Vihreä eduskuntaryhmä hätäkeskusuudistuksesta: Henkilöstön riittävyydestä ja jaksamisesta huolehdittava

Vihreä eduskuntaryhmä painottaa, että hätäkeskusuudistuksen seurantatyössä on kiinnitettävä erityishuomiota työntekijöiden jaksamiseen ja riittävään määrään.

Uudistuksessa pelastustoimen hätäkeskukset, poliisin hälytyskeskukset sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisten ilmoitusten vastaanotto yhdistettiin viiteentoista valtion ylläpitämään hälytyskeskukseen.

- Tavoitteena oli, että palvelut toteutetaan laadukkaasti ja samalla halvemmalla kuin pienemmissä yksiköissä aiemmin. Hätäkeskuksen käyttökustannukset ovat olleet kuitenkin ennakkoarviota suuremmat, kansanedustaja Heli Järvinen toteaa.

Myös kaikkien viranomaisten yhteisen tietojärjestelmän rakentaminen on osoittautunut suunniteltua vaikeammaksi. Edelleen osa hätäkeskuksien henkilökunnasta joutuu päivystämään vikailmoituksia virka-ajan ulkopuolella ilman asianmukaista korvausta. Hallitus on osoittanut kehyskaudelle 2008-2011 yhteensä 6,3 miljoonaa euroa määrärahaa järjestelmän kehittämiseen.

Pienimmät keskukset toimineet parhaiten

Kun jatkossa hätäkeskuksien toimintaa tehostetaan ja tuottavuutta parannetaan, on syytä muistaa, että aina suuremmat kokonaisuudet eivät ole turvallisuuden kannalta parhaita. Hätäkeskuksen tavoite on vastata 86 prosenttiin puheluista 10 sekunnissa. Parhaiten tavoitteen saavuttavat tällä hetkellä pienimmät keskukset, kuten Etelä-Savon hätäkeskus.

- Jos entistä suurempia hätäkeskusalueita kuitenkin tavoitellaan, tulee muistaa, että tietotekniikka mahdollistaa pian toiminnan mistä päin Suomea tahansa. Siksi keskusten toimintaa tulee kehittää yli nykyisten aluerajojen, Järvinen painottaa.

Johtamista kehitettävä

Suomessa viime vuosina toteutettu hätäkeskusuudistus on osoittanut selkeästi johtamistaidon tarpeen.

- Joidenkin hätäkeskusten työilmapiiri on ollut huono ja johtamisessa on ollut ongelmia. Ensi vuoden budjetissa onkin varattu 2 miljoonaa euroa johtamisjärjestelmän parantamiseen. Johtamiskoulutuksen tarve tulee huomioida myös muuta aluehallintoa uudistettaessa, Heli Järvinen toteaa.

Kun hätäkeskusten palveluita kehitetään, on tärkeää turvata avunsaanti mahdollisimman monen äidinkielellä. Hätäkeskusten käynnistämisvaiheessa on palvelujen tarjonnassa ruotsiksi esiintynyt puutteita yksittäistapauksissa.

Ongelmien ratkaisemiseksi on kiinnitetty huomiota henkilöstön kielikoulutukseen. Tämän lisäksi on syytä selvittää päivystäjäkoulutuksen järjestämismahdollisuuksia myös ruotsinkielellä.

Ryhmäpuhe kokonaisuudessaan