Vihreät kansanedustajat: Tasa-arvosuunnittelusta arkipäivää jokaisella työpaikalla

Vihreät kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto, Heidi Hautala, Heli Järvinen ja Jyrki Kasvi pitävät tasa-arvotilannetta suomalaisilla työpaikoilla huolestuttavana.

- Seksuaalista häirintää esiintyy edelleen monilla suomalaisilla työpaikoilla. Molemminpuolisen syyttelyn ja lapsellisen pukeutumiskeskustelun sijaan julkisessakin keskustelussa pitäisi keskittyä ennen kaikkea siihen, millaisilla käytännön keinoilla kaikenlainen häirintä saataisiin estettyä työpaikoilla, Vihreiden naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Heli Järvinen painotti Vihreän eduskuntaryhmän järjestämässä "Tasa-arvosuunnittelu työpaikoilla" -tilaisuudessa 19.2.

Yksi konkreettinen keino ovat työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat ja niiden toteutumisen seuranta. Vaikka tasa-arvolakia on vastikään tiukennettu nimenomaan tasa-arvosuunnittelun osalta, suunnitelmien tekeminen ja erityisesti niiden kirjauksien toteuttaminen on edelleen vähäistä suomalaisilla työpaikoilla.

- Tasa-arvosuunnitelmien tekoa ei oteta tarpeeksi vakavasti. Suunnitelmien laatijoilla tulee olla tarpeeksi sisällöllistä tuntemusta. Suunnitelmien toteutumista valvomaan tulee työpaikoilla osoittaa vastuutaho, jolle on myös osoitettava työhönsä riittävät resurssit, Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heidi Hautala vaati.

Tasa-arvotyölle lisää resursseja

Suomessa tasa-arvolain toteuttamista valvovat tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta. Tasa-arvovaltuutetun tarkastusvelvollisuuden piiriin kuuluu 5 000-6 000 työpaikkaa ja noin 1 000 oppilaitosta. Näistä vain muutamiin on vuosittain mahdollisuus suorittaa tarkastuskäyntejä.

Hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen resursseja.  - Jos tasa-arvotyötä tekeville ei osoiteta riittäviä resursseja, tasa-arvolaki jää toteutumatta sellaisena kuin se on tarkoitettu. Resursoinnin lisäämisen lisäksi on selvitettävä, voivatko työsuojelupiirit osallistua lain toteutumiseen valvontaan, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto totesi.

Eduskunnan tulisi olla tasa-arvoasioissa esimerkinnäyttäjä

Eduskunnan häirintäkohun yhteydessä on tullut esille, että eduskunta on tasa-arvoasioissa varsin tavallinen suomalainen työpaikka. Eduskunnan tasa-arvoselvityksessä seksuaalista häirintää raportoi kokeneensa 21 prosenttia naisista, kun vastaava luku sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa tasa-arvobarometrissä vuodelta 2004 oli 18 prosenttia.

- Eduskunnan tulisi olla esikuva sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa, ei perässähiihtäjä. Eduskunta on edelleen hyvin hierarkkinen työyhteisö, joka on altis valta-aseman väärinkäytöksille. Tämä johtaa siihen, että lievissä tapauksissa tekijä ei edes huomaa syyllistyvänsä häirintään, moitti työpsykologian ja johtamisen tutkija, kansanedustaja Jyrki Kasvi.