Tee neljän vuoden hyvä työ ja käy äänestämässä!
Tee neljän vuoden hyvä työ ja käy äänestämässä!
Kuluneiden viikkojen aikana olen tavannut tuhansia ihmisiä, joiden kanssa olen käynyt hyviä keskusteluja mm. ilmastonsuojelusta, sosiaaliturvan uudistamisesta, eläkkeistä ja muuttuvasta työelämästä. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että Vihreiden ajamat asiat, ovat niitä, jotka suomalaisen yhteiskunnan on ratkaistava joka tapauksessa lähivuosina.
Ilmastonmuutos. Eilen julkaistussa Taloustutkimuksen kauppa- ja teollisuusministeriölle tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että ilmastonmuutosta suomalaiset pitävät suurimpana elämään vaikuttavana uhkatekijänä. Vihreät ovat puhuneet ilmastonmuutoksen vaaroista jo 20 vuotta. Olemme tehneet lukuisia aloitteita vuosien varrella ilmastonsuojelun edistämiseksi, myös silloin, kun muut puolueet naureskelivat Vihreiden vaatimuksille.
Tuulimyllyjä, energiakasvien kuten ruokohelven viljelyä, hakkeesta saatavaa energiaa, biokaasua pidettiin lähinnä viherpiipertelynä vielä 2000-luvun alkupuolella. Vihreille naureskeltiin ja vaatimuksiamme ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ei otettu tosissaan. Tänään kukaan ei naura vaatimuksillemme, sillä ne ovat kaikkien huulilla.
Uusiutuvaan energiaan panostaminen paitsi auttaa torjumaan ilmastonmuutosta, on myös maailman talouden dynaamisin osa, joka kasvaa noin 10 prosenttia vuodessa. Vihreät haluaisivat, että Suomessakin vihdoin alettaisiin ymmärtää se, että uusiutuva energia työllistäisi koko Suomen alueella ja toisi myös vientituloja ja kasvua kansantaloudelle.
Vaan ei hyvältä näytä. Kulunut vaalitaistelu ja erityisesti isojen puolueiden voimakas halu lisätä ydinvoimaa osoittavat, että tätä talouden dynamiikkaa ei ole vielä tajuttu. Jos panostamme ydinvoimaan niin samaan aikaan markkinoilla ei ole tilaa uusiutuvalle energialle. Vihreät sanovat siis yhtä tiukasti kuin ennenkin "ei ydinvoimalle".
Näiltä sivuilta löydät runsaasti tietoa Vihreiden vaatimuksista ilmastonsuojelun ja ympäristönsuojelun tehostamiseksi.
Perusturvan uudistaminen. Vaalitilaisuuksissa ja -keskusteluissa olen puhunut monen kanssa sosiaaliturvamme puutteista. Me elämme maassa, jossa ihmiset haluaisivat tehdä työtä, mutta jossa työn tekeminen ei ole aina kannattavaa.
Pienikin työpätkä voi pudottaa ihmiseltä sosiaaliturvan pois ja siksi töitä ei kannata tehdä. Tämän vuoksi olemme tuoneet keskusteluun ajatuksen perustulosta, jokaiselle kansalaiselle maksettavasta 440 euron suuruisesta kansalaispalkasta. Tätä etuutta eivät pienetkään työpätkät söisi. Mallissamme verotus ei oleellisesti muuttuisi: Suurimpia hyötyjiä olisivat pienituloiset, keskituloisten verotus ei muuttuisi ja aivan suurituloisimpien verotus hiukan kiristyisi. Alle 1000 euron tulot pitäisi saada verottomiksi.
Perustulo on keskustelunavaus, jota on pidetty näiden vaalien ainoana uutena yhteiskunnallisena esityksenä. Tässäkin on käymässä samalla tavalla kuin Vihreille aikoinaan ilmastonmuutoksen kanssa - muiden puolueiden puheenjohtajat ovat vaalitilaisuus toisensa jälkeen torjuneet mallimme, vaikka asiantuntijatkin ovat painottaneet perusturvan uudistamisen kiireellisyyttä. Me vaadimme, että ensi vaalikaudella aloitetaan perusteellinen selvitys sosiaaliturvan ja verotuksen uudistamiseksi! Perustulo ei tulisi yhtään sen kalliimmaksi kuin nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä. Vihreiden perustulomallista löydät lisää tietoa vieressä olevasta valikosta "työelämä".
Eläkkeistä on onneksi näissä vaaleissa myös keskusteltu paljon. Vaadimmekin 600 euron minimieläkettä.
Köyhyys. Kolmas asia, jota emme voi Matti Vanhasen hallituksen toiminnassa hyväksyä, on tuloerojen kasvu. Erityisesti lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt 90-luvun alkuvuosista. Suomi on vauraampi kuin koskaan ja silti meillä on köyhiä lapsiperheitä enemmän kuin koskaan. Talouskasvun hedelmät on jaettava kaikille! Tämän vuoksi teimme viime syksynä välikysymyksen lapsiperheiden köyhyydestä. Maassamme on paljon yksinhuoltajia, joiden tulonsiirtoja on korotettava ja tilannetta työmarkkinoilla on helpotettava.
Niin lapsiperheiden kuin kaikkien elämää parantaisivat kohtuuhintaiset ja toimivat palvelut. Tämän vuoksi emme ole lähteneet - kuten esimerkiksi keskusta ja kokoomus - vaatimaan mittavia veronalennuksia, koska miten sitten rahoittaisimme hyvinvointiyhteiskunnan? Miten vanhustenhoitoon muka saadaan lisää rahaa, jos kevennetään verotusta? Verotuksen painopistettä olemme valmiita muuttamaan työn verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen.
Kaikkein tärkeintä on, että jokainen kävisi äänestämässä. Äänestämällä vaikutat siihen, mitkä ovat politiikkamme suuntaviivat seuraavat neljä vuotta. Toisaalta Vihreiden perspektiivi on aina ollut pidempi kuin neljä vuotta - myös tulevilla sukupolvilla on oltava mahdollisuus elää tällä maapallolla.
Kiitos mielenkiintoisista keskusteluista vaalitilaisuuksissa. Myös Vihreiden ehdokkaat sekä tukijoukot ovat tehneet loistavaa työtä. Meillä on ollut upea kampanja, joka näkyy Taloustutkimuksen gallupista - se lupaa meille 9,7 prosentin kannatusta näissä vaaleissa.
Tarja Cronberg
Vihreiden puheenjohtaja
Fredrikinkatu 33
00120 Helsinki
p. 09 5860 4160
vihreat@vihreat.fi
Palautelomake
Nuoret, äänestäkää sunnuntaina!
Eduskuntavaaleissa arvioidaan toteutunutta politiikkaa ja määritetään suuntaa Suomen tulevaisuudelle. Uusimpien tutkimuksien mukaan nuorten äänestysaktiivisuus on laskussa. Tosiasiassa kuitenkin vain äänestämällä voimme vaikuttaa demokratian keinoin tuleviin päätöksiin. Vaalikampanjan aikana kaikki puolueet ovat mainostaneet olevansa nuorten asialla.
Olin työni puolesta seuraamassa Punkaharjun lukiossa järjestettyä vaalipaneelia, johon oli lähetetty kutsut kaikille Etelä-Savon vaalipiirissä ehdokasasettelun tehneille puolueille. Nuorisovaaleihin (Etelä-Savon tulokset löytyvät osoitteesta www.valtikka.fi) liittyneen paneelin tarkoituksena oli nimenomaan innostaa nuoria mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Puolueiden edustajinina paikalle saapui valitettavasti vain kaksi ehdokasta: VIHREIDEN HELI JÄRVINEN KERIMÄELTÄ ja SDP:n Anna-Kristiina Mikkonen Savonlinnasta (Samassa teknisessä vaaliliitossa yhsessä Vasemmistoliiton kanssa).
Sunnuntaina äänestetään muiden muassa siitä, miten turvaamme mielenterveyspotilaiden laadukkaan kuntoutuksen, miten puolustamme vähemmistöjen oikeuksia, miten turvaamme ihmisarvoisen vanhustenhuollon ja millä konkreettisilla toimilla hidastamme ilmastonmuutosta.
Vaalipuheet on kuunneltu, nyt meillä nuorilla ja nuorilla aikuisilla on näytön paikka! Menkäämme sunnuntaina sankoin joukoin vaaliuurnille. Saamme juuri sellaiset kansanedustajat, jotka valitsemme.
Mikko Malinen,
Savonlinna
Sitoutumaton 30-vuotias intohimoisesti kalastusta harrastava
paluumuuttaja,
Medianomi (AMK),
vapaa toimittaja, yrittäjä
Hei Tarja! Olet
Hei Tarja! Olet väärässä, teille nauretaan yhä. Viljelkää te vaan ihan rauhassa säälittävää ruokohelveänne, mutta ilmastonmuutos torjutaan kyllä ydinvoimalla.
Perustuloa ei Suomessa toteuteta ikinä. "Taiteilijat" menkööt oikeisiin töihin tai kuolkoot nälkään. Oikeat taiteilijat eivät loisi veronmaksajien kustannuksella, mikä h....tin velvollisuus meillä työssä käyvillä on elättää kaiken maailman työn vieroksujia ja risupartahippejä?
Otan kehotuksesi käydä äänestämässä vastaan, mutta teille vihreille en ääntäni milloinkaan anna, toivottavasti ei moni muukaan.
Työelämä muuttuu, siksi sosiaaliturvaakin pitäisi muuttaa
Hei "jake". Jos olet sattumalta huomannut (analyyttisestä kirjoituksestasi päätellen voin ilmeisesti olettaa, että et ole), niin työelämä on aikamoisessa murroksessa. Enenevässä määrin työ on silppumaista ja epävarmaa. Eli perustulossa ei nyt ole kyse vain "taiteilijoiden" ja "risupartahippien" tukemisesta, vaan uudenlaiseen tilanteeseen vastaamisesta.
Vihreiden perustulomalli on sitä paitsi keskustelun avaus, ei pyhä opinkappale.
Käy tsekkaamassa:
26 väärää väitettä perustulosta:
www.vihreat.fi/perustulo/vastauksia
Re: Hei Tarja! Olet
ilmastonmuutos torjutaan kyllä ydinvoimalla.
Kansainvälinen energiajärjestö on kyllä eri mieltä. Kun suurin osa energiantuotannosta on Suomessa ja maailmassa muuta kuin sähköä, miten ihmeessä ydinvoima voi vähentää kaikki päästöt viidennekseen?
Ja miksi ydinvoiman tuotanto ylipäätään kasvaa maailmassa niin hitaasti verrattuna uusiutuviin ja energiatehokkaan teknologian leviämiseen? Euroopassa Vihreillä on tässä varmaankin oma osuutensa, mutta tuskin me nyt koko maailmassa voimme olla Se ydinvoiman tulppa. Eivätköhän ydinvoiman perusongelmat ole aivan muualla kuin Vihreiden vastustuksessa.
Ja lopuksi: kun meillä on tutkittuja, riittäviä, parempia, kestävämpiä vaihtoehtoja, miksi meidän pitäisi olla niin ihmeen innoissamme ydinvoimasta? Mikä siinä on niin hienoa?
Vaihtoehdon ydinvoimalle löytää esimerkiksi WWF:n VATT:n, VTT:n, TKK:n ja energiateollisuuden konsultoinnin avulla tekemästä skenaarioraportista "Virtaa tulevaisuuteen":
http://www.wwf.fi/ymparisto/ilmastonmuutos/virtaa_...
Väitettä "uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuudella ei voi vähentää päästöjä/torjua ilmastonmuutosta" pitäisi ehkä perustella jollain järeämmillä aseilla kuin pelkällä väitteellä itsellään.
Perustuloa ei Suomessa toteuteta ikinä.
Miksi ei?
Meillä on Suomessa jo tilkkutäkkimäinen sosiaaliturvajärjestelmä. Turvaa valitettavasti saa vain, jos on käyttänyt huomattavasti aikaa ja energiaa todistaakseen, ettei vaan varmasti kykene töihin tai tee mitään hyödyllistä. Ei opiskele, ei ihan varmasti kirjoita väitöskirjaa, ei toimi yrittäjänä, ei ideoi ja keksi, jne.
Kun tämän on onnistunut todistamaan, sosiaaliturvan varasta tippuminen ei yleensä merkittävästi lisää vaan voi joissain tilanteissa jopa vähentää tuloja.
Valhe, emävalhe, vaaliretoriikka
"Vihreät ovat puhuneet ilmastonmuutoksen vaaroista jo 20 vuotta."
Väärin. Ensimmäinen kirjallinen merkintä vihreiden ilmastohuolestuneisuudesta löytyy vuodelta 1990. Samana vuonna myös vasemmistoliitto julkaisi laajan ilmastopoliittisen kannanottonsa. Molemmat maailmanparannusliike-henkisiä puolueita, joille oli luontevaa hypätä uuden ilmaantuneen uhan kelkkaan, vaikka alan tutkimus oli tuolloin täysin olematonta. Kyse oli lähinnä siitä, kuka luotti mihin auktoriteetteihin, milloin, millä motiivein ja miksi.
"Olemme tehneet lukuisia aloitteita vuosien varrella ilmastonsuojelun edistämiseksi, myös silloin, kun muut puolueet naureskelivat Vihreiden vaatimuksille."
Olette myös pitäneet maakaasua ydinvoimaa parempana vaihtoehtona (vihreiden energiavaihtoehto 2002) - Oras Tynkkysen ilmastovision (Vihreälanka) perusteella arvioisin, että pidätte edelleen.
"Tuulimyllyjä, energiakasvien kuten ruokohelven viljelyä, hakkeesta saatavaa energiaa, biokaasua pidettiin lähinnä viherpiipertelynä vielä 2000-luvun alkupuolella. Vihreille naureskeltiin ja vaatimuksiamme ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ei otettu tosissaan. Tänään kukaan ei naura vaatimuksillemme, sillä ne ovat kaikkien huulilla."
Kokoomus oli oikeassa Neuvostoliitosta ja sosialismista 70 vuotta, kun taasen muutamat vihreidenkin nykyisistä keskeisistä nimistä toimivat taistolaisissa. Onko tämä syy äänestää kokoomusta?
"Uusiutuvaan energiaan panostaminen paitsi auttaa torjumaan ilmastonmuutosta, on myös maailman talouden dynaamisin osa"
Ei TODELLAKAAN ole maailmantalouden dynaamisin osa. esim. Nanoteknologian maailmankaupan on arvioitu kasvavan nykyisestä 30 miljardista dollarista n. 2500 miljardiin dollariin vuonna 2014. Se, että uusiutuva energia ymmärrettävistä syistä on kasvanut vahvasti menneinä vuosina, ei tee siitä kuitenkaan mitään maailmantalouden airutta, vaikka merkityksiltään mittavaksi voikin kasvaa. Toiseksi ei ole ollenkaan sanottua, että Suomi selviytyisi markkinavoittajaksi näillä kasvavilla markkinoilla. Vaihtoehtojen pitää talous/työllisyysarvioissaan kattaa myös se laaja alue niiden optimistisimpien arvioiden alapuolelta. Teidän arvionne uusiutuvan energian työpaikkojen määrästä on kasvanut sitä myöten kun vaalikampanja on kiihtynyt.
"Kulunut vaalitaistelu ja erityisesti isojen puolueiden voimakas halu lisätä ydinvoimaa osoittavat, että tätä talouden dynamiikkaa ei ole vielä tajuttu."
Tai sitten kysymyksestä ollaan perustelluin syin eri mieltä? Onko ikinä käynyt edes häivähtävästi mielessä, että esim. raskaalla perusteollisuudella on markkinaperusteiset syynsä lobata kuudetta ydinvoimalaa? Siellä on jo olemassaolevia suomalaisia työpaikkoja satoja tuhansia. Eikä vain paperilla, teoriassa, "jos pärjäämme kilpailussa -henkisiä", visioituja 30,000-40,000 työpaikkaa.
"Jos panostamme ydinvoimaan niin samaan aikaan markkinoilla ei ole tilaa uusiutuvalle energialle."
esim. energiatalouden professori Pekka Pirilä on ollut tästä eri mieltä. Tuo väitteenne ei muutu todeksi vain hokemalla sitä. Voidaan rakentaa kuudes ja samalla turvata poliittisin päätöksin riittävä tuki uusiutuville. Vihreät olisivat voineet olla edellisellä vaalikaudella varmistamassa, että näin käy, elleivät olisi pienenä kiukuttelevana, lapsellisena, keskenkasvuisena puolueena lähteneet hallituksesta 2002.
"Vihreät sanovat siis yhtä tiukasti kuin ennenkin "ei ydinvoimalle"."
Se ei yllätä ketään, mutta kantaanne ette pysty johdonmukaisesti argumentoimaan. Tämä on todellakin, ja edelleen, kaiken vihreyden äiti.
"Me elämme maassa, jossa ihmiset haluaisivat tehdä työtä, mutta jossa työn tekeminen ei ole aina kannattavaa."
Työnkannattavuuttako lisäisi, jos perustulolla, asumistuella ja pienillä askareilla saisi kuukaudessa yhtä paljon rahaa käteen, kuin mitä on esim. siivoojan kuukausipalkka? Kuka silloin enää ryhtyisi siivoojaksi?
"Perustulo on keskustelunavaus, jota on pidetty näiden vaalien ainoana uutena yhteiskunnallisena esityksenä."
Uutena? Esityshän on lähes samassa muodossaan vihreiden vuoden 1990 periaateohjelmassa.
"Tässäkin on käymässä samalla tavalla kuin Vihreille aikoinaan ilmastonmuutoksen kanssa - muiden puolueiden puheenjohtajat ovat vaalitilaisuus toisensa jälkeen torjuneet mallimme"
Hyvällä syyllä. Vihreät eivät ole millään tavalla pystyneet vastaamaan passivoimista koskevaan kysymykseen. Erityisessä vaarassa olisivat jatkokoulutukset ulkopuolelle jäävät 16-18 vuotiaat. Mallinne on HUONO, siksi se on tyrmätty. Mallissa on paljon hyviä puolia, ne olisi voinut eritellä yksittäisemmiksi paloiksi. Tällaisenaan mallinne kuitenkaan läpäyttää luterilaista työetiikkaa hanskalla kasvoihin, ja saamansa huonon julkisuuden mukana uhkaa myös hukuttaa perustulon hyvät puolet. Esittäessänne mallin kokonaisuutena haukkasitte liian suuren palan.
Tämän vertaaminen ilmastonmuutoskeskusteluun (kerran mahdollisesti oikeassa -> aina oikeassa) on naurettavaa. Todella naurettavaa.
"Me vaadimme, että ensi vaalikaudella aloitetaan perusteellinen selvitys sosiaaliturvan ja verotuksen uudistamiseksi!"
Eivätköhän kaikki puolueet ole olleet samaa mieltä. Ratkaisut vain poikkeavat teidän mallistanne.
"Perustulo ei tulisi yhtään sen kalliimmaksi kuin nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä."
Ei tulisi kalliimmaksi? Tottakai se tulisi kalliimmaksi. Se, että te lisäveroin rahoittaisitte sen esityksessänne, tekisi siitä juuri noiden lisäverojen verran kalliimman. Niillä veroilla voitaisiin myös laittaa kuntoon vaikka lasten- ja nuorten psykiatriaa, eikä jakaa sitä rahaa työkuntoisille ja työikäisille nuorille bilettämiseen ym.
Valheenne siitä, ettei malli tulisi yhtään kalliimmaksi on törkeää äänestäjien kusettamista, mutta eipä siihen halpaan moni näytä menevän.
"Eläkkeistä on onneksi näissä vaaleissa myös keskusteltu paljon. Vaadimmekin 600 euron minimieläkettä."
Mistä rahat kaikkeen hyvään? Miten priorisoitte esim. eläkkeet, vanhustenhoidon, uusiutuvan energian tukiaiset, opiskelijat, perusopetuksen, psykiatrian jne. jne.? Ovatko vihreätkin vain yksi "kaikille kaikkea kivaa" puolue muiden joukossa? Vain Kristillisten Päivä Räsänen ymmärsi kysyä prioriteeteista TV1:n vaaliväittelyssä.
"Kolmas asia, jota emme voi Matti Vanhasen hallituksen toiminnassa hyväksyä, on tuloerojen kasvu."
Naurettavaa. Kysymys on maailmantaloudellisesta tilanteesta, jonka edessä yksi pieni valtio on voimaton. Kehitys, joka kääntäisi tuloerot laskuun, veisi myös pääomia, sijoituksia pois Suomesta, heikentäisi yritystemme kilpailukykyä, ja lopulta tekisi köyhienkien aseman Suomessa heikommaksi. Ettekö todella tajua tätä, oletteko niin ymmärryskyvyttömiä, vai onko tässäkin kyse vain vaalipopulistisesta puppugeneroinnista?
"Suomi on vauraampi kuin koskaan ja silti meillä on köyhiä lapsiperheitä enemmän kuin koskaan. Talouskasvun hedelmät on jaettava kaikille!"
Tämä tapahtuisi progressiivisemman verotuksen kautta. Progressiivisempi verotus (myös ympäristöverojen muodossa) heikentäisi edellä mainitulla tavalla Suomen kilpailukykyä. Muutos ei löydy eduskunnasta. Muutos on löydettävissä vain utopistisesta, hyvin hyvin etäisestä maailmanpoliittisesta, kv. yhteistyön kehityksestä. Vanhasen hallituksen syyttely on halpahintaista populismia, ei mitään muuta.
"Tämän vuoksi teimme viime syksynä välikysymyksen lapsiperheiden köyhyydestä. Maassamme on paljon yksinhuoltajia, joiden tulonsiirtoja on korotettava ja tilannetta työmarkkinoilla on helpotettava."
Edelleen.. mistä rahat kaikkeen kivaan, ja missä järjestyksessä. Tulevatko lapsiperheet ennen vanhustenhoitoa? Yleisemmin nuorten psykiatriaa? Peruskoulujen luokkakokoja ja resursseja? ym. ym. Entä se uusiutuva energia? Mistä kaikki kiva ja lisäys ja mistä POIS? Siihen ei kukaan vastaa.
"Niin lapsiperheiden kuin kaikkien elämää parantaisivat kohtuuhintaiset ja toimivat palvelut. Tämän vuoksi emme ole lähteneet - kuten esimerkiksi keskusta ja kokoomus - vaatimaan mittavia veronalennuksia, koska miten sitten rahoittaisimme hyvinvointiyhteiskunnan?"
Idea veronkevennyksissä on ollut talouden dynamiikan lisääminen (vrt. kv. kilpailu), joka sitten paremmin voivan talouden kautta toisi hivenen alhaisemmalla veroprosentilla ainakin yhtä suuren verokertymän. Tästähän on näyttöä 1990-luvulta. Emme voi mennä Eestin tasolle, mutta tilanne on kaikin puolin hyvin vaikea. Pääomalla on ote kv. taloudessa. Mutta kuka puhuisi tästä todellisuudesta? On helpompi syytellä muita puolueita, jotka ovat tilanteen edessä aivan yhtä avuttomia.
"Miten vanhustenhoitoon muka saadaan lisää rahaa, jos kevennetään verotusta? Verotuksen painopistettä olemme valmiita muuttamaan työn verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen."
Millaisia nämä ympäristöverot olisivat ja minkä kansanosan maksettaviksi ne tulisivat. Oletan, että tavallisten kansalaisten, myös niiden köyhien. Yhden maan yrityksille iskemät "saastuttaja maksaa -henkiset" verot olisivat varma tae näiden yhtiöiden lähtemisestä paremmille apajille. Tätä on voimattomuus globaalin pääoman edessä. Ei voida syyllistää eduskunnassa tehtäviä päätöksiä.
"Meillä on ollut upea kampanja, joka näkyy Taloustutkimuksen gallupista - se lupaa meille 9,7 prosentin kannatusta näissä vaaleissa."
Kampanja on ollut arvattava, yllätyksetön, väritön, itsekritiikitön, ennustettava ja omaa torveaan soittanut (mikä sinänsä on yllättävää). Yksittäinen gallup-tulos ei paljoa kerro (jos sitäkään) ja vihreiden kannatus on yleensä jäänyt gallup-tuloksista huomattavasti jälkeen. Suurta kohennusta ei ole odotettavissa. Vihreät ovat vankasti lokeroineet itsensä tietyn kansanosan puolueeksi (kauas pois ympäristöön keskittymisestä, sulkien pois sinivihreyttä, ottaen agendalleen keskeisimmäksi arvoksi suuren enemmistön karsastaman yltiöhumanismin, irrationaalisine ja totaalisen paikkansa pitämättömine monikulttuurisuuskantoineen jne.). Ei mitään yllättävää, ei mitään odottamatonta. Mihin tässä enää edes pyritään? Mitä on vihreys.
Muutos on globaalissa kontekstissa. Olisiko ylikansalliseen vihreään liikkeeseen pyrkiminen saanut vähemmän näkymiä aikaiseksi kuin tällainen itsekritiikittömäksi jargoniksi muuttuva puoluepolitisoituminen?
Vihreillä on ratkaisuja
Kirjoituksesta huokuu syvä vihaisuus vihreitä kohtaan. Miksi kirjoittaja on näin vihainen?
Vastaan muutamaan kohtaan lyhyesti:
Ilmastonmuutos: On turha kinastella siitä, kuka keksi ensimmäisenä ottaa ilmastonmuutos vakavasti. Tärkeämpää on se, että nykyinen hallitus ei ole edistänyt ilmastonmuutoksen torjuntaa millään tavalla, vaikka ongelma on ollut tiedossa. Me vihreät vaadimme, että Suomen energiapolitiikka käännetään samalle kurssille muun Länsi-Euroopan kanssa. Me haluamme lisää uusiutuvaa energiaa ja tukea energiansäästöratkaisuille. Suomessa ei esim. tueta omakotitalojen lämpöpumppuratkaisuja lainkaan riittävästi, toisin kuin Ruotsissa.
Perustulo: Kyllä, perustulo jakaisi nimellisesti kaikille rahaa. Kyllä, perustulo korottaisi nimellisesti veroja. Yhteensä nämä kuitenkin loisivat mallin, jossa verotus olisi samalla tasolla kuin nyt, mutta systeemi toimisi huomattavasti paremmin ja kannustavammin. Perustulo on siis mahdollista toteuttaa nykyisillä kustannuksilla. Hallitusohjelmaan on kirjattava perusturvauudistus. Muut puolueet eivät sitä ole vaatineet.
Köyhyys: On totta, että nousukausi kasvattaa tuloeroja. Se ei kuitenkaan selitä sitä, miksi opintotukea, lapsilisiä tai muita välttämättömiä tukia ei ole nostettu ollenkaan samassa tahdissa yleisen ansiokehityksen kanssa. Miksi meillä oli 80-luvun lopussa varaa tukea vähäosaisia enemmän kuin nyt, vaikka olemme nyt paljon rikkaampi maa?
Ville
www.villeylikahri.fi
voi hyvänen aika
"Miksi meillä oli 80-luvun lopussa varaa tukea vähäosaisia enemmän kuin nyt, vaikka olemme nyt paljon rikkaampi maa?"
Onko mennyt globalisaatio täysin ohitse? Onko jäänyt huomaamatta globaalin verokilpailun ja globaalin pääoman yliotteen vaikutukset?
Jos pistäisimme 1987 veroprosentit pystyyn vuonna 2007, koetapa pohtia miten kävisi yritystemme kilpailukyvyn?
(Periaatteesta olen samaa mieltä, mutta tämän periaatteen todellisuus on globaali utopia.)
"Kyllä, perustulo jakaisi nimellisesti kaikille rahaa. Kyllä, perustulo korottaisi nimellisesti veroja. Yhteensä nämä kuitenkin loisivat mallin, jossa verotus olisi samalla tasolla kuin nyt, mutta systeemi toimisi huomattavasti paremmin ja kannustavammin."
Osaltaan kannustavammin, osaltaan ei. Perustulo+asumistuki+pienet askareet = minimipalkka muodostaa sellaisen todellisuuden, jonka vaikutuksia esim. ihmisten halukkuuteen ottaa vastaan siivoojan töitä, ei voi kuin arvailla. (Tämän kohdalla tietysti keskeinen kysymys on se, että kuinka monta prosenttia vuokranmaksusta KELAn asumistuki (ja toimeentulotuki?) kattaisivat (ts. kuinka suuri olisi perustulon varassa olevan omavastuu vuokranmaksusta)? Ovatko vihreät ottaneet tähän kantaa. Sehän on keskeisin kysymys arvioitaessa tuen mittasuhteita työttömälle/ent. sosiaalitoimen asiakkaalle jne..
Joka tapauksessa, ovelasti puhutte nollasummasta, vaikka todellisuudessa kyse on tulonsiirrosta rikkaammilta tuloluokilta opiskelijoille, sosiaalitoimen asiakkaille jne.
Ovatko nämä kaikkein eniten avun tarpeessa olevia ryhmiä tällä hetkellä? Jos rikkaammilta tuloluokilta verotetaan esim. ympäristöveroin, niin niille rahoille voi löytyä akuutimpaa käyttöä esim. lasten ja nuorten psykiatriasta, terveydenhoidon tilan kohentamisesta sekä vanhustenhoidosta. Kyllä opiskelijat pärjäävät suhteessa näitä ryhmiä paremmin (yksinäiset vanhukset, vakavasti sairaat ihmiset, sekä psyykkisesti oireilevat lapset/nuoret).
Perustulon ongelma tuossa muodossaan on tämän erityisesti 16-18 vuotiaita, vielä halutessaan kotona asuvia, ja opiskelupaikkojen ulkopuolelle jääviä nuoria koskevan motivoimattomuus/syrjäytymisongelman, lisäksi se, että se ei tee tulonsiirtoja niitä kipeimmin tarvitseville ihmisryhmille.
Nyt voit toistaa tähän vastineeksi opinkappaleen vihreiden vaaliohjelmasta. Koko puolue näyttää puhuvan kuin yhdellä sielulla. Mikään toinen puolue ei ole lähellekään yhtä itsetietoisesti niin soman yksimielisiä vaikeista ja monimutkaisista kysymyksistä.
Ei vihaa, ei alkuunkaan. Pettymystä kriittisen dialogin puuttumiseen, kyllä.
Re: voi hyvänen aika
Onko mennyt globalisaatio täysin ohitse? Onko jäänyt huomaamatta globaalin verokilpailun ja globaalin pääoman yliotteen vaikutukset?
Myös muut Pohjoismaat ovat mukana globalisaatiossa. Niissä on tehty monia aika toisenlaisia ratkaisuja.
Globalisaatio asettaa haasteita kilpailukyvylle. Haasteisiin voidaan vastata toisaalta kansainvälisellä yhteistyöllä, mutta myös kotimaisilla ratkaisuilla. Nimenomaan suhteellisen korkealla kokonaisveroasteella voimme turvata ilmaisen koulutuksen ja turvallisen toimintaympäristön, jotka ovat myös kansainvälisessä kilpailussa merkittäviä asioita.
Yleisesti väitetään, että suurissa tuloluokissa korkea tuloveroaste ajaa toimitusjohtajat pois Suomesta ja toimitusjohtajien mukana kansantalous kuihtuu. Jos näin olisi käydäkseen, eiköhän näin ole jo käynyt. Kyllä Suomessa on minusta jo ihan riittävän mukavaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla köyhä.
Verotuksen lisäksi voimme pohtia myös sitä, mihin varat käytetään. En usko, että kilpailukykyämme mitenkään edistää se, että lapsiperheet ja opiskelijat elävät kurjuudessa. Eiköhän asia ole pikemminkin päinvastoin.
Oma asiansa on se, mihin erikoistumme kilpailussa. Minusta meidän kannattaisi panostaa myös esimerkiksi korkealaatuisten palveluiden vientiin, muihinkin tieto- ja viestintätekniikan sektoreihin kuin Nokiaan, ympäristömyötäiseen maatalouteen, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan sekä ihan omiin kotimaisiin julkisen&yksityisen sektorin palveluihimme. Palveluissahan kilpailu on tällä hetkellä vähäistä, eivät intialaiset voi meidän koulujamme ja siivouspalveluitamme Intiasta käsin hoitaa.
Kansainvälistä kilpailua isompi ongelma palveluissamme on pitkäaikaistyöttömyys, kun hallinnon ylimitoitetuilla tuottavuusohjelmilla pidetään väkisin työntekijöitä kortistossa sen sijaan, että heidän työkykyään ylläpidettäisiin julkisen sektorin töissä. Tämä tulee kostautumaan pian, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle: meillä on samaan aikaan vaikeasti työttömiä ihmisiä ja paha työvoimapula.
Jos koneistuminen ja Aasian kasvavat markkinat vievät vääjäämättä paperiteollisuudesta joitain työpaikkoja, kannattaa pohtia sekä sitä, mikä voi ihan oikeasti olla paperiteollisuutemme kilpailuvaltti, että sitä, mitä muuta työtä Suomessa voisi tehdä. Monimuotoisuus on monella tapaa valttia.
vaikutuksia esim. ihmisten halukkuuteen ottaa vastaan siivoojan töitä, ei voi kuin arvailla.
Siivoojat ovat pienipalkkaisia, joten he saavat perustulomallissa enemmän rahaa työn tekemisestä käteen. Hehän saavat myös perustuloa. Tämän voi helposti tarkistaa osoitteesta www.vihreat.fi/perustulo
Jo ennen perustuloon siirtymistä olemme kannattaneet alle tonnin tuloja aina puhtaana käteen. Rasitus kansantaloudelle olisi suhteellisen pieni, mutta merkitys näiden ihmisten elämänlaadulle todella suuri. Valtiontalouden kannalta rahavaje voitaisiin kattaa ympäristöveroilla, jolloin verottaisimme enemmän asioita, joita haluamme vähentää - ympäristön saastuttamista - ja vähemmän asioita, joita haluamme lisätä - suomalaista työtä.
Joka tapauksessa, ovelasti puhutte nollasummasta, vaikka todellisuudessa kyse on tulonsiirrosta rikkaammilta tuloluokilta opiskelijoille, sosiaalitoimen asiakkaille jne.
Perustulomallissa opiskelijat voivat
1) halutessaan tehdä vähemmän töitä, opiskella enemmän ja valmistua nopeammin työelämään
2) tai yhtä hyvin halutessaan tehdä enemmän töitä, mistä on myös hyötyä työelämämme ja heidän osaamisensakin kannalta.
Nykyinen opintotukijärjestelmä ei oikein täytä kumpaakaan tavoitetta.
On totta, että meidän mielestämme nimenomaan köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa tulee helpottaa. Kaikkein kovatuloisimmat eivät välttämättä saa enempää tulosta aikaiseksi heitä suosivilla veroratkaisuilla eikä heidän onnellisuutensakaan siitä välttämättä kasva. Sen sijaan pienituloiset tekevät mallissamme mieluummin töitä ja ylipäätään voivat paremmin.
Jos rikkaammilta tuloluokilta verotetaan esim. ympäristöveroin, niin niille rahoille voi löytyä akuutimpaa käyttöä esim. lasten ja nuorten psykiatriasta, terveydenhoidon tilan kohentamisesta sekä vanhustenhoidosta.
Hyvinvoinnin takaamiseksi tarvitaan sekä kunnollisia peruspalveluita että riittäviä sosiaalisia tulonsiirtoja. Toiset jäävät vähän rammoiksi ilman toisia. Lasten ja nuorten mielenterveyskin kohentuu kyllä jonkun verran siitä, että heidän mummunsa saavat siedettävää kansaneläkettä, että heidän vanhemmistaan on kivaa käydä töissä ja että perheellä on riittävästi rahaa elämiseen. Mielenterveysongelmathan ovat vakavimpia juuri köyhimmissä perheissä.
Kyllä opiskelijat pärjäävät suhteessa näitä ryhmiä paremmin (yksinäiset vanhukset, vakavasti sairaat ihmiset, sekä psyykkisesti oireilevat lapset/nuoret).
Eivätkä voi. Mutta totta kai kaikkia näitä ryhmiä voi auttaa.
Perustulon ongelma tuossa muodossaan on tämän erityisesti 16-18 vuotiaita, vielä halutessaan kotona asuvia, ja opiskelupaikkojen ulkopuolelle jääviä nuoria koskevan motivoimattomuus/syrjäytymisongelman, lisäksi se, että se ei tee tulonsiirtoja niitä kipeimmin tarvitseville ihmisryhmille.
Nuorten työttömyyteen tarvitaan omia vastauksia, emmekä ole koskaan väittäneet että perustulo ratkaisee kaikkia työttömyyteen liittyviä ongelmia. Nuorten osalta henkilökohtaisesti kannatan mm.:
* subjektiivista oikeutta johonkin toisen asteen koulutuspaikkaan. Tällä hetkellä osa nuorista jää kokonaan vaille opiskelupaikkaa, vaikka hän on hakenut useampaan ammatilliseen oppilaitokseen
* pienyrittäjien tilannetta helpottavaa lainsäädäntöä ja yhden luukun periaatetta yrityksille, joka kannustaa palkkaamaan sen ensimmäisen ja toisen työntekijän. Olen itse toiminut työnantajana ja rekrytoijana, joten tiedän, että se ei ole niitä mieluisimpia byrokratiapyörityksiä maan päällä. Byrokratia on ihan ok sikäli kun se turvaa heikoimpien asemaa, mutta tietoyhteiskunnassa sen ei kyllä tarvitsisi olla näin monimutkaista
* lisäpanostuksia kaikkien alojen koulutukseen
* sosiaalityöntekijöille mahdollisuutta keskittyä enemmän työ- tai opiskelupaikan hakemisessa auttamiseen ja yleisessä elämänhallinnassa tukemiseen. Tähän vapautuu resursseja, jos sosiaalityössä ei tarvitse keskittyä nykyiseen malliin vahtimaan ihmisten tuloja ja pohtimaan, mihin sosiaaliturvan byrokratiakategoriaan heidät voisi lykätä
* uusien, myös "matalan osaamisen" työpaikkojen synnyttämistä, mm. palvelusektorille ja energia-alallekin. Ei ole järkevää, että joka alalla odotetaan kokopäiväisiä huippuasiantuntijoita ja jäykillä palkkaratkaisuilla tuetaan tätä olettamaa samaan aikaan, kun viimeaikaisilla veroratkaisuilla taas suositaan enemmän suuri- kuin pienituloisia. Tällöin osa ihmisistä ei voi koskaan kehittyä niiksi huippuasiantuntijoiksi. Olennaista on, että työssä voi oppia, urallaan voi edetä, palkka vastaa työn vaativuutta ja työehdot ovat kohtuulliset.
Olen tietenkin innoissani kaikista muistakin ehdotuksista työttömyyden vähentämiseksi ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi.
[quote=Nimetön]Koko puolue näyttää puhuvan kuin yhdellä sielulla.[quote]
Nooh, osa taas haukkuu meitä epäennakoitaviksi ja epäyhtenäisiksi. Saahan sitä kritisoida, mutta olisiko jotenkin parempi, jos suhteellista vaalitapaa käyttävässä maassa olisimme keskenämme eri mieltä aivan kaikesta? Omalta osaltani jätän nämä kaksilla raiteilla ajamiset mielelläni muille puolueille.
Kyllä meillä saa ajatella puolueen enemmistöstä poikkeavasti ihan luvan kanssa, mutta mitään velvollisuutta siihen ei ole. :-) Velvollisuus on vain ja ainoastaan käyttää omia aivojaan; jos sattuu keskustelun saatossa päätymään samaan lopputulokseen kuin muut puolueessa, en osaa siitä suurena tappiona.
I love U...
...mitenkäs ne demarit tapaavatkaan sanoa; Toverina ;) Huomenna on syytä juhlaan, mikäli maakunnnista kantautuneisiin viesteihin on uskominen. WE DID IT TOGETHER! Vihreiden nousu Suomen 4. suurimmaksi puolueeksi vaatii kuitenkin jokaisen kävelyä äänestyskopille huomenna.
mikko m
Re: Valhe, emävalhe, vaaliretoriikka
alan tutkimus oli tuolloin täysin olematonta
Kasvihuoneilmiön voimistumisesta hiilidioksidipitoisuuden kasvamisen tähden tuli alan hyväksytty tutkimustulos n. 1970-luvulla.
Olette myös pitäneet maakaasua ydinvoimaa parempana vaihtoehtona
Maakaasua voidaan käyttää yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa korvaamaan kivihiiltä nopeana välivaiheen ratkaisuna. Pidemmällä aikavälillä myös maakaasun käyttöä tulee tietenkin vähentää, mutta ensisijaisempaa on päästä eroon hiilestä ja sen jälkeen turpeesta. Ydinvoimaa ei käytetä Suomessa yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, sillä tuotetaan vain sähköä.
muutamat vihreidenkin nykyisistä keskeisistä nimistä toimivat taistolaisissa
Olemme erehtyväisiä ihmisiä. Keskeistä kai on, että voimme oppia menneestä. En tunne ketään vihreää, joka ei olisi tehnyt selkeää pesäeroa mahdolliseen taistolaismenneisyyteensä.
Onko tämä syy äänestää kokoomusta?
Se, että meitä on aiemmin moitittu ja nyt aletaan yleisesti myöntää meidän olleen oikeassa joissain asioissa, kertoo jotain lähinnä näistä asioista ja niiden esillä olemisesta. Meille on tärkeää se, että nämä asiat, joissa juuri me olemme vahvoilla ja jotka ovat meidän vaalikärkiämme, ovat esillä. Se on itse asiassa tärkeää myös riippumatta meidän tuloksestamme, jos ne saavat muut puolueet oikeasti muuttamaan politiikkaansa myös vaalien jälkeen.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olemme tämän vuoksi oikeassa joka asiassa. Oikeassa tai väärässä olemisemme ratkeaa tietysti aivan muilla kriteerein ja kantojamme saa vapaasti kritisoida (asiaperustein kritisointi on tietysti asiallisinta kritiikkiä).
Toiseksi ei ole ollenkaan sanottua, että Suomi selviytyisi markkinavoittajaksi näillä [uusiutuvan energian] kasvavilla markkinoilla.
Ei tietenkään: se vaatii satsauksia kotimaisiin markkinoihin ja ratkaisujen kehittämiseen kilpailukykyisemmiksi, helpommin markkinoitaviksi, jne. Tästähän olemme juuri puhuneet koko ajan. On tietenkin turha kuvitella pääsevänsä voittajaksi, jos ei etee mitään. Tästä ei kannata kuitenkaan lannistua pessimistiksi, vaan kääriä hihat ylös ja ryhtyä hommiin.
Onko ikinä käynyt edes häivähtävästi mielessä, että esim. raskaalla perusteollisuudella on markkinaperusteiset syynsä lobata kuudetta ydinvoimalaa?
Tietysti: heidän omistuksensa energiayhtiöissä, jotka voisivat viedä ydinvoimaa ulkomaille ja hieman alentaa sähkön hintaa pohjoismaisilla markkinoilla. Mutta kyse on myös heidän aiemmasta linjastaan kiinni pitämisestä ja luutuneista asenteista. Työpaikkojen kannalta ei ole ihan niin hirveän merkittävää, mikä on sähkön hinta koko pohjoismaisilla markkinoilla. Korkea hinta ei ole itseisarvo, mutta vähän korkeampi hinta ei myöskään ole maailmanloppu, jos sillä tuetaan uusiutuvan energian markkinoita. Energiakustannukset ovat yrityksissä keskimäärin vain prosentin luokkaa, energiaintensiivisessä teollisuudessakin n. 7 %. Näitäkin kustannuksia voidaan reilusti pienentää vaikkapa taajuusmuuttajilla ja tehokkaammilla moottoreilla. Energiapalveluyhtiö Inescon mukaan ainakin puolet alle kahden vuoden takaisinmaksuajan energiansäästöprojekteista on teollisuudessa vielä tekemättä.
Siellä on jo olemassaolevia suomalaisia työpaikkoja satoja tuhansia. Eikä vain paperilla, teoriassa, "jos pärjäämme kilpailussa -henkisiä", visioituja 30,000-40,000 työpaikkaa.
Haluamme tietenkin pitää kiinni näistä työpaikoista, jos se vain suinkin on mahdollista. Se edellyttää luonnollisesti teollisuuden kilpailukyvyn kehittämistä, osaltaan vaikkapa energiatehokkuuteen ja osaltaan myös puhtaaseen imagoon panostamalla.
Voidaan rakentaa kuudes ja samalla turvata poliittisin päätöksin riittävä tuki uusiutuville.
Me kannatamme markkinapohjaisia tukia uusiutuville. Tämä tarkoittaa, että fossiilisia korvataan uusiutuvilla (energiatehokkuuden lisäämisen ohella) sitä mukaa, kun voimalat vanhenevat tai päästökauppa tekee kannattamattomaksi pitää niitä yllä. Jos markkinoille tulee ydinvoimala, sähkön osalta uusiutuville ei jää markkinapohjaista tilaa. Tällöin uusiutuvia pitää tukea melko keskusjohtoiseen tyyliin hyvin voimakkailla valtion subventioilla. Minusta tämä ei ole järin fiksua.
Mutta on tietenkin totta, että esimerkiksi liikenteen, yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon sekä energiatehokkuuden osalta kestäviä ratkaisuja voitaisiin tukea myös ydinvoimalapäätöksen ohessa. Jostain syystä nykyinen hallitus ei ole tehnyt niin. On tietysti vaikeaa sitoutua tosissaan kestävän energiatuotannon tukemiseen, jos on ensin silmät kirkkaana vannonut, ettei kestävää tuotantoa kannata tukea, kun siitä ei ole mihinkään, ja siksi tarvitsemme ydinvoimaa.
Vihreät eivät ole olleet tukemisen tulppana vaan sen kannustajana. Olimme myös täysin valmiit hallitukseen 2003, mutta meitä ei otettu edes neuvotteluihin syistä, jotka jäivät epäselviksi. Vaalitaistossahan silloinen hallitusneuvottelija suhtautui meihin hyvin lämpimästi. Eiköhän nyt ole aidosti jo aika vaihdokseen, meille tulleiden kommenttien perusteella.
Työnkannattavuuttako lisäisi, jos perustulolla, asumistuella ja pienillä askareilla saisi kuukaudessa yhtä paljon rahaa käteen, kuin mitä on esim. siivoojan kuukausipalkka?
Ei saisi. Sitä paitsi siivoojakin saisi sen perustulon. Meillä voisi olla enemmän siivoojia, mutta heillä lyhyempi työpäivä ja silti paremmat tulot.
Esityshän on lähes samassa muodossaan vihreiden vuoden 1990 periaateohjelmassa.
Olemme tehneet nyt konkreettisemmat laskelmat ja asia on ollut aivan eri tavalla esillä myös muiden toimesta. Hyvä kypsyy joskus hitaasti.
Mallissa on paljon hyviä puolia, ne olisi voinut eritellä yksittäisemmiksi paloiksi.
Perustulomallin eräs johtoidea on yksinkertaistaa verotusta ja sosiaaliturvajärjestelmää, joka on paisunut hankalaksi järjestelmäksi. Olen itse tehnyt melko hyväpalkkaisen perusduunini ohella tehnyt myös keikkahommia ja ollut myös parissa työttömyysjaksossa. Perustulo ei merkittävästi olisi lisännyt tulojani, mutta se olisi vähentänyt todella reippaasti erilaisten päätösten odottelua, erilaisten verokorttien hankkimista ja kiikuttamista sekä työvoimatoimistossa asioimista ja ylimääräistä, henkilökohtaista työpäiväkirjanpitoa. Ei minun elämäni siihen kaatunut, mutta vähemmän mielellään työtä tekevä olisi kyllä saattanut luovuttaa minua aikaisemmin.
Eivätköhän kaikki puolueet ole olleet samaa mieltä. Ratkaisut vain poikkeavat teidän mallistanne.
Mitkä ratkaisut? Se demarien "pieni tulevaisuusrahasto" lapsille? Itse en pidä varojen rahastoimista 16 vuodeksi pankkiin odottamaan lapsen kasvamista 16-vuotiaaksi kovin fiksuna tapana piristää kansantaloutta tai ihmisten elämää. Mitä ne muut ratkaisut ovat? Ruuan arvonlisäveron alentaminen, joiden työllistämisvaikutusta ne VATT:n omat paljon puhutut tutkimukset avoimesti ja voimakkaasti epäilevät ja kritisoivat?
Mistä rahat kaikkeen hyvään? Miten priorisoitte esim. eläkkeet, vanhustenhoidon, uusiutuvan energian tukiaiset, opiskelijat, perusopetuksen, psykiatrian jne. jne.?
Voimme toteuttaa näitä kaikkia, kts. Vihreiden vaihtoehtobudjetti. Pienimpiin eläkkeisiin tarvitaan toki enemmän lisärahaa kuin vaikkapa uusiutuvien demonstraatiotukiin.
Uusiutuvan energian tukemisen osalta kannatamme muuten ennen muuta markkinapohjaista mallia, vaikka myös valtion rahoitusta demonstraatiohankkeisiin ja tuotekehitykseen. Siinä paremman eli uusiutuvan energian tuottamisesta saa markkinoilta paremman hinnan, jonka maksavat muut energiantuottajat eli viime kädessä sähkön kuluttajat. Lasku on kuitenkin melko pieni, WWF:n arvioiden mukaan keskiverto kerrostaloasuja voi selvitä parin euron lisälaskulla. Jos samaan aikaan lisätään energiatehokkuutta, ei tule senkään vertaa. Lisäksi fossiilisen energian hintojen nousu lisää sähkön hintaa joka tapauksessa, ja uusiutuvien hintatakuu nyt toimisi pidemmällä aikavälillä takuuna tätä hintanousua vastaan.
Priorisoimme heikoimpien ihmisten aseman alhaisen jäteveron, rikkaimpien tuloverokevennysten ja aseilla pullistelun edelle. Haluamme myös luoda sosiaaliturvaa ja verotusta uudistamalla uutta työtä, joka luo lisää verotuloja. Tällaista on meidän priorisointimme.
Kehitys, joka kääntäisi tuloerot laskuun, veisi myös pääomia, sijoituksia pois Suomesta, heikentäisi yritystemme kilpailukykyä
Ei pidä paikkaansa. Pohjoismaiset maat vetävät varsin hyvin investointeja puoleensa, koska täällä on osaavia, työhaluisia ihmisiä ja turvallinen toimintaympäristö.
Progressiivisempi verotus (myös ympäristöverojen muodossa) heikentäisi edellä mainitulla tavalla Suomen kilpailukykyä.
Esimerkiksi energiatehokkuuden lisääminen lisäisi myös yritysten kilpailukykyä. Edellyttää vähän investointeja nyt, jossa meidän kannattaa tukea yrityksiä tasapuolisesti. Mutta toimii takuuna energian hinnannousua vastaan tulevaisuudessa, myös kansainvälisessä kilpailussa.
Idea veronkevennyksissä on ollut talouden dynamiikan lisääminen
Me olemme eri mieltä tästä ideasta. Talous on toki kasvanut siksi, että on ollut kansainvälinen noususuhdanne. On lukuisia kansantaloustieteilijöitä, jotka myöntävät, että suurituloisten veroalella on hyvin vähän tekemistä tuon noususuhdanteen kanssa.
Millaisia nämä ympäristöverot olisivat ja minkä kansanosan maksettaviksi ne tulisivat.
Rikkaat kuluttavat eniten, joten eniten ne kuormittavat heitä. Kannatamme lentoveroa; köyhät eivät lennä kovin usein. Samaan aikaan kannatamme junaliikenteen tukemista. Kannatamme sekajätteen ja pakkauksien ankarampaa verottamista ja kierrätysjärjestelmien tehostamista sekä erilaisten panttijärjestelmien lisäämistä. Kannatamme ajoneuvojen ja polttoaineiden verojen porrastamista päästöjen mukaan ja julkisia tukia joukkoliikenteelle. Tarkempia laskelmia löydät esimerkiksi vaihtoehtobudjetista ja vaikkapa Helsingin Sanomien lapsiperheiden köyhyyttä koskevasta vaalimainoksesta.
Erityisesti kannatamme puutteellisesti toteutetun (vaikkakin silti tarpeellisen) päästökaupan tuoman ansiottoman arvonnousun verottamista sähköyhtiöiltä valtiolle. Ei ole mitään järkeä, että ajat sitten kuoletetuista investoinneista ja rakennetuista vanhoista vesi- ja ydinvoimaloista tuotetun sähkön hinnan nousun hyöty menee isoille energiayhtiöille.
Olennaista on, että
1) on tarjolla myös vaihtoehtoja kulutukselle, jota haluamme vähentää verotuksella
2) verovaroilla tuetaan myös näitä vaihtoehtoja
3) verotus reagoi kulutuksen muutoksiin vähitellen. Verotus voi olla aluksi lievää, mutta sen kerrotaan kiristyvän jatkossa. Tällöin kuluttajilla ja yrityksillä on aikaa reagoida ja ennakoida tulevaa satsaamalla vaikkapa energiatehokkaampiin laitteisiin nyt. Kun sähkön kulutus ja samalla veron tuotto vähenee, voidaan aiemman lupauksen mukaisesti taas kasvattaa veroprosenttia. Näin pääsemme askel askeleelta tehokkaampaan, fiksumpaan yhteiskuntaan ilman dramaattisia vallankumouksia yhden vuoden aikana.
Muutos on globaalissa kontekstissa. Olisiko ylikansalliseen vihreään liikkeeseen pyrkiminen saanut vähemmän näkymiä aikaiseksi kuin tällainen itsekritiikittömäksi jargoniksi muuttuva puoluepolitisoituminen?
Olemme mm. Euroopan vihreän puolueen jäsen, ja esimerkiksi nuorisojärjestömme edustajat olivat paikalla viime kuussa perustetun Global Young Greensin perustamiskokouksessa. Totta kai vaikutamme paljon myös kansainvälisesti. Mutta ylikansallinen liikehdintä vaatii nyt meillä voimassa olevassa kansallisessa, parlamentaristisessa demokratiassa aina myös kansallisten (ja vaikkapa EU-parlamentin) tukea.