Työelämäohjelman tiivistelmä

Työelämän pitää olla sellaista, että elämä maistuu ja myös elämän työssä pitää maistua. Vihreiden työelämäohjelman peruspilarit ovat tasa-arvo, työn ja muun elämän yhteensovittaminen sekä työajan lyhentäminen. Tarvitsemme enemmän aikaa kuin roinaa.

Perusturva perustulosta

Ennen suuri osa ihmisistä teki työuransa yhden työnantajan palveluksessa. Nykyään ihmisten työurat ovat moninaisempia ja työelämä rakentuu pienemmistä palikoista. Yleisesti ottaen työelämän turvattomuus on kasvanut ja epätyypillisistä työsuhteista on tullut tyypillisiä työsuhteita.

Määräaikaisten työsuhteiden perusteetonta käyttöä on hillittävä. Lainsäädäntöä on täsmennettävä ja viranomaisten valvontaa on parannettava, sillä harva työntekijä uskaltaa nousta vaatimaan oikeuksiaan. Pelko työpaikan menettämisestä pitää helposti hiljaisena.

Jakamalla vanhemmuuden kustannukset tasan kaikkien työnantajien kesken voidaan puuttua nuorten naisten pätkätyökierteeseen. Kun vanhemmuus ei aiheuta työnantajalle lisäkustannuksia, ei työnantajan tarvitse kustannusten pelossa syrjiä naistyöntekijöitä.

Ongelma on kuitenkin laajempi. Koko nykyinen työvoiman hallinto ja sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu sille oletukselle, että kaikki tekevät kokoaikatyötä, mikä ei vastaa todellisuutta. Koko sääntely pitäisi luoda kokonaan puhtaalta pöydältä, perustuloon nojaten. Perustulo toisi turvallisuutta epävarmuuteen ja kukin voisi tavoitella parempaa elintasoa itselleen parhaiten sopivalla tavalla: keikkatyöläisenä, satunnaisissa projekteissa tai osa-aikayrittäjinä.

Siihen asti on tyydyttävä paikkaamaan nykyjärjestelmän pahimpia aukkoja, jottei työelämä jakautuisi sisä- ja ulkopiiriläisiin. Myös epätyypillisen työn tekijöillä tulee olla oikeus esimerkiksi vuorotteluvapaisiin, koulutukseen, työnohjaukseen, liikunta- ja suunnittelupäiviin.

Inhimillisyyttä työelämään

Jokaisella on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön, jossa ei tarvitse pelätä väkivaltaa tai sairastumista ja jossa ei tarvitse kärsiä metelistä tai kiusaamisesta. Työssä ei saa syrjiä myöskään iän, sukupuolen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella.

Naiset eivät vieläkään saa samasta työstä samaa palkkaa kuin miehet. Palkkasyrjintään tulee puuttua tasa-arvolain kautta. Jotta valvonta olisi mahdollisimman tehokasta, pitää luottamusmiesten saada palkat mahdollisimman helposti.

Mikäli ikääntyvät ihmiset halutaan pitää kauemmin mukana työssä, on se näyttävä myös työelämässä. Esimerkiksi osa-aikaisuudet, työtehtävien keventämiset, työn tauotus tai koulutus on tehtävä kunkin työntekijän omista lähtökohdista.

Monikulttuurisuus on Suomelle suuri voimavara ja maahanmuuttajien osaamista ja kokemusta tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Maahanmuuttajien kynnystä työelämään on madallettava. Esimerkiksi pienempikin kielitaito aluksi riittää, sillä puhumallahan kieltä oppii.

Parhaimmillaan työ rikastuttaa ihmisen elämää. Se antaa mahdollisuuden luoda uutta, vastata haasteisiin tai oppia uutta. Kilpailukyvystä tai niukoista resursseista ei tule tehdä tekosyytä sille, ettei työelämän laatua yritetä parantaa.

Suomi on vauraampi kuin koskaan, mutta moni työntekijä tekee töitä uupumuksensa rajoilla. Ylitöiden parempi kontrolli ja muuttaminen vapaaksi on ensimmäinen vaatimaton askel ”enemmän aikaa, vähemmän roinaa” - vaatimuksen toteuttamisessa.

Aikaa elämälle

Vaikka työ saa olla tärkeä, niin saa muukin elämä. Kaikilla työntekijöillä pitäisi olla oikeus jossakin vaiheessa elämäänsä pitää vähintään kolmen kuukauden vapaa työelämästä.

Elämän ja työn joustavaa yhdistämistä kaivataan erityisesti elämän ruuhkavuosissa eli pikkulapsivaiheessa. Liukuvalla työajalla ja vaikkapa työaikapankilla on onnistuttu helpottamaan lapsiperheiden aikapaineita.

Sopimusjärjestelmää kehitettävä

Työehtosopimus muodostaa työntekijän keskeisen turvan. Työehtosopimuksissa on kuitenkin monia kohtia, joista tänä päivänä sovitaan paikallisesti työpaikoilla. Luottamusmiesten asemaa on parannettava, jotta he pystyvät paremmin valvomaan työntekijöiden etua paikallisen sopimisen lisääntyessä.

Myös Euroopan unioni muuttaa työelämän pelisääntöjä. Ammattiyhdistysliikkeelle ja viranomaisille on annettava mahdollisuus valvoa työoloja riippumatta siitä, missä maassa työnantaja sijaitsee.

Kolmikantainen sopiminen on tärkeä yhteiskunta- ja työrauhan ylläpitäjänä. Sopimisen tulee työehtosopimusten lisäksi keskittyä selkeästi työelämän kehittämiseen.