Turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta huolehdittava

Vihreä blogi

Outi Alanko-Kah... 14.11.2009

Hallitus esittää ulkomaalaislakiin muutoksia, jotka perustuvat turvapaikkapolitiikasta tehtyyn selvitykseen. Esityksen olennaisimmat muutokset ovat iän määrittelyn kirjaaminen lakiin sekä turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden ja perheen yhdistämisen kiristäminen.

On hyvä, että käytännöt iän selvittämisestä oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella kirjataan lakiin. Iän määrittelyyn liittyy paljon epävarmuuksia, eikä asiasta ole aiemmin ollut selkeää lainsäädäntöä. Iän määrittelyn käytäntöjen kirjaaminen lakiin parantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.

Vihreät suhtautuivat sen sijaan kriittisesti esityksiin turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden ja perheen yhdistämisen kiristämisestä.

Alun perin esitys sisälsi ehdotuksen, jonka mukaan maahan ilman passia tai muuta henkilöllisyystodistusta tulleilta turvapaikanhakijoilta evättäisiin työlupa kokonaan tai että töitä saisi tehdä vasta vuosi maahan tulon jälkeen. Hallitus päätyi esittämään, että puutteellisin paperein maahan tulleet saisivat aloittaa työnteon nykyisen kolmen kuukauden sijaan kuuden kuukauden odotusajan jälkeen, mikä on EU-komission suositusten mukainen aika. Tämä oli ehdoton maksimi, jonka Vihreät pystyivät hyväksymään. Liian pitkä odotusaika tai työnteon kieltäminen lisää riskiä, että turvapaikanhakijoita siirtyy harmaan talouden piiriin.

Asia on tärkeä, sillä turvapaikanhakijoiden enemmistö tulee maahan puutteellisin asiakirjoin. Usein syynä on hakijoiden lähtömaan sekasortoinen sisäinen tilanne. Passia ei yksinkertaisesti ole mahdollista saada. Turvapaikanhakijoita tulee kohdella mahdollisimman tasavertaisesti matkustusasiakirjoista riippumatta. On perusteltua pitää karenssi kohtuullisena, sillä turvapaikanhakijoiden työnteko hyödyttää paitsi heitä itseään, myös Suomea.

Hankalin hallituksen esityksistä on perheen yhdistämisen rajoittaminen. Vihreät saivat neuvottelemalla estettyä esityksen siitä, että perheen yhdistämistä olisi voinut hakea vasta Suomessa asutun vuoden jälkeen. Asumisaikavaatimus jäi pois. Sen sijaan hallitus esittää, ettei oleskelulupaa perhesiteen perusteella myönnetä, jos alaikäinen perheenkokoaja on täysi-ikäistynyt prosessin aikana. Päätös sisältää riskin siitä, että pitkäksi venyvät käsittelyajat saattavat estää perheenyhdistämisen hakijasta riippumattomista syistä.

Muutosten vaikutuksia on seurattava tarkasti, jotta voidaan varmistua siitä, ettei turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa olla vaarannettu.

Esityksiä on perusteltu sillä, että lain kohdat, joita esityksellä tiukennetaan, ovat toimineet niin sanottuina vetotekijöinä. Väitteen tueksi ei kuitenkaan ole esitetty pitävää näyttöä. On kyseenalaista, kuinka hyvin esimerkiksi Somaliassa, Afganistanissa tai Irakissa tunnetaan Suomen ulkomaalaislainsäädännön yksityiskohtia. Kaikissa näissä maissa on myös varsin painavia työntötekijöitä eli syitä, miksi ihmiset lähtevät etsimään turvaa itselleen ja perheelleen. Esimerkiksi Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut sitä mukaa kuin alue on uudelleen ajautunut pahempaan kriisiin. Tällä on varsin vähän tekemistä Suomen lainsäädännön kanssa.

Blogi: Outi Alanko-Kahiluoto

Lainsäädännön yksityiskohdista

Kirjoittanut Nimetön (ei varmistettu) 15.11.2009

Olen ymmärtänyt, että turvapaikanhakijoita toimittaa tännepäin ihmissalakuljetusliigat, vieläpä melkoisen suurta korvausta vastaan. Ei ole mitään syytä epäillä heidän ymmärrystään kohdemaitten lainsäädännöstä.

Entä seuraukset?

Kirjoittanut Roope (ei varmistettu) 16.11.2009

"Hallitus päätyi esittämään, että puutteellisin paperein maahan tulleet saisivat aloittaa työnteon nykyisen kolmen kuukauden sijaan kuuden kuukauden odotusajan jälkeen, mikä on EU-komission suositusten mukainen aika. Tämä oli ehdoton maksimi, jonka Vihreät pystyivät hyväksymään. Liian pitkä odotusaika tai työnteon kieltäminen lisää riskiä, että turvapaikanhakijoita siirtyy harmaan talouden piiriin."

Turvapaikanhakijoiden suhteen harmaaseen talouteen pitäisikin olla nollatoleranssi. Turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytöstä ei nykyisin seuraa mitään rangaistusta. Lyhyt karenssiaika, ilmainen majoitus ja toimeentulotuki ovat merkittävä houkutin EU:n ulkopuolelta saapuville työnhakijoille. Valituskierroksen jälkeistä lopullista päätöstä voi odotella 2-3 vuotta, odotusaikana voi tehdä työtä ja kielteisen päätöksen jälkeen hakea oleskelulupaa työpaikan perusteella. Tältä ei suojaa mikään muu kuin heikkenevä taloustilanne.

"Esityksiä on perusteltu sillä, että lain kohdat, joita esityksellä tiukennetaan, ovat toimineet niin sanottuina vetotekijöinä. Väitteen tueksi ei kuitenkaan ole esitetty pitävää näyttöä."

Vetovoimatekijöitä on paljon muitakin, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle. Totta kai helppo perheenyhdistäminen, virallista tietä helpompi työluvan saaminen ja alaikäiseksi ilmoittautuvien käytännössä automaattinen oleskelulupa ovat vetovoimatekijöitä.

"On kyseenalaista, kuinka hyvin esimerkiksi Somaliassa, Afganistanissa tai Irakissa tunnetaan Suomen ulkomaalaislainsäädännön yksityiskohtia."

Yllättävän hyvin ne hakijamäärien nopeista muutoksista päätellen tunnetaan ja onhan heillä Pakolaisneuvonnan asiantuntijat auttamassa. Lakien yksityiskohdat ovat merkityksettömiä. Vain se ratkaisee, kuinka kauaksi aikaa turvapaikanhakija voi maahan jäädä. Pikakäännytystähän Suomessa ei ole edes selville tapauksille, kuten EU-maiden kansalaisille.

"Kaikissa näissä maissa on myös varsin painavia työntötekijöitä eli syitä, miksi ihmiset lähtevät etsimään turvaa itselleen ja perheelleen. Esimerkiksi Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut sitä mukaa kuin alue on uudelleen ajautunut pahempaan kriisiin. Tällä on varsin vähän tekemistä Suomen lainsäädännön kanssa."

Mikä muu kuin Suomen, Ruotsin ja Norjan lainsäädäntö selittää sen, että halki Euroopan kulkevista somalialaisista turvapaikanhakijoista haki turvapaikkaa Saksasta 166, Tanskasta 58, mutta sieltä matkaansa muihin Pohjoismaihin jatkoi 5 830 somalia? Virossa somalihakijoita oli 0. Suomesta somaleita on muuttanut täysin vapaaehtoisesti Pohjois-Somaliaan ja Somalimaahan, mutta samaan aikaan Suomeen tuodaan aktiivisen perheenyhdistämisen kautta tuhansia somaleita esimerkiksi Etiopiasta. He eivät ole oikeutettuja varsinaiseen turvapaikkaan, mutta oleskeluluvan Suomesta saa.

Vihreät eivät voi enää kovin kauan vältellä lepsun maahanmuuttopolitiikkansa seurauksia. Ulkomaalaislakien jatkuva sabotoiminen johtaa suurempiin pakolaismääriin etenkin perheenyhdistämisten kautta ja sillä on seurauksensa. Vastuunkantajina vihreitä ei näy, rahan ja resurssien lisäämisen vaatijoina kylläkin. Syksyllä hallitus väitteli pitkään 200 miljoonan elvytyspaketin rahoituksesta. Samaan aikaan toisen lisäbudjetin ja erityismäärärahan kautta turvapaikanhakijoiden vastaanottoon annettiin 95 miljoonaa euroa lisää varsinaisen budjetin 70 miljoonan euron päälle. Ilman mitään julkista keskustelua.

Oleskeluluvan saajien kuntapaikkojen tarve tulee moninkertaistumaan nykytasolta parin vuoden sisällä. Kunnat eivät halua sijoittaa nykyistä enempää pakolaisia, joten maahanmuuttoministeri Thors on esittänyt kunnille pakkokiintiöitä. Vihreät eivät ole ottaneet asiaan kantaa, vaikka juuri heillä RKP:n ohella ulkomaalaislakeihin eniten vaikuttaneina pitäisi olla esittää tilanteeseen ratkaisu. Jos vihreät eivät vieläkään halua ryhtyä rajoittamaan maahanmuuttoa, niin jäljelle jää vain velanoton lisääminen ja kuntien tahdon jyrääminen. Valitun politiikan kustannukset ja seuraukset voisi myöntää suoraan, eikä piiloutua oikeusturvaretoriikan taakse.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta huolehdittava