Jottei mainosten totuus unohtuisi
Jottei mainosten totuus unohtuisi
Vaalikampanjan suurin skisma on vihdoin löytynyt mainoksista. SAKn mainoksessa ylipainoinen, sikaileva porho kuvaa kai omistajaluokkaa ellei sitten yrittäjiä. Mässäilijä edustaa SAKn mukaan niitä, jotka äänestävät, kun duunarit jättävät vaalit väliin.
Mässäilyä on vastenmielistä katsella. Oikeaa irstailua. Se kuvaa hyvin tätä aikaa. Näkyykö vaalikampanjassa vain omaa itsekästä etua ajava tai mainostoimiston talutusnuorassa kulkeva järjestö tai puolue. Kuka täällä vielä mässäilee?
Mainos vie sivuun siitä, mistä vaaleissa on kysymys. Loanheitosta tulee itse sisältöä tärkeämpää. Jostain syystä näissä vaaleissa eivät asiat pääse esiin. Meneekö meillä liian hyvin?
Vihreiden teemajulisteet räväyttävät meidät suomalaiseen todellisuuteen. Jottei totuus unohtuisi.
Ilmastonmuutos herätti meidät mustaan jouluun, mutta ensimmäiset pakkaspäivät tuudittivat taas – ei hätää mitään. Silti itsekkään aikamme hinta lankeaa meidän ja lastemme maksettaviksi. Tarvitaan ilmastotalkoita, säästämistä, monenlaisia luovia ratkaisuja ja uusiutuvaa energiaa. Jottei totuus unohtuisi.
Nuorilla ei mene hyvin. Ensimmäinen työpaikka on pieni työpätkä, samoin seuraava ja sitä seuraava... Perustulo on luova, uusi avaus toimeentuloturvaan. Siitä on tehtävä tarkempia laskelmia. Sen joutilaisuuskuopat on tukittava. Perustulo on kuitenkin paras askel omanarvontuntoiseen elämään työelämän murroksessa. Jottei totuus meiltä unohtuisi.
Köyhyys näkyy kaduilla. Talous kasvaa kohisten, mutta kakusta ei jaeta oikeudenmukaisesti niille, joilla ei ole riittävää toimeentuloa: esimerkkeinä pienimpiä lapsiperheiden tukia tai eläkkeitä saavat. Köyhyys kun ei näy aina rääsyinä, vaan pahana olona, masennuksena tai yksinäisyytenä. Tai hurjana pärjäämisenä työelämän rattaissa, jossa lapset joustavat ja joustavat. Jottei totuus unohtuisi.
Mässäilyn aika on ohi. Hyvä vaalimainos herättää meidät vaatimaan ratkaisuja.

jottei puolitotuus unohtuisi?
Miksi todeta yksi kantaan, että perustulo on paras ratkaisu? Se on yksi harkinnan arvoinen ratkaisu. Siinä on hyviä osatekijöitä. Mutta että paras? Etkö usko, että parempiakin yhdistelmiä voitaisiin mahdollisesti koota? Perustulo on ennemminkin keskustelunavaus, eikä sen päätepiste lähellekään.
Ilmastonmuutosta ei kai yksikään puolue pidä totuuden vastaisena? On arroganttia kuvitella, että yhdellä tietyllä taholla olisi hallussaan totuus siitä kysymyksestä, miten voimme ilmastonmuutosta vastaan taistella. Monia tahoja pitää kuunnella, ja monia tahoja pitää kyseenalaistaa. Vihreätkään eivät ole pelkästään kuunneltava taho.
Köyhyys on epämukavaa, ja on väliin epämukavaa, että työ vie paljon aikaa, mutta ennen kuin on ehdottaa vaihtoehtoja hyvinvointiyhteiskunnan maksupohjan turvaamiseksi, niin kysymys ei suinkaan ole mistään yksiselitteisestä totuudesta, vaan hyvin vaikeasta ongelmavyyhdistä.
Soininvaara on tehnyt mielenkiintoisia keskustelunavauksia ja hienoja maailmoja voidaan visioida, mutta näiden loppupäätelmänä on aina väistämättä se tosiasia, että ne utopiat voitaisiin saavuttaa vain tärkeimpien toimijoiden kv. yhteistyössä (ks. pääoman pako suopeammille alueille), ja tämä yhteistyö, globaalit verot ym. siintää ihmisiän päässä, joten sitä on vaikea nostaa eduskuntavaaliteemaksi 2007.
Jotta emme takertuisi totuuksiin.
Totuudesta tekoihin
Hei
Olen Nimettömän kanssa aivan samaa mieltä siitä, että meidän vihreiden esiin tuomat isot asiat ilmastonmuutoksesta, perustulosta ja eriarvoistumisen lisääntymisestä eivät varmaan ratkea seuraavalla vaalikaudella eivätkä varmasti, jos jäämme niiden kanssa yksin - parempi olisi ottaa ne vakavasti ennen kuin olemme viimeisen pakon edessä ja aloittaa muutostyö jo nyt - sitä tavoittelemme. Globaalistikin.
Konkreettisia ratkaisuja on löydyttävä seuraavasta hallitusohjelmasta. Lisäksi kaikkein heikoimassa asemassa olevat tarvitsevat tukea ja tulonsiirtoja jo nyt. Rahaa löytyy siihen, mitä pidetään tärkeänä ja jos on riittävästi poliittista painetta. Ja sitä luodaan esimerkiksi tiedolla, että Suomella menee paremmin kuin koskaan, mutta silti 135 000 lasta elää alle EU:n määrittelemän köyhyysrajan nyky-Suomessa.
Totuus on tuotava esiin ja samoin esittämäsi ratkaisut. Ne vaativat monia toimia: koulutusta, säästämistä, innovaatioita ja investointeja. Ongelma vaan on, että globalisaatioraportteja ja tulevaisuusskenaarioita syntyy tiheästi, mutta niiden toimenpideohjelmat innovoivat lähinnä uuden työryhmän.
Kukapa olisi uskonut, että ilmastonmuutos on vaaliteema vuonna 2007 kaksikymmentä vuotta sitten. Se ei ole vielä ihmisikä ja vielä voidaan suunta kääntää.
Kiitos kommentistasi,
t Iiris Kivimäki