Pekka Haavisto ryhmäpuheessa Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa koskevan selonteon käsittelyssä

Arvoisa puhemies,

Ihmisoikeuksista puhutaan paljon sunnuntaipuheissa, mutta ihmisoikeuksien toteutumista mitataan jokaisena viikonpäivänä hyvin arkisissa tilanteissa. Saanko palvelua omalla äidinkielelläni? Syrjitäänkö minua työnhakijana etnisen taustani, syntyperäni tai seksuaalisen suuntautumiseni vuoksi? Saanko apua tilanteissa, joissa uhkana on läheisen väkivaltainen käyttäytyminen? Nämä ovat suomalaisen arjen asioita, ja on hyvä, että valtioneuvoston selonteko tuo kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan rinnalle myös arkisemman näkökulman.

Hallitukselle pitää antaa myös tunnustusta moniin epäkohtiin puuttumisesta. Selonteossakin nousevat esille mm. ihmisoikeusinstituution perustaminen eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston yhteyteen, vankilassa vanhempiensa kanssa asuvien lasten tilanne, oikeusprosessien hitauteen puuttuminen ja saamen kielen elvyttämisohjelma. Paljon siis jo tapahtuu.

Talousvaikeuksien keskellä on kuitenkin vaarana, että joidenkin ihmisryhmien tilanne vaikeutuu entisestään. Vanhustenhuollon puutteet ovat nousseet esiin viime päivinä. Onkin helppo yhtyä arkkiatri Risto Pelkosen vaatimukseen, että Suomessa tarvitaan valtakunnallista vanhuussuunnitelmaa, jossa esimerkiksi valvonnan sirpaleisuutta korjataan. Turvallista vanhuutta ei saa keneltäkään riistää. Ministeri Risikko on luvannut uusien hoitosuositusten lisäksi sitovan lain vanhustenhoidosta. Tämän lisäksi on pidettävä huolta kuntien voimavaroista.

Ikääntyvien oikeusturva ja ihmisoikeudet eivät liity vain terveyspalvelujen ja hoidon asianmukaisuuteen. Myös hyväkuntoiset vanhukset ovat törmänneet monenlaiseen syrjintään. Taannoin oli eduskuntaan yhteydessä 90 vuotta täyttänyt rouva, jolta kaikki suomalaiset vakuutusyhtiöt olivat evänneet matkan ehtona olleen tavallisen matkavakuutuksen. Yli 75-vuotiaiden suomalaisten määrä lähes tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä, ja ikääntyvien ihmisten ihmisoikeuskysymykset nousevat entistä enemmän esille. Ihmisen ikään perustuvaa syrjintää ei missään olosuhteissa pidä hyväksyä.

Arvoisa puhemies,

Selonteon mukaan saamelaiset ovat EU:n alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten kielen ja kulttuurin elvytys lähti aikanaan liikkeelle saamelaisista itsestään, ja tänä päivänä heidän oikeuksillaan on myös muiden suomalaisten laaja tuki ja ymmärrys. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä yksi keino vahvistaa saamelaisten asemaa edelleen on ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen n:o 169 ratifiointi. Tämä pitäisi tehdä viipymättä.

Selonteko kiinnittää Suomen romanien kohdalla huomiota lasten ja nuorten syrjäytymiseen, joka alkaa jo koulussa. Romanilapsia siirretään valtaväestöä enemmän mukautettuun opetukseen ja erityisopetukseen, ja myös kotiopetuslupia on annettu helposti. Kouluvaikeudet johtavat vaikeuksiin pärjätä kilpailussa opiskelupaikoista, ja myöhemmin vaikeuksiin työhön sijoittumisessa.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä nyt on aika tarttua romanien ongelmiin toden teolla. Valmisteilla oleva romanipoliittinen ohjelma tarjoaa siihen aineksia. Myös EU:ssa käydään keskustelua romanistrategian luomisesta. Vihreiden mielestä Suomen on oltava tässä aloitteellinen myös EU:n pöydissä. Suomeenkin tulleet romanikerjäläiset Romaniasta ovat vain jäävuoren huippua siitä ongelmavyyhdestä, joka romanien syrjintään koko Euroopassa liittyy. Unkarissa on otettu tavoitteeksi romanien kouluttaminen, ja kansallisen romani-intelligentsian luominen. Tällaista tavoitteellisuutta tarvitaan myös Suomen romanipolitiikkaan.

Ärade talman,

Det är viktigt att redogörelsen ärligt och grundligt beaktar både finska och svenska språkets ställning i Finland. Även om Finlands två nationalspråk enligt grundlagen är jämbördiga, förverkligas det här inte i praktiken. Gröna riksdagsgruppen poängterar vikten av att bibehålla möjligheten till service på både svenska och finska, särskilt i tvåspråkiga kommuner och städer. Att få använda sitt eget språk i daghem, skola, i social-, hälso- och åldringsvården, är en mänsklig rättighet.

Arvoisa puhemies,

Selonteko käsittelee myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilannetta Suomessa ja kansainvälisesti. Suomessa kuitenkin edelleen esiintyy syrjintää seksuaalisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella. Monet ovat törmänneet tähän esimerkiksi työelämässä. Tasa-arvoa pitää vahvistaa sekä asennemuutoksella että lainsäädännön keinoin. Kansanedustaja Oras Tynkkysen lakialoite sukupuolineutraalista avioliitosta olisi tarpeellinen askel lainsäädännön kehittämiseksi Suomessa.

Viime aikoina on käyty yhä lisääntyvää keskustelua perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Väkivalta ja alkoholi ovat usein myös lisääntyvien lastensuojelutoimien taustalla. Pahinta on, että näiden asioiden ympärillä Suomessa on vielä häpeän ja vaikenemisen kulttuuri, joka estää avun pyytämisen ja saamisen ajoissa, ja väkivallan kierteen katkaisemisen. Kanssaihmisten ja viranomaisten kynnys puuttua väkivaltaan on oltava herkempi. Päivystävät puhelimet, turvakodit ja monien kansalaisjärjestöjen työ ovat osa ratkaisua, ja niiden voimavarat pitää turvata. Liian monelle suomalaiselle – niin vanhukselle, aikuiselle kuin lapsellekin – suurin ihmisoikeuskysymys on elää turvallisesti omassa kodissaan, ilman pahoinpitelyn vaaraa.

Arvoisa puhemies,

Ihmisoikeudet ovat myös keskeinen osa Suomen ulkopolitiikkaa. Venäjän kehitystä ovat viime vuosina varjostaneet selvittämättömät toimittajien ja ihmisoikeusaktivistien murhat. Yhdysvalloissa terrorismin vastainen taistelu johti sotkuun Guantanamo Bayn vankileirin ympärillä. Euroopassa mahdollisesti tapahtuneista vankilennoista ja –kuulusteluista nousee esiin uusia tietoja. Tilanne on täydellinen ”legal limbo”. Vihreiden mielestä Suomen on tarvittaessa oltava valmis auttamaan Yhdysvaltoja joidenkin sellaisten vapautuvien vankien sijoittamisessa, jotka eivät halua jäädä Yhdysvaltoihin eivätkä voi jostakin syystä palata kotimaahansa.

Ihmisoikeusloukkaukset kärjistyvät sotatilanteissa. Israelin ja Palestiinan konflikti on esimerkki pitkään jatkuneesta konfliktista, jossa ihmisoikeusloukkauksiin ovat syyllistyneet konfliktin molemmat osapuolet. Viime vuodenvaihteessa Israel teki palestiinalaisille kuuluvalla Gazan alueella sotilasoperaation, jossa selvitysten mukaan kuoli myös suuri määrä siviilejä. Israelin armeijan iskuissa tuhoutui myös Suomen Kirkon Ulkomaanavun tukema klinikka Gazassa. Sotilaalliset iskut sairaaloihin ovat vastoin kaikkia kansainvälisiä humanitaarisia sopimuksia. On tärkeää, että myös Suomi tekee tämän selväksi kaikille osapuolille.

Gazan sodan jälkimainingit eivät ole vielä ohitse. Ensi maanantaina YK:n ympäristöohjelma UNEP julkaisee oman selvityksensä tuon sodan ympäristövaikutuksista. Suomalaisilla yrityksillä on viime vuosina ollut aseteknologista vientiä Israeliin. Kun sodan tuhoja nyt tarkastellaan, herää kysymys, pitäisikö Suomen asevientikäytäntöä entisestään kiristää myös ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Periaatteenahan on ollut, että konfliktialueille aseita ei toimiteta.

Arvoisa puhemies,

Taloudellisen taantuman ja laman olosuhteissa ihmisoikeudet ja niiden toteutuminen jäävät helposti muiden asioiden varjoon. Oikeus toimeentuloon ja asumiseen on kuitenkin taattava kaikissa olosuhteissa. Suomen yli 8000 asunnotonta muistuttavat meitä siitä, että asia on edelleen ajankohtainen. Sivistysvaltiossa huolehditaan myös niistä, jotka eivät äänekkäästi nouse puhumaan omista oikeuksistaan – esimerkiksi vammaisista ja mielenterveyspotilaista.

Kansainvälinen talouslama vaikuttaa myös maailman köyhimmissä maissa. Joskus kysymys on perustavanlaatuisesta ihmisoikeudesta: hengissä selviämisestä. Vihreä eduskuntaryhmä pitää sen vuoksi tärkeänä, että myös nykytilanteessa pidämme huolta sekä kehitysapumme määrästä että sen laadusta. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia on autettava ensin.

Ihmisoikeudet ovat konkreettisia asioita. Vihreä eduskuntaryhmä toivoo, että eduskunta käsitellessään tätä ihmisoikeusselontekoa edellyttäisi hallitukselta toimintaohjelmaa, jossa Suomen ihmisoikeuspolitiikan tavoitteille määriteltäisiin aikataulu, hintalappu ja tarvittavat lainsäädännölliset toimet.