Cronberg turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Asevelvollisuus tienhaarassa

Keskiviikkona eduskunnan käsittelyyn tuleva turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ilmaisee puolustusvoimien tulevia kehityssuuntia erittäin varovasti. Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg katsoo asepalveluksen menevän käytännössä nykyistä valikoivampaan suuntaan enemmän kuin selonteossa sanotaan suoraan.

- Yleinen asevelvollisuus ei voi pitkään jatkua nykyisellään. Sotilaat ovat uskaltaneet kertoa asioista selontekoa suoremmin. Puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala on julkisuudessa puhunut tarpeesta vähentää reservin määrä nykyisestä 350 000 sotilaasta 250 000 sotilaaseen. Vihreät pitävät tätä hyvänä tavoitteena, johon ollaan myös käytännössä päätymässä, Cronberg arvioi.

Vihreät huomauttavat, että Suomi on melkoinen harvinaisuus Euroopassa yleisen asevelvollisuutensa kanssa. Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta 19 on perustanut ammattiarmeijan, valikoiva tai suppea asevelvollisuus on viidessä. Laaja asevelvollisuus on vain Suomella, Kreikalla ja Kyproksella. Myös Venäjällä vain joka kymmenes mies käy enää armeijan.

- Teknistyvä sodankäynti ei tarvitse enää suuria miesvahvuuksia vaan tehokkaat ja nopeasti toimivat joukot. Vaarana on, että valikoivuus tulee pohtimatta ja hivuttamalla. Armeijaa on selkeästi kehitettävä ammattimaisempaan suuntaan ja asevelvollisuutta supistettava, Cronberg sanoo.

Suomalaisista nuorista miehistä armeijan käy suurempi osa kuin missään muussa Euroopan maassa: noin 80 prosenttia menee armeijaan.

- Asevelvollisuus näyttää edulliselta valtiontalouden näkökulmasta. Niin sanottu edullisuus syntyy siitä, että kustannukset lankeavat varuspalveluksen käyneiden ja heidän perheidensä maksettavaksi. Käytännössä miehiltä saattaa mennä kahdet pääsykokeet armeijan takia ohi ja opinnot viivästyvät. Asevelvollisuuden käyvien nykyistä voimakkaampi valikointi nopeuttaisi opintoihin pääsyä ja pidentäisi monen työuraa. Se olisi yksi vaihtoehto opintoaikojen lyhentämiseen tähtääville toimille, Cronberg hahmottelee.

Ehdotus kutsuntajärjestelmän laajentamista myös naisikäluokat käsittäviksi voitaisiin Cronbergin mukaan selvittää samassa yhteydessä, kun kutsuntajärjestelmän toimivuus muutenkin selvitetään. Vihreiden mielestä tärkeintä on kuitenkin vähentää turhaa asepalvelukseen kutsuttujen määrää.

- Muualla Euroopassa asevelvollisuus on supistunut tai kadonnut kokonaan. Naisten kutsunnat olisivat askel asevelvollisuuden laajentamiseen suuntaan. Naapurimaissamme koulutetaan miesikäluokistakin enää 10-20 prosenttia. Kutsuntoja voisi kehitellä pikemminkin vapaaehtoisuuden, halukkaiden kesken arvonnan ja pääsykokeiden suuntaan. Tätä kautta naisten osuutta kriisinhallinnassa voitaisiin myös vahvistaa, Cronberg pohtii.