Vihreät & tasa-arvo

TASA-ARVOISEEN VAAN EI TASAPÄISEEN SUOMEEN

Mitä on tasa-arvo? Tasa-arvo tarkoittaa samoja oikeuksia ja velvollisuuksia molemmille sukupuolille. Toimivan monikulttuurisen suomalaisen yhteiskunnan tulee sietää ristiriitoja ja erilaisia mielipiteitä ja elämäntapoja. Tämän saavuttamiseen tarvitaan tasa-arvoa. Tasa-arvon toteutumisen kannalta on keskeistä turvata hyvinvointipalvelut ja toteuttaa samanpalkkaisuusperiaate työelämässä. Aidosti tasa-arvoinen on vain sellainen yhteisö, jonka kaikilla jäsenillä on mahdollisuus itsenäiseen toimeentuloon.

Naisen markka on 80 penniä

Osa-aikatyöt, epäsäännölliset tulot ja sosiaaliturvan tuella eläminen ovat liian monien naisten arkea. Pienituloisista eläkeläisistä valtaosa on naisia. Miten käy esim. eronneen kotiäidin? Hänellä ei ole työeläkkeestä kertyvää eläketurvaa kuten puolisollaan.

Naiset ansaitsevat 20-30 prosenttia miehiä vähemmän, samasta työstäkin vielä keskimäärin 5 prosenttia vähemmän. Usein naiset kasvattavat lapset - yksinhuoltajista 90 % on naisia.

Naisten tekemä työ, kuten hoitotyö, on aliarvostetumpaa kuin miesten, vaikka työn sosiaalinen vaativuus on kovempi. Koska miehet osallistuvat naisia vähemmän sosiaalisia taitoja vaativiin tehtäviin, koko yhteiskunta kärsii. Vanhemmuuden vaikutukset työssäkäyntiin eivät jakaudu tasan. Naisten työura jää katkonaiseksi, mikä usein haittaa työnsaantia ja työssä etenemistä sekä vaikuttaa myös ansiosidonnaisiin sosiaalietuuksiin, kuten työeläkkeeseen ja äitiyspäivärahaan. Koska naisten tulotaso hoito- ja hoiva-aloilla on alhainen, terveydenhoitomenot ovat Suomessa alhaiset kansainvälisestikin vertailtuna.

Miesten ongelmana puolestaan on sosiaalisen verkoston ohuus, ja siksi naisille tuttu lasikatto onkin miesten jalkojen alla heikko lasilattia. Äärimmäinen sillanalussyrjäytyminen on pitkälle nimen-omaan miesten ongelma.

Sukupuolten väliset palkkaerot tulee poistaa ja naisvaltaisten alojen palkkakehitys turvata. Vanhempainlomien kustannukset tulee jakaa tasan kaikkien työnantajien kesken; esimerkiksi palvelualoilla naisten poissaolot ovat 20 % ja miesten 15 % säännöllisestä työajasta. Ero aiheutuu lapsen syntymään ja hoitoon liittyvien vapaiden käytöstä ja sairauspoissaoloista - isän jääminen vanhempainlomalle tai hoitovapaalle on edelleen harvinainen poikkeus. Vihreät vaikuttavat Suomessa ja Euroopan Unionissa mm. lisäämällä panostusta projekteihin ja ohjelmiin, joilla vähennetään naisten taloudellista eriarvoisuutta, työttömyyttä ja suoranaista köyhyyttä sekä tuetaan naistutkimusta ja naisjärjestöjä. Kuntien ja valtion työnantajina tulee näyttää esimerkkiä palkkaerojen poistamisessa.

Naiset tiskaa, miehet urheilee?

Tytöt ja pojat kasvatetaan perinteisiin naisen ja miehen rooleihin. Näitä jo lapsuudessa opittuja ennakkoasenteita pitää pyrkiä muuttamaan niin kotona kuin koulussakin. On tärkeää kasvattaa ennakkoasenteista vapaita tyttöjä ja poikia, jotka ammatinvalintaa pohtiessaan uskaltavat hakeutua myös vastakkaisen sukupuolen ammattialoille; tytöt teknisille ja pojat sosiaalialoille.

Monet naiset tekevät vähintään kahta työtä tasapainoillessaan kodin ja työn välillä. Arjesta on selvittävä omin voimin - apuun turvautuminen viestii vain laiskuudesta. Todellinen mahdollisuus valita eri päivähoitomuotojen välillä, toimiva joukkoliikenne ja lapsiystävällisesti suunniteltu ympäristö auttavat osaltaan perhettä selviytymään arjen oravanpyörässä ja saamaan äidille itselleen edes hiukan omaakin aikaa. Yhtä tärkeää on myös miesten mahdollisuus - ja velvollisuus - ottaa kodista vastuuta. On luotava yhteiskuntaan vanhemmuutta sukupuolesta ja parisuhteen muodosta riippumatta kannustava ja tukeva ilmapiiri.

Usko, toivo, hakkaus

Suomessa n. 40 % aikuisista naisista on joutunut miehen tekemän väkivallan uhriksi tai uhkailun kohteeksi. Koska pahoinpitelijä on usein perheenjäsen, uhrit vaikenevat ja ulkopuolisetkin arkailevat puuttua asiaan. On tärkeää, että naisiin kohdistuvasta väkivallasta ei enää vaieta - lyöjää pitää auttaa irti väkivallan kierteestä. Turvattomuus erityisesti kaupunkien kaduilla on uhka kaikkien vapaudelle. Suomalainen nainen pelkää enemmän raiskausta kuin kuolemaa! Vihreiden mielestä lähestymiskieltolakia tulee parantaa, koska viive ennen kiellon voimaantuloa saattaa olla kohtalokkaan pitkä.

Tasa-arvoa päätöksentekoon

Naisten osuus ministeriöiden korkeimmista virkamiehistä on EU-maiden alhaisin. Julkisen sektorin pitäisi näyttää toiminnallaan mallia myös käytännössä. Valtionyhtiöiden hallintoelimissä on naisten osuus alhainen: vuonna 2000 naiset ovat päässeet mukaan vain kolmen valtionyhtiön hallitukseen.

Tasa-arvolain kiintiöperiaatetta tulisikin laajentaa koskemaan myös valtionyhtiöiden hallintoelimiä. Vaalirahoituksen julkisuus on tärkeää tasa-arvon ja vaalituloksen kannalta, sillä naisten saama taloudellinen tuki on keskimäärin pienempää kuin miesten.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät ole tasavertaisia heteroseksuaalien kanssa lain edessä. Parisuhde- ja adoptiolainsäädäntö tuleekin saada pikaisesti korjattua tasa-arvoiseksi. Ennakkoluulot ja tiedonpuute terveydenhuollossa haittaavat sukupuolivähemmistöjen erityisongelmien hoitamista.

Piilosyrjintä estää työnsaantia ja työssä viihtymistä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat erityisen haavoittuvia seksuaaliselle häirinnälle ja joutuvat heteroseksuaaleja helpommin henkisen ja fyysisen väkivallan uhriksi, joka pohjaa pelkoon erilaisuutta kohtaan. Tärkeää onkin vaikuttaa ihmisten asenteisiin.

Takaisin valikkoon
Kotisivulle