Anni Sinnemäki Vihreiden puoluevaltuuskunnassa Turussa 28.2.2009
Anni Sinnemäki Vihreiden puoluevaltuuskunnassa Turussa 28.2.2009
28.2.2009
Hyvät ystävät, kära vänner
Suomessa ei käydä nyt ensimmäistä kertaa reipashenkistä keskustelua maahanmuuttoasioista. Lainaan eduskunnan täysistuntopöytäkirjaa vuodelta 1998.
"Kun johonkin Helsingin lähialueen sosiaalivirastoon menee joku tällainen tumma ihminen, tai oli mikä hyvänsä, tumma tai vaalea, ja sanoo, että minun pitää saada kuuden tonnin nahkatakki ja vähän paremmat pieksut, niin vaikka se ei kuulu oikein asiaan, minä tiedän, että annetaan. Johtaja tulee ja sanoo, että antakaa pois, koska muuten huudetaan, että te olette rasisteja."
[PÖYTÄKIRJA 10.1998 0) VK 1/1998 Ed. Aittoniemi]
Näin Sulo Aittoniemi, perussuomalaisten, silloisen SMP:n kansanedustaja.
Maahanmuuttopolitiikka yhdistää Vihreitä perussuomalaisiin. Kumpikin puolue haluaa keskustella aiheesta.
Me Vihreät olemme julkaisseet varsin kattavat ohjelmat turvapaikkapolitiikasta, työperusteisesta maahanmuutosta ja kotouttamispolitiikasta. Yhteenveto näistä linjauksista on julkaistu Vihreiden nettisivuilla tänään.
Muiden puolueiden, myös perussuomalaisten, olisi syytä selvittää omat maahanmuuttopoliittiset linjauksensa. Mitkä ovat esimerkiksi Timo Soinin kotoutumispoliittiset ehdotukset? Olisi kohtuullista kuulla perussuomalaisilta edes joskus joku konkreettinen esitys. "Maassa maan tavalla", kun ei vielä kauheasti anna ohjeita esimerkiksi Katri Sarlundille tässä, jonka biologiantunnilla puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia.
Ihmiset liikkuvat rajojen yli, he etsivät parempaa elämää ja turvaa. Tässä ei ole mitään uutta. Suomalaiset tietävät tämän hyvin. 300 000 ensimmäisen polven ja 500 000 toisen polven suomalaista siirtolaista elää maailmalla. Puoli miljoonaa Ruotsissa. Suomalaisilla on ollut omat hankaluutensa sopeutua Ruotsiin. Juha Vainio kertoo laulussaan Slussenin sissit suomalaisten sopeutumisesta ruotsalaiseen yhteiskuntaan:
Sissit jos vain jostain kuulla saa: ”Ja heter Jaan.” Silloin alta sillan kajahtaa: ”Turpiin vaan! Tänne paukut anna, hei! Svenskit juhli ei!”
Onko tässä kyse suomalaisen kulttuurin ominaispiirteistä?
Hyvä valtuuskunta,
Osa turvaa ja parempaa elämää etsivistä tulee Suomeen. Vihreä maahanmuuttopolitiikka nojaa ratkaisukeskeisyyteen ja maltillisuuteen.
Maaltamuutto ravisteli 1900-luvun Suomea aiheuttaen erilaisia ongelmia. Näitä ongelmia ratkottiin muilla keinoin kuin estämällä ihmisten muutto. Nyt Vihreät lähtevät siitä, että on tärkeintä etsiä ratkaisuja maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin.
Yhteiskunta voi tukea maahanmuuttajien kotoutumista tai tehdä sen vaikeaksi. Uskon, että sellainen Suomi, jonka elämään on helppo päästä kiinni somalialaisella tai venäläisellä taustalla, pitää huolta myös omistaan.
Euroopan maiden koulutusjärjestelmien vertailu osoittaa, että politiikka vaikuttaa kotoutumiseen merkittävästi. Turkkilaisten maahanmuuttajien lapsista on korkeakoulutuksessa Saksassa 7 %, Sveitsissä 10 %, Itävallassa 11 %, mutta Hollannissa 27 %, Ruotsissa 50 % ja Ranskassa 53 %. Avoin, yhtenäinen koulutusjärjestelmä tukee myös maahanmuuttajien koulutusta.
Yleisesti maahanmuuttajataustaisista oppilaista voidaan sanoa:
Maahanmuuttajaväestön määrällä ei ole vaikutusta suoriutumiseen.
Oppimismotivaatio on kantaväestöä parempi.
Toinen sukupolvi suoriutuu opinnoistaan ensimmäistä paremmin.
Kielenopetuksen tuki kaventaa suorituseroa suhteessa kantaväestöön.
Suomessa myös maahanmuuttajaoppilaat suoriutuivat PISA-tutkimuksessa paremmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Koulujärjestelmämme pystyy kotouttamaan maahanmuuttajia, koska se on hyvä koulujärjestelmä. Me voisimme kuitenkin onnistua vielä paremmin.
Kotimaisten kielten opetusta on tuettava. Tarvitaan päteviä suomi/ruotsi toisena kielenä opettajia ja hyviä oppimateriaaleja. Jokaisen Suomeen muuttavan on saatava kielikoulutusta mahdollisimman nopeasti. Kielen oppiminen on oikeus, mutta se on myös velvollisuus. Maahanmuuttokriitikot puhuvat ihmisistä, jotka eivät haluakaan sopeutua. Taitaa kuitenkin olla paljon enemmän niitä ihmisiä, jotka eivät pääse kielenopetukseen. Mutta kyllä kielen oppimiseen voidaan mielestäni myös velvoittaa.
Hyvä valtuuskunta,
Suomalaisilla on myös maahanmuuttajiin liittyviä pelkoja ja huonoja kokemuksia. Maahanmuuttajista puhuminen ainoastaan voimavarana tai suomalaisen kulttuurin ei tunnista näitä kokemuksia. Jos kuittaamme huolet rasismiksi, onko ihme, jos rasistit pystyvät vetoamaan huolestuneisiin.
Vanhempi saattaa huolehtia, saako hänen lapsensa hyvää perusopetusta luokassa, jossa enemmistö puhuu huonoa suomea. Se on oikeutettu huoli, johon Vihreillä on vastauksia:
Sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka ja maahanmuuttaja-alueiden syntymisen ehkäiseminen.
Erityistuki sellaisille kouluille, joissa tarvitaan pienempiä opetusryhmiä.
Entä pystyvätkö niin sanotut "maahanmuuttokriitikot" maltilliseen keskusteluun? He vakuuttelevat kovasti etteivät ole rasisteja. Samaa on vakuuttanut myös Timo Soini. Luotan hänen sanaansa. Heidän selkänsä takaa tuntuu kuitenkin pursuavan vihaa. Tyyli on selkeä, lainaan:
"valkoiset yhteiskunnat tuhoavat faktisesti itsensä ottamalla runsaamminlisääntyviä ja matalaälyisempiä kehitysmaalaisa tänne. [..] Kova rasismi voi enää pelastaa Suomen."
Kyllä ilman oikeuden päätöstä pystyy erottamaan asiallisen maahanmuuttokritiikin tällaisesta avoimesta rasismista. Myös maahanmuuttokriitikoiden on tehtävä selväksi, ettei rasismia ja vihan lietsontaa hyväksytä.
Jos Timo Soini on todella kiinnostunut asiallisesta maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta, ilmoitan omalta osaltani olevani siihen koska tahansa valmis.
Hyvä valtuuskunta,
Kotouttamispolitiikan on perustuttava vahvoille yhteisille arvoille: demokratian, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kunnioittamiselle. Suomen lainsäädäntö perustuu näihin periaatteisiin ja lakeja on kaikkien Suomessa asuvien noudatettava. Poikkeuksia ei myönnetä kulttuurin vetoamalla.
Suomalaisella yhteiskunnalla on oltava välineet ja tahtoa puuttua naisten sukupuolielinten silpomisen ja kunniaväkivallan tapaisiin julmuuksiin. Kysyisin maahanmuuttokriittisten piirien ehdotuksia, miten parannetaan monien musliminaisten- ja tyttöjen huonoa asemaa? Itse ehdotan tyttöjen ja naisten voimauttamista ja viranomaisten kouluttamista tunnistamaan nämä ilmiöt.
Pitäisikö meidän puhua vähemmän monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta? Keskitytään enemmän niihin arkisiin ja käytännöllisiin asioihin, joita esimerkiksi Varissuon normaalikoulussa ratkotaan.
Joidenkin asuinalueiden muuttuminen erittäin maahanmuuttajavaltaisiksi ei ole hyvää kehitystä. On vaikea oppia hyvää suomea tai ruotsia, jos ympärillä puhutaan korkeintaan huonoa suomea. Yleensä keskittyminen johtuu halpojen vuokra-asuntojen keskittymisestä. Riippumatta maahanmuuttajien määrästä, sellainen ei ole hyvää asuntopolitiikkaa. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pitää rakentaa kaikille alueille. Se on paras tapa pitää väestörakenne monipuolisena.
Vihreiden on oltava parempia lähiöpolitiikassa. Huolet asuinympäristön turvallisuuden heikentymisestä on otettava vakavasti. Pelkästään kunnossapidon, siisteyden ja valaistuksen parantamisella voidaan puuttua pelon maantieteeseen, jota syntyy pimeistä, syrjäisistä paikoista ja epäsiisteydestä.
Arkipäiväinen kulttuurien kohtaaminen ja törmääminen tapahtuu yleensä asumisessa. Ainakin väärinkäsityksiä ja maahanmuuttajien epätietoisuutta suomalaisen asumisen tavoista voidaan ratkoa melko helposti. Esimerkiksi Vantaalla on käytössä sosiaalisen isännöinnin ja asumisneuvonnan käytäntöjä, joilla sovitellaan riitoja ja autetaan asumisen arjessa. Työ ei tietenkään rajoitu vain maahanmuuttajiin.
Jos olemme ylpeitä suomalaisesta yhteiskunnasta, sen pyrkimyksestä tasa-arvoon, yrittäjyydestä, luonnosta ja arjesta, pystymme myös huolehtimaan siitä että tänne tulleet maahanmuuttajat pärjäävät tässä maassa.
Suomessa ei käydä nyt ensimmäistä kertaa reipashenkistä keskustelua maahanmuuttoasioista. Lainaan eduskunnan täysistuntopöytäkirjaa vuodelta 1998.
"Kun johonkin Helsingin lähialueen sosiaalivirastoon menee joku tällainen tumma ihminen, tai oli mikä hyvänsä, tumma tai vaalea, ja sanoo, että minun pitää saada kuuden tonnin nahkatakki ja vähän paremmat pieksut, niin vaikka se ei kuulu oikein asiaan, minä tiedän, että annetaan. Johtaja tulee ja sanoo, että antakaa pois, koska muuten huudetaan, että te olette rasisteja."
[PÖYTÄKIRJA 10.1998 0) VK 1/1998 Ed. Aittoniemi]
Näin Sulo Aittoniemi, perussuomalaisten, silloisen SMP:n kansanedustaja.
Maahanmuuttopolitiikka yhdistää Vihreitä perussuomalaisiin. Kumpikin puolue haluaa keskustella aiheesta.
Me Vihreät olemme julkaisseet varsin kattavat ohjelmat turvapaikkapolitiikasta, työperusteisesta maahanmuutosta ja kotouttamispolitiikasta. Yhteenveto näistä linjauksista on julkaistu Vihreiden nettisivuilla tänään.
Muiden puolueiden, myös perussuomalaisten, olisi syytä selvittää omat maahanmuuttopoliittiset linjauksensa. Mitkä ovat esimerkiksi Timo Soinin kotoutumispoliittiset ehdotukset? Olisi kohtuullista kuulla perussuomalaisilta edes joskus joku konkreettinen esitys. "Maassa maan tavalla", kun ei vielä kauheasti anna ohjeita esimerkiksi Katri Sarlundille tässä, jonka biologiantunnilla puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia.
Ihmiset liikkuvat rajojen yli, he etsivät parempaa elämää ja turvaa. Tässä ei ole mitään uutta. Suomalaiset tietävät tämän hyvin. 300 000 ensimmäisen polven ja 500 000 toisen polven suomalaista siirtolaista elää maailmalla. Puoli miljoonaa Ruotsissa. Suomalaisilla on ollut omat hankaluutensa sopeutua Ruotsiin. Juha Vainio kertoo laulussaan Slussenin sissit suomalaisten sopeutumisesta ruotsalaiseen yhteiskuntaan:
Sissit jos vain jostain kuulla saa: ”Ja heter Jaan.” Silloin alta sillan kajahtaa: ”Turpiin vaan! Tänne paukut anna, hei! Svenskit juhli ei!”
Onko tässä kyse suomalaisen kulttuurin ominaispiirteistä?
Hyvä valtuuskunta,
Osa turvaa ja parempaa elämää etsivistä tulee Suomeen. Vihreä maahanmuuttopolitiikka nojaa ratkaisukeskeisyyteen ja maltillisuuteen.
Maaltamuutto ravisteli 1900-luvun Suomea aiheuttaen erilaisia ongelmia. Näitä ongelmia ratkottiin muilla keinoin kuin estämällä ihmisten muutto. Nyt Vihreät lähtevät siitä, että on tärkeintä etsiä ratkaisuja maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin.
Yhteiskunta voi tukea maahanmuuttajien kotoutumista tai tehdä sen vaikeaksi. Uskon, että sellainen Suomi, jonka elämään on helppo päästä kiinni somalialaisella tai venäläisellä taustalla, pitää huolta myös omistaan.
Euroopan maiden koulutusjärjestelmien vertailu osoittaa, että politiikka vaikuttaa kotoutumiseen merkittävästi. Turkkilaisten maahanmuuttajien lapsista on korkeakoulutuksessa Saksassa 7 %, Sveitsissä 10 %, Itävallassa 11 %, mutta Hollannissa 27 %, Ruotsissa 50 % ja Ranskassa 53 %. Avoin, yhtenäinen koulutusjärjestelmä tukee myös maahanmuuttajien koulutusta.
Yleisesti maahanmuuttajataustaisista oppilaista voidaan sanoa:
Maahanmuuttajaväestön määrällä ei ole vaikutusta suoriutumiseen.
Oppimismotivaatio on kantaväestöä parempi.
Toinen sukupolvi suoriutuu opinnoistaan ensimmäistä paremmin.
Kielenopetuksen tuki kaventaa suorituseroa suhteessa kantaväestöön.
Suomessa myös maahanmuuttajaoppilaat suoriutuivat PISA-tutkimuksessa paremmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Koulujärjestelmämme pystyy kotouttamaan maahanmuuttajia, koska se on hyvä koulujärjestelmä. Me voisimme kuitenkin onnistua vielä paremmin.
Kotimaisten kielten opetusta on tuettava. Tarvitaan päteviä suomi/ruotsi toisena kielenä opettajia ja hyviä oppimateriaaleja. Jokaisen Suomeen muuttavan on saatava kielikoulutusta mahdollisimman nopeasti. Kielen oppiminen on oikeus, mutta se on myös velvollisuus. Maahanmuuttokriitikot puhuvat ihmisistä, jotka eivät haluakaan sopeutua. Taitaa kuitenkin olla paljon enemmän niitä ihmisiä, jotka eivät pääse kielenopetukseen. Mutta kyllä kielen oppimiseen voidaan mielestäni myös velvoittaa.
Hyvä valtuuskunta,
Suomalaisilla on myös maahanmuuttajiin liittyviä pelkoja ja huonoja kokemuksia. Maahanmuuttajista puhuminen ainoastaan voimavarana tai suomalaisen kulttuurin ei tunnista näitä kokemuksia. Jos kuittaamme huolet rasismiksi, onko ihme, jos rasistit pystyvät vetoamaan huolestuneisiin.
Vanhempi saattaa huolehtia, saako hänen lapsensa hyvää perusopetusta luokassa, jossa enemmistö puhuu huonoa suomea. Se on oikeutettu huoli, johon Vihreillä on vastauksia:
Sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka ja maahanmuuttaja-alueiden syntymisen ehkäiseminen.
Erityistuki sellaisille kouluille, joissa tarvitaan pienempiä opetusryhmiä.
Entä pystyvätkö niin sanotut "maahanmuuttokriitikot" maltilliseen keskusteluun? He vakuuttelevat kovasti etteivät ole rasisteja. Samaa on vakuuttanut myös Timo Soini. Luotan hänen sanaansa. Heidän selkänsä takaa tuntuu kuitenkin pursuavan vihaa. Tyyli on selkeä, lainaan:
"valkoiset yhteiskunnat tuhoavat faktisesti itsensä ottamalla runsaamminlisääntyviä ja matalaälyisempiä kehitysmaalaisa tänne. [..] Kova rasismi voi enää pelastaa Suomen."
Kyllä ilman oikeuden päätöstä pystyy erottamaan asiallisen maahanmuuttokritiikin tällaisesta avoimesta rasismista. Myös maahanmuuttokriitikoiden on tehtävä selväksi, ettei rasismia ja vihan lietsontaa hyväksytä.
Jos Timo Soini on todella kiinnostunut asiallisesta maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta, ilmoitan omalta osaltani olevani siihen koska tahansa valmis.
Hyvä valtuuskunta,
Kotouttamispolitiikan on perustuttava vahvoille yhteisille arvoille: demokratian, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kunnioittamiselle. Suomen lainsäädäntö perustuu näihin periaatteisiin ja lakeja on kaikkien Suomessa asuvien noudatettava. Poikkeuksia ei myönnetä kulttuurin vetoamalla.
Suomalaisella yhteiskunnalla on oltava välineet ja tahtoa puuttua naisten sukupuolielinten silpomisen ja kunniaväkivallan tapaisiin julmuuksiin. Kysyisin maahanmuuttokriittisten piirien ehdotuksia, miten parannetaan monien musliminaisten- ja tyttöjen huonoa asemaa? Itse ehdotan tyttöjen ja naisten voimauttamista ja viranomaisten kouluttamista tunnistamaan nämä ilmiöt.
Pitäisikö meidän puhua vähemmän monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta? Keskitytään enemmän niihin arkisiin ja käytännöllisiin asioihin, joita esimerkiksi Varissuon normaalikoulussa ratkotaan.
Joidenkin asuinalueiden muuttuminen erittäin maahanmuuttajavaltaisiksi ei ole hyvää kehitystä. On vaikea oppia hyvää suomea tai ruotsia, jos ympärillä puhutaan korkeintaan huonoa suomea. Yleensä keskittyminen johtuu halpojen vuokra-asuntojen keskittymisestä. Riippumatta maahanmuuttajien määrästä, sellainen ei ole hyvää asuntopolitiikkaa. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pitää rakentaa kaikille alueille. Se on paras tapa pitää väestörakenne monipuolisena.
Vihreiden on oltava parempia lähiöpolitiikassa. Huolet asuinympäristön turvallisuuden heikentymisestä on otettava vakavasti. Pelkästään kunnossapidon, siisteyden ja valaistuksen parantamisella voidaan puuttua pelon maantieteeseen, jota syntyy pimeistä, syrjäisistä paikoista ja epäsiisteydestä.
Arkipäiväinen kulttuurien kohtaaminen ja törmääminen tapahtuu yleensä asumisessa. Ainakin väärinkäsityksiä ja maahanmuuttajien epätietoisuutta suomalaisen asumisen tavoista voidaan ratkoa melko helposti. Esimerkiksi Vantaalla on käytössä sosiaalisen isännöinnin ja asumisneuvonnan käytäntöjä, joilla sovitellaan riitoja ja autetaan asumisen arjessa. Työ ei tietenkään rajoitu vain maahanmuuttajiin.
Jos olemme ylpeitä suomalaisesta yhteiskunnasta, sen pyrkimyksestä tasa-arvoon, yrittäjyydestä, luonnosta ja arjesta, pystymme myös huolehtimaan siitä että tänne tulleet maahanmuuttajat pärjäävät tässä maassa.
Aiheet:
Fredrikinkatu 33
00120 Helsinki
p. 09 5860 4160
vihreat@vihreat.fi
Palautelomake