Monimuotoisuutta metsänhoitoon

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila toi syyskuun lopun Helsingin Sanomissa esille muuttuneita ajatuksiaan Suomen metsien hoidosta. Ministerin ajatukset kuulostivat luonnonsuojelun näkökulmasta jopa hämmästyttävän hyviltä.
Anttilan mukaan metsänhoidon keinovalikoimaa pitää laajentaa ja omistajille antaa enemmän mahdollisuuksia valita itse, miten haluavat metsiään hoitaa.
Maa- ja metsätalousministeriö oli vielä viime kesänä esittämässä metsälain uudistusta, jossa olisi jatkettu perinteisellä linjalla. Lakiesitys sai kuitenkin lausuntokierroksella niin murskaavan vastaanoton – jopa metsäteollisuuden vahvat toimijat Metla ja MTK kritisoivat esitystä – että ministeri pisti sen uudelleenvalmisteluun.
Ministeriö on luvannut, että syksynä eduskuntaan tuodaan vain perustuslakiuudistuksen edellyttämät välttämättömät muutokset, mutta tärkeimmät sisällölliset muutokset valmistellaan ensi vuoden aikana laajapohjaisessa työryhmässä. Ministeri on sanonut, että uudistukset tehdään viimeisimmän ekologisen tiedon pohjalta ja ryhmään kutsutaan myös "toisinajattelijat" – mikä toivottavasti tarkoittaa luonnonsuojeluväkeä.
Mielipidepittaukset osoittavat, ettei nykyisillä metsänhoitotavoilla ole enää laajaa yhteiskunnallista hyväksyntää. Kansalaiset haluavat metsänhoitoon ekologisempaa näkemystä, ja syystä: tehometsätalous on suurin syy metsälajien katoamiseen ja monimuotoisuuden vähenemiseen.
Myös metsien käytön yhteiskunnallinen tehtävä on muuttunut. Tästäkin syystä metsäteollisuuden on jatkossa syytä panostaa määrän sijasta laatuun. Jatkuvan kasvatuksen periaatteilla hoidettu metsä tuottaa hyvälaatuista puutavaraa pitkälle jalostettujen puutuotteiden raaka-aineeksi. Uusimman tutkimustiedon valossa jatkuva metsänhoito on avohakkuita jopa taloudellisesti kannattavampaa.
Ensi vuosi on luonnon monimuotoisuuden teemavuosi. Olisi hienoa, jos Suomessa päästäisiin jo ensi vuonna hoitamaan metsiä monimuotoisuutta ja luonnollista uusiutumista varjelevalla tavalla.
Katseet kohdistuvat ministeri Anttilaan – on aika siirtyä sanoista tekoihin.
Perustuslakiuudistuksen tuomat välttämättömät muutokset?
Jää hämäräksi mitkä ovat ne ristiriidat tarkkaan ottaen, mitä nykyisessä metsälaissa on uuden perustuslain kanssa.
Metsänomistajan asema on tällä hetkellä sellainen, että hänee kohdistuu "vapaaehtoinen pakko" kuulua siihen metsänhoitopyhdistykseen, jonka alueella hänen omistamansa metsä sijaitsee. Metsänhoityhdistykset perivät jäsenmaksut verottaja alihankkijanaan. Pienen metsätilan taloudellisesta tuloksesta jopa 8 - 9 prosenttia pitkällä jänteellä voi mennä metsänhoityhdistyksen jäsenyyden kustannukseen. Maksu koostuu omistajakohtaisesta perusmaksusta sekä hehtaarikohtaisesta maksusta. Maksun määräytymisen perusteet suosivat suurten tilojen omistajia.
Metsänhoitomaksusta voi saada vapautuksen, jos pystyy osoittamaan riitävästi tuntevansa metsänhoidon käytäntöjä tai pystyy saamaan tai ostamaan muualta palvelunan tuollaisen osaamisen. Metsäkeskus tarkistaa 10 vuoden välein tällaisen villin metsänomistajan metsät ja vapautusanomus maksusta on kirjoitettava 10 vuoden välein uudelleen. Nykyään metsäkeskus perii vielä lausunnostaan 80 euroa.
Tämä liittymispakko metsähoityhdistyksiin (jotka ovat MTK:a lähellä) ja jäsenmaksusta vapautumisen vaikeus ja kalleus eivät mielestäni ole linjassa sen kanssa, mitä perustuslaissa sanotaan yhdistymisvapaudesta.
YRbHMruzNOnr
tENCQm uvjmcvyznhll, [url=http://ixlwkccugmxc.com/]ixlwkccugmxc[/url], [link=http://gxlxtbwwnxtu.com/]gxlxtbwwnxtu[/link], http://yscvuxudjups.com/
PtTvXwd
HhEInrk PtTvXwd
dPzzlxyo
MKjgCK dPzzlxyo
xDVoVEVv
EPryqw xDVoVEVv
LCiHpIa
aStDGbHS LCiHpIa
GbceBnr
SkIhQftS GbceBnr
JUypQnI
HVjqMBLO JUypQnI
tSPGQjWS
VZdGCo tSPGQjWS
JIBgve
AdZqOmK JIBgve
Kirjoita uusi kommentti