Puolue

Järjestörakenne

Vihreät koostuu puolueena noin 210 jäsenyhdistyksestä. Jokainen henkilöjäsen kuuluu puolestaan johonkin – yhteen tai useampaan – näistä vihreistä yhdistyksistä. Puolueella ei siis ole suoria henkilöjäseniä.

Koko maa jakautuu 14 vaalipiiriin, joista jokaisessa toimii vihreä piirijärjestö. Piirijärjestöjen jäseniä ovat paikallisyhdistykset, joita kutsutaan myös perusyhdistyksiksi. Perusyhdistys on paikallinen vihreä järjestö, joka toimii yleensä yhden tai useamman kunnan alueella. Tällaiset perusyhdistykset ovat oman kuntansa vihreästä kunnallispolitiikasta vastaavia yhdistyksiä eli kunnallisjärjestöjä.

Suurissa kaupungeissa perusyhdistyksen toimialue saattaa olla yksittäinen kaupunginosa tai -alue. Tällaisia perusyhdistyksiä kutsutaan kunnanosayhdistyksiksi.

Useimmat henkilöjäsenet kuuluvat juuri oman alueensa perusyhdistykseen. Perusyhdistyksiä on n. 150 kpl, joista kunnallisjärjestöjä on n. 130 ja kunnanosayhdistyksiä n. 20 kpl.

Piirijärjestöt ja niiden alla toimivat perusyhdistykset muodostavat Vihreiden organisaation kivijalan. Niiden lisäksi Vihreällä liitolla on valtakunnallisia jäsenjärjestöjä, joiden toimialueena on koko maa.

Valtakunnallisista vihreistä järjestöistä osa (n. 10 kpl) on valtakunnallisia henkilöjäsenyhdistyksiä, joiden jäseniä ovat suoraan yksittäiset henkilöt. Tällaisia ovat esimerkiksi Vihreiden vammaisjärjestö Vihreät Vaivaiset ry ja suomenruotsalaisten vihreiden yhdistys Finlands Svenska Gröna rf.

Vihreiden nuoriso- ja opiskelijajärjestö Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto (ViNO) ja naisjärjestö Vihreät Naiset puolestaan ovat liittomuotoisia valtakunnallisia järjestöjä, eli liittojärjestöjä. Ne koostuvat valtakunnallisesta kattojärjestöstä ja sen alla toimivista liittojärjestön omista paikallisyhdistyksistä – toisin sanoen paikallisista vihreiden nuorten ja opiskelijoiden tai vihreiden naisten yhdistyksistä. Liittojärjestöjen paikallisyhdistyksiä on puolueessa n. 35 kpl.

Toimielimet

Puoluekokous

Puolueen ylin päättävä elin on puoluekokous, joka kokoontuu kerran vuodessa. Puoluekokouksessa on yhteensä 400 äänivaltaista edustajaa, ja kukin jäsenyhdistys saa lähettää kokoukseen edustajia jäsenmääränsä mukaan: mitä enemmän jäseniä, sitä enemmän äänivaltaa.

Puoluekokous valitsee puolueen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat, puoluesihteerin sekä muut luottamushenkilöt (puoluehallituksen ja -valtuuskunnan). Nämä valitaan joka toinen vuosi aina kahden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Puoluekokous linjaa myös puolueen tärkeimmät poliittiset kannat, jotka on kiteytetty kahteen paperiin: joka kahdeksas vuosi hyväksyttävään periaateohjelmaan ja joka neljäs vuosi hyväksyttävään poliittiseen ohjelmaan.

Puoluevaltuuskunta

Puolevaltuuskunta toimii puoluekokousten välillä puolueen korkeimpana poliittisena linjanvetäjänä. Valtuuskunta hyväksyy kaikki Vihreiden poliittisia kantoja määrittävät ohjelmapaperit (paitsi edellä mainitut periaateohjelman ja poliittisen ohjelman, joista päättää puoluekokous), joissa määritellään mitä mieltä puolue on ohjelman käsittelemästä aihepiiristä (esim. koulutuspolitiikka, sosiaali- ja terveyspolitiikka, ympäristöpolitiikka).

Poliittisen linjanvedon lisäksi puoluevaltuuskunta päättää puolueen budjetista ja toimintasuunnitelmasta sekä hyväksyy puolueen uudet jäsenyhdistykset. Valtuuskunnan koko on 40 jäsentä ja se edustaa laajasti puolueen jäsenistöä. Siksi se on oikea paikka myös ajankohtaiseen poliittiseen keskusteluun, jossa eri puolilta maata tulevat vihreät aktiivit pääsevät tuomaan näkemyksensä, kritiikkinsä ja toiveensa esiin. Valtuuskunnan kokoukset ovatkin julkisia; niitä seuraamaan ovat tervetulleita niin tiedotusvälineet kuin puolueen jäsenet. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Johanna Sumuvuori.

Puoluehallitus

Puoluehallitus johtaa puolueen käytännön toimintaa. Se ohjaa puoluetoimiston työtä, päättää taloudesta ja hallinnosta ja ottaa kantaa päivänpoliittisiin kysymyksiin. Hallitus kokoontuu noin joka kolmas viikko.

Puoluehallitukseen kuuluu 12 jäsentä: puolueen puheenjohtaja (tällä hetkellä Ville Niinistö), kolme varapuheenjohtajaa (Timo Juurikkala, Krista Mikkonen ja Oras Tynkkynen) sekä kahdeksan muuta jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Puoluehallituksen muut jäsenet edustavat omia piirijärjestöjään tai muita puolueen jäseniä laajasti yhdistäviä tahoja, kuten nuorisojärjestöä tai naisjärjestöä.

Puoluetoimisto ja muut työntekijät

Puoluetoimistolla työskentelee noin 6 palkattua työntekijää, jotka vastaavat puolueen toiminnan eri osa-alueista: viestinnästä, vaalikampanjoiden suunnittelusta, järjestöjen tukemisesta, jäsenhankinnasta, taloudesta, hallinnosta jne. Puoluekokouksen valitsema puoluesihteeri johtaa puoluetoimiston työtä; puoluesihteeri on ainoa luottamushenkilö puoluetoimistolla, muut ovat palkallisessa työsuhteessa.

Helsingissä sijaitsevan puoluetoimiston lisäksi puolueen järjestöillä on koko joukko vihreitä työntekijöitä: jokaisella piirijärjestöllä on vähintään osa-aikainen toiminnanjohtaja, samoin  suurimpien kaupunkien vihreillä kunnallisjärjestöillä. Nuoriso- ja naisjärjestöillä on lisäksi omat työntekijänsä.

Vihreää koulutustoimintaa organisoi Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus ViSiO.

Vaaleilla valitut päättäjät

Eduskuntaryhmä

Vihreä eduskuntaryhmä koostuu vaaleissa valituista kansanedustajista. Tällä hetkellä eduskuntaryhmässä on kymmenen jäsentä. Eduskuntaryhmä kokoontuu joka torstai ryhmäkokoukseensa päättämään ryhmän kannoista eduskunnassa käsiteltäviin asioihin. Jos Vihreät ovat edustettuina maan hallituksessa, ministerit joutuvat perustelemaan toimensa eduskuntaryhmälle ja eduskuntaryhmä linjaa, mihin Vihreät voivat hallituksessa suostua ja mitä linjoja Vihreiden tulee hallituspolitiikassa ottaa.

Eduskuntaryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä puoluehallituksen kanssa ja pyrkii noudattamaan puoluekokouksen ja -valtuuskunnan päättämiä linjoja niin hyvin kuin mahdollista.

Ministerit

Vihreät ovat tähän mennessä oleet neljässä hallituksessa kolmella vaalikaudella: Paavo Lipposen I ja II hallituksessa, Matti Vanhasen II hallituksessa sekä Mari Kiviniemen I hallituksessa. Osallistumisesta hallitusneuvotteluihin ja niiden pohjalta maan hallitukseen sekä vihreiden ministerien valinnasta (ja myös hallituksesta lähtemisestä) päättävät, silloin kun hallitusyhteistyö muodostuu ajankohtaiseksi, puoluevaltuuskunta ja eduskuntaryhmä yhteisessä kokouksessaan.

Vihreillä on Jyrki Kataisen hallituksessa kaksi ministeriä: ympäristöministeri Ville Niinistö ja kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala.

Kunnanvaltuutetut

Vihreillä on 370 kunnanvaltuutettua 135 kunnassa, joissa asuu n. 80% Suomen väestöstä. Kuntalaisten vaaleissa valitsemat vihreät valtuutetut muodostavat oman kuntansa valtuustoryhmän, joka päättää vihreästä kunnallispolitiikasta vaalien välillä. Valtuustoryhmän työtä tukee, vaalikampanjasta vastaa ja jäsenten osallistumismahdollisuuksista paikalliseen politiikkaan ja muuhun toimintaan huolehtii puoluetta kunnassa edustava kunnallisjärjestö.

Europarlamentaarikot

Europarlamentin Vihreä ryhmä (oikealta nimeltään Vihreät / Euroopan vapaa allianssi) on parlamentin neljänneksi suurin poliittinen ryhmä. Se koostuu 55 europarlamentaarikosta 13 eri maasta. Näistä suurin osa edustaa maidensa vihreitä puolueita. Vajaat 10 edustajaa kuuluu Euroopan vapaaseen allianssiin, joka edustaa erilaisia alueiden puolueita (esim. Skotlannin kansanpuolue) ja joka muodostaa Vihreiden kanssa yhteisen ryhmän. Suomen Vihreitä ryhmässä edustavat Satu Hassi ja Heidi Hautala.

Vihreät Euroopassa ja maailmalla

Vihreät on jäsenenä Euroopan vihreässä puolueessa, johon kuuluu nyt 37 jäsenpuoluetta 33 maasta ympäri Eurooppaa – Irlannista Georgiaan ja Maltalta Norjaan, sekä EU:sta että sen ulkopuolelta. Vihreät muodostivat ensimmäisenä poliittisena ryhmänä virallisen puolueen eurooppalaisella tasolla. EU:ssa Vihreiden tärkein vaikutuskanava on europarlamentti ja sen vihreä ryhmä.

Maailman vihreitä puolueita yhdistää maailmanlaajuinen verkosto  Global Greens Network.