijoille kenen kanssa asuvat.

Ruoan hinnan nousu tuntuu myös opiskelijoiden arjessa. Opiskelijoiden ateriatuki tarvitsisi myös kipeästi korotusta. Vihreät vaativatkin, että eduskunta lisää talousarvioon ateriatuen korotuksen.

Arvoisa puhemies,

Ilmastonmuutoksen torjunta on aikamme suurin haaste. Budjettiesitys pitää sisällään ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskeisimpiä keinoja. Näitä ovat energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian käyttöönotto, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja joukkoliikenteen suosiminen yksityisautoilun sijaan.

Rakennukset käyttävät koko Suomen energian kulutuksesta 40 %. Energiatehokkuutta on parannettava ja lämmitysjärjestelmiä muutettava ympäristöystävällisemmiksi. Nämä asiat vaativat yksittäisiltä ihmisiltä tekoja ja budjettiesityksessä hallitus tarjoaakin tähän hyviä mahdollisuuksia.

Vihreiden mielestä nykymuotoinen suora sähkölämmitys tulisi kieltää uudisrakentamisessa kokonaan. Sen lisäksi öljy- ja sähkölämmitys tulee vaihtaa vaiheittain maalämpöpumppuihin ja pelletteihin. Hallitus tukee näitä muutoksia laajentamalla kotitalousvähennystä energiaremontteihin ja nostamalla sen tasoa. Korjaustöihin saatavan vähennyksen taso lähes kolminkertaistuu. Kotitalousvähennystä tulisi kuitenkin kohdentaa siten, että sitä ei voida käyttää energiaa tuhlaaviin investointeihin, kuten kesämökkien ympärivuotiseen sähkölämmitykseen. Lähtökohta tulee olla, että kotitalousvähennyksen uuden lisäyksen voi saada vain energiatehokkuutta parantaviin remontteihin.

Hallitus tekee historiallisia panostuksia uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin. Näiden hankkeiden tuet yli kaksinkertaistetaan 55 miljoonaan euroon. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole aikaa viivytellä, joten investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat välttämättömiä. Erityisesti tuulivoiman laaja rakentaminen on saatava pikaisesti liikkeelle.

Maakaasun tavoin käytettävällä biokaasulla on suuri potentiaali Suomessa. Kaatopaikoilta ja maatiloilta voidaan saada kehittynyttä tekniikkaa käyttämällä merkittävästi mm. liikennepolttoainetta. Hallitusohjelman mukaan hallitus tukee viidellä miljoonalla eurolla sellaisia hankkeita joilla edistetään uusia biokaasu- ja bioenergiatekniikkaa käyttäviä laitoksia. Jatkossa määrärahatason suuruuteen on palattava.

Yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteellä onnistuu parhaiten alueilla, jossa ihmiset asuvat tiiviisti. Valtio ei ole aiemmin osallistunut lainkaan suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen. Nyt hallitus ottaa käyttöön joukkoliikennetuen, joka kohdennetaan nimenomaan suurimmille kaupungeille. Tulevaisuudessa tuki tulee kohdentaa kuudelle suurimmalle kaupungille hallitusohjelman mukaisesti. Budjettiesityksessä oleva viiden miljoonan tuki on ensi vuodelle hyvä päänavaus, mutta tuen taso tulisi eduskunnassa vihreiden mielestä vähintään kaksinkertaistaa.

Työsuhdematkalipulla olisi mahdollista vaikuttaa merkittävästi ihmisten liikkumistottumuksiin. Valitettavasti sen käyttö on jäänyt vähäiseksi. Hallitus asettaakin työryhmän valmistelemaan työsuhdematkalipun uudistamisesta nykyistä houkuttelevammaksi. Samassa yhteydessä on syytä pohtia työmatkakuluvähennyksen sekä vapaan autoedun vaikutuksia. Viime vuonna työsuhdematkalippua käytti vain 22 000 henkilöä. Samaan aikaan vapaan autoedun piirissä oli 60 000 autoa. Tämän hetkinen veropolitiikka siis suosii enemmän vapaata autoetua kuin ilmastoystävällistä joukkoliikennettä. Tämä suunta on muutettava.

Suurten ratahankkeiden edistäminen on hyvää ilmastopolitiikkaa. Kehäradan rakentaminen aloitetaan ensi vuonna. Se parantaa merkittävästi pääkaupunkiseudun poikittaista joukkoliikennettä sekä mahdollistaa uuden asuntorakentamisen raideyhteyksien varaan. Ilmastonmuutoksen hillintää ei edistetä hajakeskittämisellä vaan raideyhteyksien varaan tiiviisti rakennetuilla viihtyisillä kaupunginosilla, joiden ympärille jää paljon luontoa ja virkistysalueita. Ratahankkeet ovat myös hyvää suhdannepolitiikkaa. Suurilla julkisilla investoinneilla voidaan taantuman uhatessa pitää talouden pyöriä liikkeessä. Liikennepoliittisessa selonteossa vaaditaan Seinäjoki-Oulu radan peruskorjauksen vauhdittamista. Tämä osuus on hyvin keskeinen osa rautatienrunkoverkkoa. Mielestämme tämä on tärkeimpiä julkisia hankkeita ja sen nopeuttamiseksi tulee kohdentaa lisävaroja.

Arvoisa puhemies,

Suomi on noussut sadassa vuodessa kehitysmaan tasolta maailman kehittyneimpien maiden joukkoon. Se on tapahtunut paljolti koulutuksen ja tasa-arvo politiikan ansiosta. Kumpaakaan ei tule ottaa itsestään selvyytenä ja saavutettuna asiana, vaan niiden eteen on tehtävä edelleen töitä.

Olemme pieni kansa, joka pärjää parhaiten korkealla osaamisella. Suomessa tarvitaan jatkossakin vahvaa ammatillista osaamista, kuten lähihoitajia, hitsareita, kirvesmiehiä ja kokkeja. Hallitus lisää ammatillisen koulutuksen paikkoja yli 4000 opiskelijalla. Tällä on vaikutuksia myös ns. koulupudokkaisiin. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle tulee löytyä jatko-opiskelumahdollisuus.

Peruskoulussa opetusryhmien koolla on suuri merkitys ilmapiiriin. Sopivan kokoiset ryhmät luovat turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön. Myös opettajan on silloin helpompaa huomioida oppilaiden erilaisia tarpeita, Hallitusohjelmassa on sovittu, että ikäluokkien pienenemisestä huolimatta kunnat saavat pitää aiemman tasoiset resurssit peruskoulutuksen järjestämiseen. Kunnissa on nyt huolehdittava, että lisäresurssit ohjautuvat perusopetukseen.

Yliopistot ovat käymässä läpi historiallista uudistumista. Yliopistoille ollaan antamassa paljon uusia tehtäviä ja velvoitteita osana niiden autonomian lisäämistä. Yliopistouudistuksen läpi viemiseksi hallitus lisää niiden toimintamenoihin 20 miljoonaa euroa. Vihreät vaativat, että yliopistolain uudistamisen yhteydessä luovutaan tuottavuusohjelman yliopistoja koskevista vaatimuksista.

Ammattikorkeakouluverkoston hajanaisuuteen hallitus puuttuu välttämättömin rakenteellisin uudistuksin. Ammattikorkeakoulujen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan karsimalla päällekkäisyyksiä sekä luomalla suurempia ja profiloituneempia korkeakouluyksiköitä. Suunta on oikea, sillä tälle on totisesti tarvetta.

Naiset ovat alusta asti olleet rakentamassa suomalaista demokratiaa. Tämä on yksi menestyksemme resepteistä. Jatkossakin on huolehdittava siitä, että tasa-arvo toteutuu yhteiskunnassa mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi Vihreät odottavat, että eduskunta varmistaa tasa-arvon tietopalvelun käynnistämisen.

Näin kunnallisvaalisyksynä puhutaan aiheellisesti kuntien mahdollisuuksista järjestää laadukkaat peruspalvelut kuntalaisille. Ja siksi on erittäin hyvä, että hallitus lisää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin varoja mm. vanhustenhuollon parantamiseen ja vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestämiseen. Tämän lisäksi sinivihreä hallitus kantaa vastuuta myös asunnottomien tilanteesta kohdentamalla siihen määrärahoja.

Lisäraha kunnille on merkityksellistä, mutta yhtä oleellista on myös rakenteelliset muutokset. Kuntien on huolehdittava siitä, että palvelut järjestetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Lopuksi arvoisa puhemies,

Maailman talouden muutosten kourissa köyhimmät ihmiset kärsivät eniten. Vihreät ovat jääneet hallituksessa alakynteen kehitysyhteistyömäärärahojen korottamisvaatimuksineen. Meillä on velvollisuus kantaa osuutemme kaikkein köyhimpien ihmisten auttamisessa ja nostaa kehitysapurahojen taso EU:n ja YK:n suositusten tasolle mahdollisimman nopeasti. Näin edistämme rauhaa, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä. Vihreät vaativatkin tilanteen korjaamista ja kehitysyhteistyömäärärahojen irrottamista valtiontalouden kehyksistä.