Ryhmäpuhe valtioneuvoston selonteosta hätäkeskusuudistukseksi 2007

 

Valtioneuvoston selonteko hätäkeskusuudistuksesta 2007

 

Ryhmäpuheenvuoro hätäkeskusuudistuksesta 4.12.2007

Heli Järvinen

Arvoisa puhemies,

Suomessa viime vuosina toteutetun hätäkeskusuudistuksen tavoite oli yksinkertaisesti lisätä turvallisuutta.  Pelastustoimen hätäkeskukset, poliisin hälytyskeskukset sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisten ilmoitusten vastaanotto yhdistettiin viiteentoista valtion ylläpitämään hälytyskeskukseen. Asukkaille tämä tarkoitti hätäsoittojen keskittämistä tuttuun numeroon 112.

Kun hätäkeskuslaki hyväksyttiin, eduskunta edellytti, että hallitus seuraa tarkoin hätäkeskusuudistuksen toimivuutta ja sen tavoitteiden toteutumista. Hätäkeskusuudistuksen seurantatyö on tärkeää, kun valtionaluehallintoa uudistetaan parhaillaan muillakin sektoreilla.

Nykyinen aluejako on selkiyttänyt ja tehostanut hätäkeskusten toimintaa. Hätäkeskustoiminnassa on tärkeintä palvelujen saatavuus ja toimivuus. Hätäpuheluun pitää vastata nopeasti, puhelu pitää käsitellä ripeästi ja tehtävä pitää välittää eteenpäin luotettavasti oikealle viranomaiselle.

Hätäkeskukselle asetettiin viime vuonna tavoitteeksi vastata 10 sekunnissa 86 prosenttiin puheluista. Kokonaan tavoitetta ei saavutettu, sillä vain 71 prosenttiin puheluista vastattiin tavoiteajassa. Kokemusten mukaan vastausaika on ollut heikoimmillaan uuden keskuksen aloittaessa toimintaansa, mutta vastausaika on vakiintunut paremmalle tasolle noin vuodessa.

Virheellisten puheluiden suuri määrä ja samoja tapahtumia koskevat useat ilmoitukset hidastavat ajoittain vastaamista. Vuonna 2006 hätäkeskuksiin tuli yli 3 700 000 ilmoitusta. Virheellisiä tai ilkivaltasoittoja näistä oli peräti viidesosa eli 750 000.

Jatkossa onkin syytä miettiä, miten soitot saadaan paremmin kohdentumaan oikeaan paikkaan. Siihen tarvitaan valistusta ja neuvontaa, mutta myös kiireettömiä palvelupuhelimia. Jatkossa tarvitaan entistä sujuvampaa viranomaisyhteistyötä keskusten toimintarajoista riippumatta. Tätä vaativat esimerkiksi myrskyt ja luonnonmullistukset. Hallitusohjelmassa onkin kirjattu, että keskusten pitää voida tukea toisiaan ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa.

Ennen uudistusta useimpien kunnallisten hätäkeskusten puutteena oli liian vähäinen henkilöstö etenkin virka-ajan ulkopuolella. Uudistuksen tavoitteena oli, että hätäkeskuksissa on kellon ympäri riittävästi henkilöstöä turvaamaan hätäkeskuspalvelut koko maan väestölle. Silti kaikkia virkoja ei ole saatu täytettyä. Etenkin Helsingin hätäkeskuksen henkilöstömäärä on edelleen rekrytointivaikeuksien ja vaihtuvuuden vuoksi alimitoitettua.

Toisaalta valtion tuottavuusohjelman toteuttaminen edellyttää Hätäkeskuslaitostenkin virkojen vähentämistä. Ohjelman on linjattu koskevan muuta kuin päivystyshenkilökuntaa, mutta siitä huolimatta ylimenokaudella keskuksissa vakituisia virkoja on muutettu määräaikaisiksi, mikä vaarantaa tehtävien jatkuvuuden. Samaan aikaan hätäkeskuksissa on enemmän sairauspoissaoloja kuin muissa virastoissa keskimäärin. Tulevana kahtena vuotena toimintamäärärahaa korotetaan 2 miljoonalla eurolla. Tämä mahdollistaa hätäkeskusten henkilöstömäärän vahvistamisen väliaikaisesti 40 henkilötyövuodella.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että hätäkeskusuudistuksen seurantatyössä kiinnitetään erityishuomiota työntekijöiden jaksamiseen ja riittävään määrään.

Uudistus on osoittanut selkeästi myös johtamistaidon tarpeen. Joidenkin hätäkeskusten työilmapiiri on ollut huono ja johtamisessa on ollut ongelmia. Ensi vuoden budjetissa onkin varattu 2 miljoonaa euroa johtamisjärjestelmän parantamiseen. Johtamiskoulutuksen tarve tulee huomioida myös muuta aluehallintoa uudistettaessa.

Hätäkeskusuudistuksen tavoitteena oli, että palvelut toteutetaan laadukkaasti ja samalla halvemmalla kuin pienemmissä yksiköissä aiemmin. Hätäkeskuksen käyttökustannukset ovat olleet kuitenkin ennakkoarviota suuremmat. Rakentamisaikataulut ovat muuttuneet ja väliaikaiset toimitila-, henkilöstö- ja tietojärjestelmäratkaisut ovat lisänneet kustannuksia.

Uudistuksen yhteydessä oli tavoitteena siirtyä kaikkien viranomaisten yhteiseen tietojärjestelmään. Yhtenäisen tietojärjestelmän rakentaminen on osoittautunut suunniteltua vaikeammaksi. Edelleen osa hätäkeskuksien henkilökunnasta joutuu päivystämään vikailmoituksia virka-ajan ulkopuolella ilman asianmukaista korvausta. Hallitus on osoittanut kehyskaudelle 2008-2011 yhteensä 6,3 miljoonaa euroa määrärahaa järjestelmän kehittämiseen. Vuorokauden ympäri toimiva vikapäivystys on määrä saada vihdoin käyttöön ensi vuoden alussa, mikä helpottaa tilannetta, vaikkei poistakaan kaikkia ongelmia.

Uudistunut puhelintekniikka tuo haasteita myös asukkaille. Kun ennen puheluissa pärjäsi hyvin kunnan nimellä ja katuosoitteella, olisi virheiden välttämiseksi nykyään paras tietää oman kodin ja kesämökin GPS-koordinaatit. Ne ovat kaikkien ulottuvilla esimerkiksi nettiosoitteessa 112.fi.

Då nödcentralernas service utvecklas, är det viktigt att trygga att så många som möjligt får hjälp på sitt modersmål. Då nya nödcentraler inlett sin verksamhet, har den svenskspråkiga servicen i vissa fall visat sig vara bristfällig. Ett sätt att lösa problemet har varit språkutbildning av personalen. I tillägg till detta bör man även utreda möjligheterna att erbjuda jourutbildning på svenska.

Kun jatkossa hätäkeskuksien toimintaa tehostetaan ja tuottavuutta parannetaan, on syytä muistaa, että aina suuremmat kokonaisuudet eivät ole turvallisuuden kannalta parhaita. Hätäkeskuksen tavoite on vastata 86 prosenttiin puheluista 10 sekunnissa. Parhaiten tavoitteen saavuttavat tällä hetkellä pienimmät keskukset, kuten Etelä-Savon hätäkeskus. Jos entistä suurempia hätäkeskusalueita kuitenkin tavoitellaan, tulee muistaa, että tietotekniikka mahdollistaa pian toiminnan mistä päin Suomea tahansa. Siksi keskusten toimintaa tulee kehittää yli nykyisten aluerajojen.