Sivistysvaliokunta vahvisti yliopistojen autonomian

Sivistysvaliokunta sai yliopistolakimietintönsä valmiiksi eilen. Valiokunta otti mietinnössään huomioon ison osan esittämistäni vaatimuksista. Ei kaikkia, mutta riittävästi voidakseni todeta, että Vihreiden kädenjälki näkyy lain ratkaisevissa kohdissa.

Vihreät ovat alusta asti vaatineet, että uuden yliopistolain on turvattava yliopistojen autonomia ja vahvistettava sitä. Emme eduskuntaryhmässä hyväksyneet esitystä, jonka mukaan yliopistojen hallituksessa ulkopuolisilla jäsenillä olisi lain mukaan ollut enemmistövalta. Opetusministeriössä valmistellussa lakiehdotuksessa hallituksen jäsenistä puolet olisi ollut ulkopuolisia, samoin hallituksen puheenjohtaja. Tämä olisi antanut ulkopuolisille enemmistöaseman. Sivistysvaliokunta päätyi esitykseen, että ulkopuoliset muodostaisivat 40 % osuuden hallituksesta ja puheenjohtaja valittaisiin heidän joukostaan. Kun ulkopuoliset ovat vähemmistössä, laki täyttää perustuslain määräämän yliopiston itsehallinnon, jolla turvataan tieteen, taiteen ja opetuksen vapaus. Yliopistot voivat itse päättää, haluavatko kasvattaa ulkopuolisten hallitusten jäsenten määrää vai pitää enemmistövallan yliopiston sisäisillä jäsenillä. Tämä vastaa Vihreiden vaatimusta.

Osallistuin yliopistolain ratkaisevaan käsittelyyn paitsi sivistysvaliokunnassa myös perustuslakivaliokunnassa. Perustuslakivaliokunnan käsittelyyn osallistuminen oli minulle valiokunnan varajäsenenä täysin vapaaehtoista. Lainperustuslaillisten ongelmien vuoksi katsoin kuitenkin, että voisin parhaiten ajaa yliopistojen etua ja vihreiden näkemystä sivistysvaliokunnassa, jos osallistun molempien valiokuntien käsittelyyn. Ajatukseni osoittautui oikeaksi, kun sivistysvaliokunnassa pohdimme erilaisia mahdollisuuksia turvata sisäinen autonomia paitsi julkisoikeudellisten yliopistojen, myös säätiöyliopistojen kohdalla.

Perustusvaliokunta katsoi, että sama perustuslaissa määrätty yliopiston autonomia koskee myös uutta säätiöyliopistoa ja sen päättävien elinten kokoonpanoa. Säätiöyliopiston autonomian turvaamiseksi myös sen tulee voida aidosti valita hallituksensa jäsenet. Sivistysvaliokunta myös tarkensi säätiöyliopiston sääntelyä huomattavasti. Katsoimme, että säätiöiden säännöt tulee muuttaa uuden yliopistolain mukaisiksi niin, että ne vastaavat perustuslain vaatimuksia yliopistojen itsehallinnosta.

Vihreät ovat alusta asti vaatineet yliopistoyhteisön aseman vahvistamista ja niin sanotun kolmikantaisen päätöksentekomallin turvaamista. Yliopistolaisten mahdollisuus säilyttää enemmistöasema yliopiston hallituksessa vastaa tätä vaatimustamme. Perustuslakivaliokunta katsoi, että eri yliopistoryhmien edustus yliopiston hallituksessa vahvistaa yliopistojen itsehallintoa. Sivistysvaliokunnassa mietintöön tuli vaatimuksestani kirjatuksi, että laissa mainittujen yliopistoyhteisön ryhmien mahdollisimman tasainen edustus yliopistokollegiossa vahvistaa sisäistä demokratiaa, samoin kuin se, että kollegion puheenjohtajalla on läsnäolo-oikeus yliopiston hallituksen kokouksissa.

Uuden lain myötä yliopistot vapautuvat valtion tiliviraston asemasta ja sitä kautta myös valtion tuottavuusohjelmasta. Tuottavuusohjelma ei näin ollen voi koskea myöskään yliopistoindeksiä, johon yliopistojen rahoitus jatkossa sidotaan. Tämä on ollut vihreiden keskeisiä vaatimuksia. Sivistysvaliokunnan mietinnön mukaan yliopistoille on taattava riittävä perusrahoitus siten, että jokaisen tieteenalan rahoitus turvataan - siis myös niiden, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia ulkoista rahoitusta.

Uuteen yliopistolakiin on sisältynyt alusta saakka ehdotus palvelussuhteen muuttumisesta virkasuhteista työsuhteiksi. Sivistysvaliokunnassa kirjasimme lakiin, ettei työnantaja saa menetellä työsuhteessa tavalla, joka voi vaarantaa 6 §:n mukaista tutkimuksen, taiteen tai opetuksen vapautta. Esitin, että eduskunnan on seurattava kaikkia uuden yliopistolain aiheuttamia muutoksia, myös epäkohtia, jotta ne voidaan ottaa huomioon tulevissa lakimuutoksissa. Seurantaa edellyttävä lausuma tuli kirjatuksi mietintöömme.

Otimme sivistysvaliokunnassa tiukan kannan myös määräaikaisten työsuhteiden käyttömahdollisuuteen yliopistoissa. Sain mietinnössä läpi vihreiden näkemyksen, ettei esityksen perusteluissa mainittu "alan vakiintunut käytäntö" täytä työsopimuslain edellyttämää perusteltua syytä määräaikaiselle työsuhteelle. Valiokunnan mukaan yliopistoissa on jatkossa kiinnitettävä selvästi nykyistä enemmän huomiota määräaikaisuuksien käytön lainmukaisiin perusteisiin. Tavoitteena tulee olla, että nykyisten määräaikaisten palvelussuhteiden osuus kaikista palvelussuhteista vähenee selvästi. Sain läpi myös ajatuksen, että myös kehitteillä olevassa neliportaisessa tutkijanuramallissa on tarkkaan harkittava määräaikaisten palvelussuhteiden käyttömahdollisuus. Vain näin tutkijanuraa voidaan tehdä nykyistä ennakoitavammaksi ja houkuttelevammaksi.

Sivistysvaliokunta katsoi, että suomalaisen koulutuspolitiikan perusta on koulutuksen maksuttomuus. Vihreät ovat suhtautuneet kriittisesti hallitusohjelmaan kirjattuun ajatukseen määräaikaisesta kokeilusta, jossa yliopistot ja korkeakoulut voivat hakea yksittäisille maisteriohjelmille lupaa kerätä maksua EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.

Perustuslakivaliokunta katsoi, ettei lukukausimaksua voida kerätä Suomessa vakinaisesti asuvilta ulkomaalaisilta. Sivistysvaliokunta vahvisti tämän näkemyksen. Edellytimme myös, ettei kokeilu saa lyhyelläkään aikavälillä vaarantaa hyvin toimivaa opiskelijavaihtoa, esimerkiksi vähentää ulkomailta tulevien opiskelijoiden määrää. Valiokunta katsoi, että kokeilun onnistumisen kriteerit on päätettävä mahdollisimman pikaisesti, että lukukausimaksukokeilun
tulokset on arvioitava kriittisesti ja vasta sen jälkeen päätettävä, voidaanko kokeilua jatkaa vai ei. Vihreiden kädenjälki näkyy myös tässä.