Kunnianhimoa Helsingin energiapolitiikkaan

Helsingissä valmistellaan kaupungin historian ensimmäistä energiapoliittista ohjelmaa, jonka valtuusto hyväksyy tammikuun lopussa. Vaarana on, että Helsingin toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi jäävät vaatimattomiksi.

Päästöjen vähentämisessä tarvitaan pian konkreettisia toimia ja useissa maissa nimenomaan kaupungit ovat ottaneet kansallisia linjauksia kunnianhimoisempia vähennystavoitteita. Helsingin rooli Suomen energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa on keskeinen. Päästöjen vähentämiseksi tulisi puuttua niin energiantuotantoon kuin lämmitykseen, liikenteeseen ja sähkönkulutukseenkin.

Yksi suurimmista ongelmista liittyy kivihiileen. Helsingin Energian yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto on erittäin tehokasta, mutta eittämättä sen pääenergianlähteenä käytetty kivihiili on ominaispäästöiltään haitallisin energianlähde. Kaupunginvaltuusto on aiemmin linjannut, että kivihiilen käytöstä luovutaan nykyisten tuotantolaitosten tultua käyttöikänsä päähän. Tämän linjauksen kumoaminen energiaohjelmassa olisi selkeä askel taaksepäin.

Helsingin Energian tuotannosta vain kuusi prosenttia tuotettiin vuonna 2006 uusiutuvilla energianlähteillä. Uusiutuvan energian osuutta tulee lisätä huomattavasti investoimalla tuulivoimaloihin sekä biomassan ja biokaasun käyttöön sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Myös polttoaineen tuottaminen lajitellusta jätteestä mädättämällä tai kaasuttamalla vähentää päästöjä fossiilisia polttoaineita korvatessaan. Energiaohjelmaan tulisi kirjata konkreettinen lisäystavoite, uusiutuvilla tuotetun energian osuus tulisi nostaa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä EU-tavoitteen mukaisesti.

Tärkein keino kivihiilestä luopumiselle on kuitenkin energiansäästö. Helsingin kaupungin tulee omassa toimitila- ja asuntorakentamisessaan ottaa ensisijaiseksi tekniikaksi matalaenergiarakentaminen. Kaupungin tulisi kaavoituksen ja tontinluovutus- ja vuokrausehtojen kautta kannustaa muita yhteisöjä energiatehokkuuteen sekä tiedottaa kaupunkilaisten energiansäästömahdollisuuksista huomattavasti nykyistä enemmän.
 
Jotkut poliittiset ryhmät suhtautuvat kriittisesti Helsingin Energian tuotantorakenteen muutoksiin, koska pelkäävät investointien pienentävän kaupungin muuhun toimintaan tuloutettavaa voittoa. Helsingin Energian nykyisiä investointivaroja voitaisiin kuitenkin suunnata nykyistä enemmän uusien voimaloiden rakentamiseen. Pitkällä tähtäimellä tärkeintä ja myös taloudellisinta on varmistaa, että energialaitoksen tulos tehdään ilmastonmuutoksen kannalta kestävillä tuotantomuodoilla.

Mari Puoskari
Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen ja puolueen varapuheenjohtaja