Ilmastopolitiikkaan tekoja ja hyvinvointipuheisiin konkretiaa

 Olemme ensimmäinen puolue, joka hyväksyy eduskuntavaaliohjelman, sanoi Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg puoluevaltuuskunnan kokouksessa. Tällä ohjelmalla haastamme kaikki puolueet kertomaan, kuinka ne vastaisivat aikamme suurimpiin ongelmiin: ilmastonmuutokseen, työelämän epävarmuuteen ja ihmisten eriarvoistumiseen.

 

Ohjelmaan on listattu yli 50 konkreettista keinoa tavoitteidemme saavuttamiseksi. Odotan myös muilta puolueilta selkeitä vastauksia esimerkiksi siihen, miten öljyriippuvuutta vähennetään, miten sosiaaliturvaa uudistetaan, miten tasa-arvoa parannetaan tai kenen tulonsiirtoja korotetaan.  Olen varma, että asetamme riman korkealle.

 

Näissä vaaleissa tärkein vaatimuksemme on, että ilmastonmuutosta on alettava torjua puheiden lisäksi myös teoilla.

 

Tuoreen NYT-liitteen kannessa on Al Goren kuva. Kuvatekstissä entistä presidenttiehdokasta tituleerataan viherpiiperrykseksi. Valitettavasti piiperrys on kaukana niistä toimista, joita nyt tarvitaan.

 

Järjestimme kuluneella viikolla kutsuvierasnäytöksen Al Goren ilmastokampanjasta kertovasta Epämiellyttävä totuus – elokuvasta. Elokuva onnistui välittämään sen ihmetyksen, jonka Gore koki nähdessään, että tietoisuus ilmastomuutoksen etenemisestä ei välttämättä tarkoita toimia sen torjumiseksi. Tämän hallituksen viimeistä budjettia lukiessamme myös me saimme hämmästyä: Kaikista hyvistä puheista huolimatta ilmastomuutoksen torjuntaan ei tullut yhtään lisärahaa. Ei yhtään.  

 

Viherpiiperryksestä on siirryttävä ilmastopolitiikkaan, joka oikeasti hidastaa ilmaston lämpenemistä. Öljyriippuvuutta on vähennettävä. Autoilulle on luotava vaihtoehtoja ja autoverotus on porrastettava päästöjen mukaan. Ratojen kuntoa on parannettava ja joukkoliikenteen hintoja laskettava. Uusiutuville energialähteille on suunnattava enemmän tukia ja niiden kysyntää on lisättävä syöttötariffeilla.

 

Sama puheiden ylivalta vaivaa muutakin ympäristöpolitiikkaa. Useimmat poliitikot väittävät olevan huolissaan Itämeren rehevöitymisestä tai luonnon monimuotoisuudesta. Miksi sitten rehevöitymistä hillitseviä suojakaistaleita on niin vähän ja miksi vapaaehtoiseen metsiensuojeluun ei löydy valtion rahaa? Itämeri ei puhdistu empatialla. Tarvitaan lannoitteiden pienentämistä, parempia suojakaistaleita ja uusia jäteveden puhdistamoita.

 

Olemme vaaliohjelmassa pyrkineet kertomaan selvästi ja konkreettisesti myös sen, minkälaista talouspolitiikkaa ajamme: miten loisimme hyvinvointia, kenelle sitä jakaisimme ja kuinka uudistaisimme nykyistä sosiaaliturvaa. Esitämme myös keinoja globalisaation parempaan hallintaan.  

    

Miten me loisimme hyvinvointia? Vastuullisella kilpailukyvyllä

Tavoittelemme inhimillisesti ja ekologisesti kestävää menestystä, joka ei nojaa pikavoittoihin eikä ihmisten hyvinvoinnin nakertamiseen.

 

Vastuullisuutta on mm. vastata niihin haasteisiin, joita kestävään energiatalouteen siirtyminen aiheuttaa. Uusiutuva energia on maailman tärkein innovaatiopolitiikan areena ja me voimme osallistua siihen omalla panoksellamme. Voimme olla kestävän energiatalouden edelläkävijöitä, mutta se vaatii uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiataloutta Suomessa.

 

Vastuullisuutta on nähdä, että ekologisesti kestävä talous ei voi nojata jatkuvaan luonnonvarojen käytön kasvuun. Talouskasvun aiheuttamia haittoja on vähennettävä siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittojen verottamisen.

 

Samalla talouden painopistettä on ohjattava sellaisille aloille, jotka eivät kuormita luonnon kantokykyä. Vapaa-ajan lisääntyminen, kaupungistuminen ja koulutustason nousu ovat nostaneet kulttuurialat tulevaisuuden kasvualoihin. Haluamme tehdä luovuudesta yhden Suomen talouskasvun keskeisistä perusteista.

 

Globalisaation haasteeseen on vastattava myös paikallisesti. Edistämällä yksityisiä palveluita luodaan paikallista työtä, jota ei voida siirtää muualle. Kannustamalla lähiruoan käyttöön ja panostamalla peltoenergiaan luodaan kipeästi kaivattuja työpaikkoja myös maaseudulle.

 

Vastuulliseen kilpailukykyyn kuuluu myös se, että ihmiset saavat riittävästi lepoa, pysyvät terveinä ja huolehtivat sekä itsestään että toisistaan. Kilpailukyky, joka saa ihmiset voimaan huonosti, ei hyödytä ketään.

 

Kenen hyvinvointia puolustamme? Kaikkein köyhimpien 

Suomella on mennyt viime vuosina hyvin, mutta kaikilla suomalaisilla ei. Vaikka kansantaloudella menee hyvin, on köyhien määrä kasvanut. Suhteellisesti eniten on yleistynyt lapsiperheiden köyhyys.

 

Tämä hallitus on käyttänyt taloudellisen liikkumavaran veronalennuksiin. Yksinomaan tuloveroja on alennettu yli kahdella ja puolella miljardilla eurolla. Eniten on kevennetty hyvätuloisten verotusta. Alennettu on myös yritysverotusta ja alkoholiverotusta. Varallisuusvero poistettiin kokonaan.

 

Tulonsiirtoihin on tähän verrattuna jäänyt vain murusia, tänä vuonna valtio panosti köyhyyspakettiin vain 40 miljoonaa euroa (toiset 40 tuli kunnilta). Seuraavan hallituksen on sitouduttava paikkaamaan niitä hyvinvoinnin aukkoja, joita tämän hallitus on veronalennuspolitiikallaan synnyttänyt.

 

Meidän solidaarisuutemme köyhempiä kohtaan ulottuu yli valtion rajojen. Meillä menee tarpeeksi hyvin, että voimme torjua köyhyyttä paitsi Suomessa myös maailmalla. Seuraavan hallituksen on pidettävä tämän hallituksen lupaukset ja korotettava kehitysapu vihdoin YK:n vaatimalle tasolle. 

Mitä vikaa vanhassa on? Se kahlitsee ihmisiä työttömyyteen 

Nykyinen sosiaaliturva on rakennettu siitä lähtökohdasta, että jokaisella on vakituinen ja kokopäiväinen työpaikka. Tämä ei ole enää todellisuutta. Sosiaaliturvan säännökset eivät istu tämän päivän työelämään. Seurauksena on väliinputoamisia, byrokratialoukkuja ja kannustinongelmia. Tarvitaan mittava perusturvauudistus. 

 

Sosiaaliturva kuuluu kaikille ja sen on oltava reilu myös niille, joilla ei ole pysyvää työsuhdetta. Sosiaaliturva toimii itseään vastaan, kun se estää ihmisiä parantamasta omaa taloudellista tilannettaan, hankkimaan työkokemusta ja luomaan uutta elämänuraa.

 

Perustulo on parempi vaihtoehto sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Yksilölle jää enemmän valinnanmahdollisuuksia. Työn vastaanottaminen on helppoa ja palkitsevaa. Yhteiskunta hyötyy siitä, että työllisyys lisääntyy kun ennen kannattamaton työ tulee kannattavaksi.

Vihreiden tavoitteena on vastuullisesti kilpailukykyinen Suomi, joka kykenee uudistumaan ja huolehtii samalla heikoimmistaan.