Sumuvuori ryhmäpuheessa Turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Ase- ja siviilipalveluksesta kokonaisvaltainen selvitys

Vihreät pitävät hyvin myönteisenä selonteon tukea laajalle turvallisuuskäsitykselle ja siviilikriisinhallinnalle.

- Globaalisti katsottuna ilmastonmuutos, ympäristötuhot, kansainvälinen terrorismi, tietoverkkoihin kohdistuvat uhat ja järjestäytynyt rikollisuus ovat nousseet perinteisiä sotilaallisia uhkakuvia todennäköisemmiksi turvallisuusriskeiksi, Johanna Sumuvuori sanoi Vihreiden ryhmäpuheessa.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää selonteon johtopäätöstä kriisinhallinnan voimakkaasta vahvistamisesta erittäin tärkeänä. Kriisinhallintaa on kehitettävä kokonaisuutena, jossa on sekä siviili- että sotilaallinen ulottuvuus. Vihreiden mielestä kriisien ennaltaehkäisy ja siviilikriisinhallinta ovat ensisijaiset kriisinhallinnan muodot. Ennaltaehkäisevässä turvallisuuspolitiikassa kehitysyhteistyö ja globaalin köyhyyden vähentäminen ovat osa keinovalikoimaa.

Selonteossa Suomen kanta Natoon ei muutu. Nato-jäsenyydelle ei edelleenkään löydy ratkaisevaa kannatusta sen enempää eduskunnasta kuin kansan parista.

- Myöskään Vihreän eduskuntaryhmän kanta mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ei ole muuttunut. Seuraamme kuitenkin avoimen uteliaasti, mihin suuntaan Naton kehitys on menossa. Naton kehitys sotilasliitosta kriisinhallintaorganisaatioksi on vielä kehitysvaiheessa.

Vihreiden mielestä tilanteessa, jossa maa on syvässä taantumassa, on puolustusmenojen pysyvään kasvuun sitoutuminen kestämätöntä. Asia jää päätettäväksi seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

- Suomeen kohdistuvan sotilaallisen uhan todennäköisyyttä pidetään varsin pienenä. Siitä huolimatta Suomen puolustusmenot ovat jatkuvassa kasvussa. Eduskunnan kaikkia puolueita edustanut turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä linjasi yksimielisessä raportissaan, ettei ole tarkoituksenmukaista kasvattaa puolustusmenojen suhteellista osuutta valtion kokonaismenoista, Sumuvuori huomautti. 

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että maanpuolustusvelvollisuus tarvitsisi rehellisen ja kokonaisvaltaisen selvityksen siitä, mihin suuntaan asepalvelusta ja siviilipalvelusta pitää kehittää.

- Asevelvollisuutta on kehitettävä valikoivampaan suuntaan ja maanpuolustusvelvollisuuden kokonaisuuteen tulee tehdä sukupuolivaikutusten arviointi.  Paitsi että miesten pakollinen asevelvollisuus on yksilöiden kannalta kallista viivästyneiden opintojen ja työelämästä poissaolon vuoksi, on myös kansantalouden kannalta arveluttavaa sitoa lähes koko ikäluokallinen miehiä pois työmarkkinoilta.

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että Suomen tulisi liittyä kansainväliseen rypäleaseiden kieltosopimukseen.

Puhe kokonaisuudessaan verkossa