Vihreät – De Gröna

Vihreiden mielestä Paras-hanke on ollut välttämätön. Tulevaisuudessa sen tärkeys tulee vielä kasvamaan. Nykyinen kuntakenttä ja nykyisellään tuotetut palvelut eivät pysty vastaamaan tuleviin haasteisiin väestön vanhentuessa ja ilmastonmuutoksen edetessä. Tulevaisuudessa palveluntuottamisjärjestelmämme on perustuttava vahvoihin peruskuntiin.

Iso kunta ei itseisarvona toimi paremmin kuin pieni kunta, jos palveluja ei aidosti muuteta hallintolähtöisestä tuotantotavasta asiakaslähtöiseen malliin. Toistaiseksi kehitys on ollut heikkoa.

– Jos palveluiden käyttö ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuus kehittyy kuten tähän asti, pelkästään niissä tarvitaan vuoteen 2040 mennessä 200 000 uutta työntekijää. Tällainen kehitys on kestämätöntä. Suuremmat kunnat eivät itsessään siis ole visio. Visio on portaaton ja hallintorajat ylittävä palveluntuotanto, jossa palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, kansanedustaja Heli Järvinen korosti Vihreiden ryhmäpuheessa.

Paras-hankkeen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia. Tähän mennessä tuloksia on saavutettu lähinnä hallinnossa.

2000-luvun aikana kuntien määrä on vähentynyt 107:llä, mikä on oikea suunta. Uusimman sosiaalibarometrin mukaan suuremmilla alueilla pystytään turvaamaan palvelut pieniä alueita paremmin. Valtion tulee tukea ja patistaa kuntia yhdistymään myös vuoden 2013 jälkeen, jotta kunnat muodostaisivat järkeviä kokonaisuuksia. Alle 20 000 asukkaan kuntia on edelleenkin yli 300 ja yli 20 000 asukkaan kuntia vain 55.

TIEDOTE 27.4.2010

Vihreät korostavat uusiutuvan energian tuotannon merkitystä maaseudulla. Se tarjoaa tulomahdollisuuksia raaka-aineiden tuotannolla, energian myyntituloina sekä maanvuokratuloina. Tavoite hajautetusta uusiutuvasta energiasta on hyvin toteutettavissa maaseudulla, jossa riittää puuhaketta sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä materiaalia biokaasutukseen ja paikkoja tuulimyllyille.

– Turpeen energiakäyttöä on ilmastosyistä vähennettävä, sillä turve ei ole uusiutuva luonnonvara ja tuottaa kivihiiltäkin suuremmat ilmastopäästöt. Tarvitaan kansallinen strategia vähittäiselle turpeesta luopumiselle. Vihreät yhtyvät tutkijoiden vaatimukseen, että nykyinen turvetuotanto on suunnattava ojitetuille, jo luontoarvonsa menettäneille soille, kansanedustaja Johanna Karimäki sanoi Vihreiden ryhmäpuheessa.

Arvoisa puhemies,

Suomi on pienten kaupunkien ja laajan maaseudun maa. Vihreiden mielestä on pidettävä huolta myös syrjäisten alueiden ihmisistä. Se on yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden edellytys.

Ilmastonsuojelu antaa maaseudulle mahdollisuuksia. Tavoite hajautetusta uusiutuvasta energiasta on hyvin toteutettavissa maaseudulla, missä riittää puuhaketta sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä materiaalia biokaasutukseen ja tuulisia paikkoja tuulimyllyille.

Palveluiden tuottamiseen on löydettävä uusia keinoja valtion, kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten tahojen yhteistyöllä. Syrjäseuduille esimerkiksi terveys- ja kirjastopalveluja voi tuoda kumipyörilläkin. Hallintorakenteiden mullistuksessa on oleellista tukea yhteisöllistä kylä- ja paikallistoimintaa. Kyläyhteisölle on tärkeää, että sen kohtaamispaikat säilyvät ja siinä kyläkoulut ovat avainasemassa. Niitä voidaan käyttää nykyistä enemmän monen palvelun kylätaloina.

Kuopiossa maanantaina vieraillut Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki korosti, että vihreän elinkeinopolitiikan tavoitteena on uusien työpaikkojen luominen koko maahan. Investoinnit vihreään infrastruktuuriin, hajautetut energiaratkaisut ja metsäteollisuuden uudistaminen tukevat Suomen tasapuolista kehittämistä.

- Elvyttävällä talouspolitiikalla voidaan helpottaa rakennemuutoksen kourissa kamppailevien alueiden tilannetta. Investointien on tuettava talouden uudistumista, koska velkaelvytyksen on aina oltava tarkasti harkittua. Ratayhteyksien parantaminen ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat hyviä esimerkkejä vihreistä infrastruktuurihankkeista, Sinnemäki sanoo.

Sinnemäki muistuttaa, että nykyinen hallitus panostaa raideliikenteeseen enemmän kuin kertaakaan nykyisen rataverkon valmistumisen jälkeen on tehty.