Valta kuuluu kansalaisille

Kaikille on luotava tasa-arvoiset mahdollisuudet olla mukana määrittelemässä ihmisten itselleen asettamia elämän ehtoja. Nykyinen edustuksellinen demokratia, jossa ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisessa asemassa ainoastaan vaalipäivänä, ei riitä vihreille. Demokratiaa on saatava lisää ja sitä on syvennettävä. Vihreä demokratia syntyy ihmisten välisessä kanssakäymisessä kokemuksia ja näkemyksiä vaihtamalla yhteistä totuutta ja sääntöjä rakentaen.  Olennaista on, että kaikki mihin ihminen voi vaikuttaa, on kyseenalaistettavissa.

Me tarvitsemme ruohonjuuridemokratian lisäksi edustuksellista demokratiaa. Edustuksellisesta demokratiasta on tehtävä läpinäkyvämpää. Edustajien ja valitsijoiden väliselle kanssakäymiselle on etsittävä uusia tapoja. Kansalaisen demokratia ei saa rajoittua ainoastaan Suomeen ja Euroopan unioniin. Koska kansallinenkin demokratiamme luotiin ihmisten vapaaehtoistoiminnan kautta, voi globaalidemokratiakin lähteä ruohonjuuritoiminnasta. Vihreiden mukaan globaalidemokratiaa voi harrastaa niin YK:n päämajassa kuin lähiön kerhohuoneessakin.  Vihreiden mielestä myös Euroopan unionin instituutioita on demokratisoitava samoin kuin globaalien järjestöjenkin.

Kansalaisuuden saamista on helpotettava, ja muiden maassa asuvien osallistumisen mahdollisuuksia on lisättävä. Kansalaisuuden käsitettä on laajennettava, syntyperän sijasta Suomen kansalaisuus tulisi nähdä kaikkien maassa asuvien välisenä yhteiskuntasopimuksena ja sitoutumisena demokraattisiin ja humaaneihin arvoihin. Ei voida enää puhua kansallisvaltioista, koska alun perinkin keinotekoinen käsite saman syntyperän jakavasta kansasta on vanhentunut maahanmuuton ja EU:n vapaan liikkuvuuden myötä. Suomessa asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka kansalaisuuden puutteen takia joutuvat jatkuvasti kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Myös heidän osallistumistansa yhteiskuntaan on tuettava. Oikeudenmukaisuuden nimissä kaikilla Suomessa asuvilla on oltava oikeus peruspalveluihin.

Kansalaisille - äsken määritellyssä muodossa - on taattava riittävät edellytykset keskustella ja valmistella asioita ja tehdä päätöksiä yhteisistä asioista. Osallistuvan demokratian luonnollinen ydin on jo olemassa oleva ihmisyhteisö. Osallistuva demokratia toteutuu alueilla, asuintaloissa, kuluttajien ja yhteiskunnallisten palvelujen käyttäjien kesken sekä työpaikoilla. Sen tehtävänä on paitsi luoda omaa yhteisöä myös vaikuttaa kunnallisiin, kansallisiin, Euroopan laajuisiin ja globaaleihin asioihin. Osallistuvan demokratian ryhmille on taattava riittävät edellytykset valvoa viranomaisten toimintaa.  Osallistuvan demokratian muoto voi olla moninainen ja sitä voivat organisoida mm. valtio, kunnat, Euroopan unioni, kansanliikkeet ja puolueet.

Väkivallaton ja avoin, epäeettiseen toimintaan kohdistuva kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävä vaikuttamisen muoto. Jokaisella on oltava oikeus kritisoida ja vastustaa yhteiskunnan epäkohtia, esimerkiksi asepalveluksesta kieltäytyminen tulee vapauttaa rangaistusseuraamuksista. Kautta historian parempaa yhteiskuntaa on rakennettu yksittäisten ihmisten rohkeudella käydä epäeettisiä, syrjiviä tai ympäristöä tuhoavia tekoja vastaan.

Valistunut kuluttaja voi ohjata talouden kehitystä. Ostopäätöstensä vaikuttimista ja seurauksista tietoinen kuluttaja luo yritysten välille positiivista kilpailua yhteiskuntavastuun kantamisesta. Tätä toimintaa tulee tukea muun muassa toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta lisäämällä sekä laajentamalla vapaaehtoisten tuotemerkintöjen käyttöä. Hyviä esimerkkejä ovat reilu kauppa ja luomutuotanto.

Tasa-arvoisen osallistumisen ja demokratian periaatteiden on toteuduttava myös tietoyhteiskunnassa. Tietoyhteiskunnan rakentaminen on kasvanut yhdeksi suurista kansallisista projekteista. Suuryrityksillä ja viranomaisilla on voimavaroja ajaa etujaan, mutta kuluttajan ja kansalaisen näkökulma uhkaa jäädä varjoon. Erityinen tehtävä on saada ihmisten ääni kuuluviin yhteistä tulevaisuutta muovaavassa lainsäädännössä.

Kansalaisten oikeus saada monipuolisesti tietoa on demokratian edellytys. Osallistuva demokratia vaatii jatkuvaa keskustelua ja tiedonsaantia.  Uusien viestintäkeinojen tulee lisätä vuorovaikutusta päättäjien ja kansalaisten välillä ja siten helpottaa mielipiteen muodostamista ja ilmaisemista. Kehittämällä edustuksellisuutta vuorovaikutteisemmaksi voidaan rakentaa keskusteleva demokratia, jonka päätökset perustuvat avoimelle ja tasa-arvoiselle mielipiteiden vaihtamiselle. Yksityisyyden suojasta ja kansalaisvapauksista on huolehdittava myös tietoyhteiskunnassa.

Suora demokratia täydentää edustuksellista demokratiaa. Suoraa demokratiaa tarvitaan kaikessa päätöksenteossa. Valtakunnallisia ja kunnallisia kansanäänestyksiä tulee lisätä ja niiden tuloksista tehdä sitovia. Tietyllä määrällä kansalaisia tulee olla oikeus alistaa oma aloitteensa tai edustajien tekemä päätös sitovaan kansanäänestykseen. Kunnissa on lisättävä kuntalaisten huomioimista tärkeiden päätösten valmistelussa ja rohkaistava kuntalaisaloitteiden tekemistä. Edustuksellista poliittista järjestelmää on myös uusittava varmistamaan kansalaisten ja puolueiden yhdenvertaisuus, tämä edellyttää esimerkiksi vaalipiirijakojen ja vaalitapojen muuttamista oikeudenmukaisemmiksi.

Myös edustuksellisen järjestelmän ja puolueiden on vastattava ajan haasteisiin. Politiikka on erilaisten vaihtoehtojen ja ideologioiden kamppailua. Usein käytetty reaalipolitiikan käsite antaa harhakuvan, että voisi olla olemassa arvoneutraalia, rationaalista ja ideologioista vapaata politiikkaa. Näin ei kuitenkaan ole, ja vaihtoehdottomuus on omiaan vähentämään ihmisten kiinnostusta. Jos kerran on olemassa vain yksi vaihtoehto, on sama kuka sen toteuttaa. On välttämätöntä palauttaa politiikan kunnia. Puolueita tarvitaan paremman yhteiskunnan rakentajina. Tässä työssä kansalaisyhteiskunta toimii hedelmällisessä vuorovaikutuksessa puolueiden haastajana ja niiden toimintatapojen kyseenalaistajana.