Eettistä ulkopolitiikkaa

Käsityksen oikeudenmukaisuudesta on oltava ulkopolitiikan ytimessä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee perustua laajaan turvallisuusnäkemykseen, maailmanlaajuiseen solidaarisuuteen, ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamiseen sekä konfliktien ennaltaehkäisyyn. On tuettava Yhdistyneiden kansakuntien asemaa maailmanrauhan ja globaalin oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

Suomen on toteutettava eettistä ulkopolitiikkaa, jolla rakennetaan kaikille parempaa maailmaa. Suppeasti omaan hetkelliseen kansalliseen etuun keskittyvä ulkopolitiikka ei ole kenenkään etu, vaan asettaa eri maat ja ihmiset vastakkain. Kansainvälisten oikeusperiaatteiden on koskettava kaikkia valtioita ja Suomen on tuomittava myös valtioiden harjoittama laiton tai epäeettinen toiminta, kuten terrorismi tai kidutus.

Kehitysyhteistyömäärärahat on nostettava YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin kansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä, ja muiden Pohjoismaiden tavoin 1 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Suomen tulee olla esimerkki siitä, miten rikkaiden maiden panostuksella voitaisiin maailmasta poistaa pahin köyhyys ja taata kaikille lapsille pääsy kouluun. Kehitysyhteistyöpanostuksen määrän lisäksi tärkeää on parantaa myös laatua; resursseja on suunnattava erityisesti naisten ja lasten koulutukseen sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen demokratiaa ja paikallisia järjestöjä tukemalla. Köyhimpien maiden velat on annettava anteeksi, mikäli maat sitoutuvat hyvään hallintoon.

Uudet uhat edellyttävät ennalta ehkäiseviä, pehmeitä ratkaisuja. Turvallisuusuhat ovat muuttuneet. Perinteisten sotilaallisten ja valtiollisten uhkien sijaan ja rinnalle ovat nousseet terrorismi, ydinenergian riskit, maailmanlaajuiset tartuntataudit, tietoyhteiskunnan haavoittuvuus ja ympäristökatastrofit. Uudet uhat ovat yleensä ylikansallisia ja vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Parhaat keinot ovat pehmeitä, kuten maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden lisääminen, köyhyyden vähentäminen, ympäristönsuojeluyhteistyö ja kansainvälinen aseidenriisunta.

Suomen tulee luopua yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyä valikoivaan asepalvelukseen. Kansainvälisten kriisinhallintatehtävien merkitys on kasvanut, ja useimmat eurooppalaiset valtiot ovatkin luopuneet yleisestä asevelvollisuudesta. Massiivisen maahyökkäyksen uhkaan varautumisen sijasta resurssit on käytettävä tehokkaasti vastaamaan nykyajan uhkia. Suomen on liityttävä maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Asepalvelusjärjestelmästä säästyviä resursseja tulee ohjata erityisesti uusien ei-sotilaallisten uhkien torjumiseen sekä koulutuksen ajanmukaistamiseen. Aseistakieltäytyjien vankilatuomioista on päästävä eroon välittömästi.

Suomen ja Euroopan unionin on kannettava vastuunsa myös globaalista turvallisuudesta. Kriisinhallinnan lähtökohtina tulee aina olla pyrkimys rauhaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Erityisesti siviilikriisinhallinnan kykyä on kehitettävä, toiminnassa tulee korostaa toimivien yhteiskuntarakenteiden merkitystä kriisien ennaltaehkäisyssä ja erityisesti kriisien jälkihoidossa. Euroopan unioni on hyvä esimerkki siitä, kuinka taloudellisen yhteistyön kautta voidaan rakentaa rauhaa, vaurautta ja vakautta, ja tässä hengessä myös unionin laajentuminen on nähtävä turvallisuuden laajentamisena. Suomen on osaltaan toimittava maailman vastakkainasettelujen poistamiseksi, erityisesti on tuettava rakentavaa vuoropuhelua kristinuskon ja islamin välillä Euroopassa. Maailmanrauha ja reilu maailmanjärjestys edellyttävät uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioitusta. Suomen ei tule hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Suomen eduskunnan tulee jatkossakin olla vastuussa Suomen puolustuksesta, voimavaroista ja kriisinhallintaoperaatioista.

Suomen on toimittava EU:ssa Venäjän demokraattisen kehityksen tukemiseksi. Ihmisoikeuksien ja sananvapauksien lisääntyminen vakauttaisi Venäjän kehitystä ja heijastuisi rauhoittavana tekijänä koko Euraasiaan. Vastaavasti kielteinen kehitys aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä Venäjällä, myös esimerkiksi lisääntyviä rajavalvonnan ja rikollisuuden haasteita Suomessa.