Kirsi Ojansuu pitämä Vihreiden ryhmäpuheenvuoro budjetin palautekeskustelussa:

Arvoisa puhemies,

Vuosi sitten valtion talousarviosta päättäessämme tiesimme edessä olevan taloudellisesti vaikeat ajat. Harva kuitenkaan uskoi, että talouden pudotus olisi tänä vuonna rajumpi kuin lamavuonna 1991. Näin on kuitenkin tapahtunut. Suomen Pankin viimeisimmän ennusteen mukaan taloutemme supistuu tänä vuonna 7,2 prosenttia. Teollisuustuotannossa syöksy on ollut vielä suurempaa, sillä vuodessa pudotusta on tullut 18,9 prosenttia. Työttömyysaste on tänä vuonna 8,6 prosenttia ja ensi vuoden ennusteiden mukaan jo 10-11 prosenttia.

Talouspolitiikan asiantuntijat ovat esittäneet toisistaan poikkeavia arvioita nousun todennäköisyydestä. Joidenkin mielestä ensimmäisiä merkkejä talouden toipumisesta on ollut nähtävillä mm. Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. On arvioitu, että taantuman pohja olisi saavutettu myös Suomessa. Selvää kuitenkin on, että kasvu tulee olemaan hidasta ja Euroopassa talouden käänne tulee tapahtumaan myöhemmin kuin muualla. Saksassa ehdittiin jo iloita uudesta kasvusta, mutta siellä tuotanto on taas kääntynyt laskuun. Koska kasvu on saatu aikaan voimakkaalla elvyttämisellä, sen kestävyydestä ei ole takeita.

Talouskriisi on johtanut julkisten talouksien velkaantumiseen niin meillä kuin muuallakin. Valtiot ovat velkaantuneet nopeasti ja tällä tulee olemaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Tilanne on uusi taloushistoriassa ja kukaan ei varmasti tiedä, mitä tämä tulee tarkoittamaan kansantalouksille.

Meillä Suomessa valtio ottaa velkaa ensi vuonna 13 miljardia. Elvytys on perusteltua ja sitä on edelleen jatkettava, mutta on oltava erityisen tarkkana, että se kohdentuu kestävällä tavalla. Hallituksen tuleekin olla edelleen valmiustilassa ja pystyttävä reagoimaan lisätalousarvioissa tarpeen mukaisesti. Valtiovarainvaliokunta painottaa, että tämä on erityisen tärkeää nuorten työllisyystilanteen kohdalla. Tätä Vihreät pitävät oikeana painotuksena.

Tässä tilanteessa on saman aikaisesti pidettävä mielessä, että velkaantuminen on suuri haaste. Erityisesti korkojen noustessa lainanhoitomenot tulevat olemaan jatkossa merkittäviä, josta valtiovarainvaliokunta vastuullisesti varoittaa. Tämän kaiken lisäksi väestön ikääntyminen asettaa suuria haasteita julkisen talouden kestävyydelle.

Arvoisa puhemies,

Vihreä eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että pääministeri Vanhanen avasi nyt keskustelua verotuksesta. On selvää, että verotusta on kiristettävä tulevaisuudessa ja puolueiden välillä on erilaisia painotuseroja. Toiset haluavat leikkauksia palveluihin ja sosiaaliturvaan. Meidän puolueemme mieluummin laajentaa veropohjaa kuin lähtee leikkausten tielle.

Verotuksen tulee olla oikeudenmukaista. Silloin keskeistä on pääomatulojen verotus ja sitä on kiristettävä. Ei ole oikein, että miljoonien pääomatuloista maksetaan veroa 28 prosenttia, kun samaan aikaan 36 000 euron palkkatulot riittävät yhtä ankaraan verotukseen.

Valtion talouden tasapainottamiseen ei kuitenkaan rikkaiden verotuksen kiristäminen riitä. Suuret valinnat joudutaan tekemään kulutus-, kiinteistö-, ympäristö- ja tuloverojen kesken.

Tuloveron kiristäminen on työnteon kannustavuuden kannalta ongelmallista. Työurien pidentämisen vuoksi työnteko tulee kokea kannattavaksi. Lisäksi köyhyyden vähentämisen vuoksi ja tulonjaon tasaamiseksi pienempien palkkatulojen verotusta tulisi keventää, jos veronalennuksiin ylipäätään on varaa.

Vihreiden mielestä lisärahan hakeminen valtiolle tulee tapahtua kulutus-, kiinteistö- ja ympäristöveroista. Näiden lisäksi pitää olla rohkeutta tarkastella kriittisesti verovähennyksiä, jotka vähentävät valtion tuloja vuosittain 13 miljardilla eurolla eli yhtä suurella summalla, mitä joudumme ottamaan ensi vuonna lainaa! Usein verovähennyksiä parempi tapa tukea joitain erityisryhmiä on suorat tulonsiirrot sillä verovähennyksiä ei pystytä kohdentamaan tehokkaasti. On siis varauduttava siihen, että moni joutuu jatkossa luopumaan saavutetuista eduista. Yleisesti huomioiden kiinteistövero on Suomessa monia muita EU-maita alhaisempia.

Ympäristöveroja tarvitaan ennen kaikkea niillä aloilla, joita päästökauppa ei koske eli erityisesti liikenteessä ja asumisessa. Näissä asioissa on syytä ohjata ihmisten valintoja verotuksen keinoin. Ilmastonmuutos on suurin tulevaisuuden haaste, ja siksi verojärjestelmää on kehitettävä siitä näkökulmasta, miten se tukee ilmastonsuojelua.

Tosiasia on, että ilmastonmuutos pakottaa meidät rakentamaan koko hyvinvointimme perustan uudelleen seuraavan neljän kymmenen vuoden aikana. Huolettoman energiankäytön aika on ohi. Tämä tarkoittaa väistämättä suuria muutoksia teollisessa tuotannossa, asumisessa ja liikenteessä.

Arvoisa puhemies,

Talouden taantuman syventymisestä johtuen tänä syksynä lähtökohdat eduskunnan budjettikäsittelylle olivat vaikeat. Tässä prosessissa Vihreät nostivat neljä päätavoitetta: ympäristö, nuorisotyöttömyys, harmaan talouden torjunta ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Lopputulos on mielestämme hyvä.

Ympäristönsuojelun rahoittaminen on aina meidän tärkeimpiä tavoitteita. Ympäristö- ja vesihuoltotöihin lisättiin 5,7 miljoonaa euroa. Näillä varoilla tehdään vesiensuojeluhankkeita ja toteutetaan mm. haja-asutuksen jätevesihuoltoa. Ympäristöjärjestöt tekevät arvokasta työtä. Niiden rahoitusta lisättiin 50 000 eurolla. Ympäristön kannalta tärkeää on myös lisäraha joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen väylille.

Nuorisotyöttömyyden torjuntaan hallitus ohjaa merkittävästi resursseja. Tämä mahdollistaa työvoimapoliittisen koulutuksen ja työpajatoiminnan laajentamisen sekä oppisopimuskoulutuksen lisäämisen. Valtiovarainvaliokunta näkee myös asian tärkeyden ja lisäsi vielä nuorten työpajatoiminnan rahoitusta 1,5 miljoonalla eurolla. Mikäli nuorten työllisyystilanne heikkenee vielä huonommaksi, on hallituksen pystyttävä reagoimaan asiaan ensi vuoden lisäbudjeteissa.

On täysin kestämätöntä, että näinä aikoina valtiolta jää saamatta satoja miljoonia euroja tuloja harmaan talouden vuoksi. Valtionvarainvaliokunta kiinnitti tähän huomiota ja lisäsi sen torjuntaan merkittävästi rahaa. Vihreä eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen, että tähän saatiin lisärahaa yhteensä 3,65 miljoonaa. Nämä rahat mahdollistavat niin tulli, syyttäjätkin kuin KRP:nkin toiminnan tehostumisen. Nämä panostukset tulevat varmasti maksamaan itsensä takaisin lisääntyvinä tuloina. Olemme vaatineet käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönottoa rakennusalalla jo pitkään. Tuemme täysin valtionvarainministeri Kataisen aikomusta ottaa järjestelmä käyttöön pian.

Arvoisa puhemies,

Vihreät pitävät valitettavana, että viime aikaista keskustelua on hallinnut maahanmuuttovastaisuus. Maahanmuuttoasioissa käydyssä keskustelussa ei tule unohtaa, että pakolaisten vastaanotto on aina eettisesti oikein ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa toimintaa. Valiokunta lisäsi rahoitusta -turvapaikanhakijoiden käsittelyaikojen nopeuttamiseen ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. On inhimillisesti katsoen kestämätöntä, että turvapaikanhakijat joutuvat odottamaan päätöstä pitkään.

Se tulee myös taloudellisesti yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Maahanmuuttoon liittyviä ongelmia voidaan parhaiten ehkäistä tukemalla sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hyvin tehty kotouttaminen auttaa maahanmuuttajia löytämään paikkansa suomalaisessa elämäntavassa, mikä on edellytys mm. työpaikan saamiseksi. Vihreiden mielestä maahanmuuttajataustainen työvoima tulee olemaan keskeisessä roolissa ratkaistaessa huoltosuhteen heikkenemisestä johtuvaa julkisen talouden kestävyyttä.

Lopuksi,

Valtiovarainvaliokunta on rauhan asialla. On historiallista, että porvarihallituksen aikana esitetään ensimmäistä kertaa lisärahaa rauhanjärjestöille. 90-luvun laman leikkauksissa rauhanjärjestöjen rahoitusta karsittiin, mutta nyt tilannetta korjataan. Valtionvarainvaliokunta antaa rahaa annetaan Naiset, rauha ja turvallisuus hankkeelle, rauhanjärjestöille, Ihmisoikeusliitolle ja ympäristöjärjestöille. Se on osoitus siitä, että me arvostamme kansalaisyhteiskuntaa ja siinä keskeisessä roolissa toimivia aktiivisia kansalaisjärjestöjä. Kansalaisyhteiskunnan merkitys korostuu erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina.

Näillä eväillä lähdetään vuoteen 2010. Vuosi ei tule olemaan helppo ja palaamme asiaan lisätalousarvioiden myötä.