Viisi pointtia työurista
Viisi pointtia työurista

Työurien pidentämisestä puhutaan, koska julkisen talouden kestävyyttä pitää parantaa. Vihreille leikkaukset ovat viimeinen vaihtoehto. Edessä on joka tapauksessa vaikeita päätöksiä esimerkiksi verojen korotuksista. Työurien pidentämien on pehmein tapa tasapainottaa julkista taloutta.
Mitä siis ainakin pitää tehdä?
Työkyvystä pitää huolehtia paremmin
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään nyt keskimäärin 52-vuotiaina. Vuosi lisää jaksamista pidentäisi työuria 0,3–0,4 vuotta. Työkyvyttömyyden estäminen lisää elämänlaatua ja onnellisuutta. Keinoja ovat varhainen puuttuminen, terveyden edistäminen ja pitkiltä sairauslomilta palaavien tukeminen. Yksittäisten yritysten kohdalta näyttöjä toimien tehokkuudesta löytyy paljon. Itellan Kunnon polku -tukimuoto vajaakuntoisille työntekijöille on hyvä ja yritykselle myös taloudellisesti kannattava esimerkki.
Pään pitää kestää
Joka vuosi yli 4000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Selästä huolehtimisen tapaiset asiat vaativat rinnalleen parempaa mielenterveydestä huolehtimista. Työterveyshuoltoon ja perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää osaamista masennuksen varhaiseen tunnistamiseen. Masennusta voidaan myös ehkäistä tukemalla työntekijää kuormittavissa työtilanteissa, myös hyvä ja oikeudenmukainen johtaminen on tärkeää.
Työtä erilaisissa elämänvaiheissa
Työelämä vaatii työntekijältä usein joustamista. Jos työssä jaksamista halutaan tukea, joustoa on löydyttävä myös työnantajalta. Työurien pitäisi olla huokoisempia ja mahdollistaa erilaisten elämäntilanteiden yhdistäminen uraan. Se tarkoittaa mahdollisuuksia yhdistää paremmin työ ja perhe tai päästä aikuiskoulutukseen.
Nopeammin uran alkuun
Nuorten opiskelua voidaan nopeuttaa. Ensimmäisenä pitää raivata kaikki täysin opiskelijasta riippumattomat esteet. Puuttuvat tentit ja kurssit pitäisi voida suorittaa useammin kuin pari kertaa vuodessa. Kesäopiskelun lisääminen toisi helpotusta etenkin nyt, kun taantuman vuoksi kesätöitä ei riitä kaikille.
Nuorten miesten asevelvollisuuteen käyttämä aika on myös syytä ottaa esiin. Asevelvollisuutta lyhentämällä ja valikoivammaksi muuttamalla, saataisiin monet nuoret nopeammin jatko-opintojen pariin. Nyt asevelvollisuuden suoritus kuluttaa ajankohtien hankaluuden vuoksi usein kaksikin opiskeluvuotta.
Nuorten syrjäytyminen pitää estää
Nuorisotyöttömyyden lievittämiseen on nyt tehtävä kaikki voitava. Työurien pidentäminen käynnistyy heikosti, jos työelämästä syrjäytyy heti kärkeen suuri joukko nuoria. Työpajatoiminnan lisääminen ja tutkintoon tähtäävän ammatillisen koulutuksen tarjoaminen ovat esimerkkejä tehokkaista toimista, joilla edistetään nuorten työllistymistä.
..mutta myös eläkejärjestelmään tarvitaan muutoksia
On kuitenkin selvää, että myös eläkejärjestelmän kannustimet vaikuttavat työurien pituuteen. Siksi on harmillista, että Jukka Rantalan työryhmä ei kyennyt tekemään aiheesta mitään esityksiä. Myös näihin asioihin joudutaan todennäköisesti palaamaan.

Työkykyä ympäri vuoden suorittamalla
Suorita enemmän ja nopeammin. Älä pidä lomaa, suorita koko vuoden. Tiedättekö mitä: nuoret saadaan vielä nopeammin työelämään, kun ei kouluteta heitä ollenkaan. Samoin asevelvollisuus ei haittaa, kun poistetaan se.
Suoritusyhteiskunta
Nythän sitä aletaan puhua täyttä potaskaa. Nykypäivänä suurimmassa osassa kouluista pystyy puuttuvat tentit suorittamaan kun uskaltaa avata suunsa opettajan edessä ja sopia kyseisen tentin suorittamisesta. Sanoit myös että opiskelijoista riippumattomat esteet täytyisi poistaa. Uskoisin että tällä tarkoitat opintotukien lisäämistä. Kysymys herääkin, että normaali opiskelija näin Jyväskylän alueella tarvitsee noin 300-400euroa kuukaudessa pelkkään asuntoon ja tämän jälkeen on vielä ruokittava itsensä, joka kustantaa helposti 200-300euroa lisää. Jos opintotuki nostettaisiin nykyiseltä tasolta sille tasolle mitä sen pitäisi olla, niin valtio joutuisi leikkaamaan miljoonia jostain muualta. Nykyinen täysi tuki jota itsekin saan on 480euroa karkeasti otettuna, joten tätä pitäisi nostaa noin 300eurolla jotta päästäisiin edes siedettäviin tuloihin kuukaudessa ja näin työnteon tarve vähenisi. On kuitenkin otettava huomioon, että suurin osa ammattikorkeakouluista vaativat tietyn harjoittelumäärän ennenkö valmistuminen on mahdollista. Meillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa harjoittelu hoidetaan niin, että jokainen hankkii kesätöitä ja tekee harjoittelun kesätöiden ohella. Näin opiskelija saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kesätöitä ja työkokemusta alalta sekä harjoittelun kesä-aikana.
Jos taasen ajattelit, että toisen asteen opiskelua pyrittäisiin nopeuttamaan, niin sieltä olisi selkeästi karsittava sisältöä pois. Lukion käyneenä tietomäärä on jo nyt tukahduttavan laaja, jos loma-aikoja ei olisi niin oppilaat palaisivat aivan varmasti loppuun. Myös opettajia tarvittaisiin lisää, koska opettajien työmäärä kasvaisi lähes tuplasti. Nykyäänkin on nähtävissä että opettajien jaksaminen on vaakalaudalla toisen asteen oppilaitoksissa kuin myös perusopetuksessakin.
Eläkeiän nostaminen ei minun mielestäni ole minkäänlainen ratkaisu tulevaisuutta ajatellen. Ymmärtääkseni olemme inhimillisiä otuksia tällä maapallolla ja pyrimme olemaan reiluja ja rehtejä toisiamme kohtaan. Onko siis hyvien tapojen mukaista pyrkiä siihen, että lähes jokainen työntekijä kuolee jo työuransa aikana. Nykypäivän stressaava työtahti ja työnjohtajien vaatimukset heikentävät työntekijöiden kuntoa ja jaksamista työelämässä ja näin johtaa monessa tapauksessa ennen aikaiseen kuolemaan. Tarvitseeko tätäkin ongelmaa vielä lisätä? Tietenkin faktahan on se, että tuottava työntekijä töissä on parempi valtion talouden kannalta kuin eläkkeellä puita pilkkova eläkelläinen.
Kommenttina lopuksi oma mielipide asiasta. Omasta mielestäni ihminen on oikeutettu nauttimaan oman työnsä ja elämänsä hedelmistä. Nykyään se onnistuu lähes vain ja ainoastaan eläkkeellä jolloin harrastamiseen ja oleskeluun jää aikaa. Itse ainakin pyrin siihen että olen jo alle 60-vuotiaana eläkkeellä syystä tai toisesta. Tämä vain sen takia, että toivon saavani nauttia omista rahoistani ja omaisuudestani. En näe syytä kumartaa valtion suuntaan, koska valtiokaan ei kumarra pitkän työuran tehneitä. Eläke summatkin ovat nykyään niin naurettavan pienet, että monet jäävät jopa köyhyysrajan alapuolelle eläkkeelle siirtyessä. Parempi siis näemmä itsekin vain säästää jokaisesta palkasta reilusti rahaa, jotta valtio ei sitä saa vasta kun olen eläkkeellä. Ja uskon että en ole tämän mielipide nivaskan kanssa yksin. Toivottavasti jossain vaiheessa päättäjät ottaisivat sen silmän käteen ja lähtisivät katselemaan normaaleita työolosuhteita ja päättäisivät vasta sen jälkeen mitä tekevät "työolojen parantamiseksi".
Sinnemäki = sekaisin?
Ei taida Sinnemäen ammattitaito vaan riittää. Höpötetään varusmiesten kouluttamisesta ja koululaisten ympärivuotisesta aherruksesta kun työttömiä on kohta 20% työvoimasta.
Työministeri (niinkuin koko hallitus..) toistelee mantraa myös vanhusten työurien pidentämisestä, ja seuraavassa lauseessa kauhistelee kasvavaa nuorisotyöttömyyttä.
Eikö vanhusten kuulukaan tehdä tilaa nuorille työelämässä? Samalla kun pidämme nykyiset vajaakuntoiset ikäihmiset väkisin töissä, pidämme myös nuorison työttömänä.
Hellyyttävämpää se tietysti on hymyillä mainoskuvissa rollaattorimummon kuin hyväkuntoisen nuorukaisen kanssa.
Missä on nyt se karjuva työvoimapula jonka "hoitamiseksi" vastaanotamme koko ajan kiihtyvällä vauhdilla luku- ja kirjoitustaidottomia kamelikuskeja afrikasta ja lähi-idästä? Ja joiden määrä tulee lähivuosina moninkertaistumaan järjettömyyden nimeltä perheenyhdistäminen kautta.
Näistä "moniosaajista" ei tule koskaan olemaan veronmaksajille muuta
kuin taloudellista rasitetta. Ghettoutuminen ja sopeutumattomuus
yhteiskuntaan ovat jo nyt kiusallisia tosiasioita turvapaikkabisneksen
järjettömän suuresta rahankäytöstä, kantaväestöön kohdistuvasta
törkeästä "positiivisesta syrjinnästä" ja "kotouttamisen" pohjattomasta
rahaa ahmivasta moolokin kidasta huolimatta.
Huoltosuhde huonontuu jatkuvasti, ja se mitä joskus kutsuimme hyvinvointiyhteiskunnaksi romuttuu silmiemme edessä emmekä voi tällä hetkellä kuin voimattomana katsoa kun sekopäinen hallitus tuhoaa edellisten sukupolvien hienon rakennustyön.
Ei mitään päätöksiä..
Ei mitään uusia asevelvollisuuslakeja tai muutoksia ennen kuin siviilipalvelus on lyhennetty! Eikö tässä yhtään mietitä sivareita!
Ja jos opiskelijat painaa koulua ympärivuoden niin alkaa nousta kyllä mielenterveysongelmat esiin. Kesällä on saatava levätä! Ja vaikka samalla tehdä niitä kesätöitä!
Kesäopiskelu helpottaisi
Hienoa Anni! Erityisesti tulevan kesän työtilanne pelottaa. Olisi mukavaa pystyä opiskelemaan kesälläkin ilman pelkoa taloudellisista asioista. Hassua, että kesäopiskelu on joko hankalaa tai mahdotonta, vaikka se hyödyttäisi kaikkia osapuolia...
Myös eduskunnan kesälomat pitäisi lyhentää
Miksi eduskunta viettää pitkää kesälomaa? Vain jotta tullaan töihin kuukaudeksi ja todeta että voisi jo siirtyä joululomalle, kun sekin on sitten niin lyhyt. Eihän eduskunta voi saada mitään aikaiseksi, jos siellä ollaan töissä 6kk/vuosi. Se joka sanoo että eduskunnan työ on raskasta ja vaatii pitkän loman niin menkää pariksi kuukaudeksi (ette varmaan kestäisi kun pari viikkoa) vaikka hoitoalalle töihin.
Hyviä ideoita! Perustuloa odotellessa..
Hyviä ideoita mm. armeijan lyhentäminen ja joustavammat opiskeluajat (kaipasin lisää kesätenttejä jo 80-luvulla!)
Ja painakaa, Vihreät, päälle sen perustulon kanssa, se on niin mahdottoman järkeenkäypä järjestelmä! Tehkää sitä yksinkertainen "rautalankamalli", niin tyhmemmätkin kansanedustajat tajuavat! Oli kamalaa katsella, miten järjestelmä kyykytti työttömänä ollutta tuttavaani, luukulta toiselle ja taas uudestaan.. perustulo edistäisi ihmisarvon säilyttämistä hankalissa elämäntilanteissa, monesta muusta edusta puhumattakaan! Perustulo mahdollistaisi pätkätöiden vastaanottamisen ja mikroyrittämisen, se todella edistäisi nuorten työllistymistä! PERUSTULO HETI PÖYDÄLLE! :)
Asepalveluksen lyhentäminen
Voisiko työministeri täsmentää, miten asepalvelusta voisi vielä lyhentää kuudesta kuukaudesta, joka nykyään on yleinen minimi-aika, niin, että maalla olisi edelleen toimiva armeija?
ministeriöiden huolet vs. poliitikkojen huolettomuus
"Työurien pidentämisestä puhutaan, koska julkisen talouden
kestävyyttä pitää parantaa. Vihreille leikkaukset ovat viimeinen vaihtoehto. Edessä on joka tapauksessa vaikeita päätöksiä esimerkiksi verojen korotuksista. Työurien pidentämien on pehmein tapa tasapainottaa julkista taloutta."
Jos/kun kansalaisten työuria on tarkoitus pidentää, niin miksi valtiontaloudesta päättävät henkilöt kansanedustajista ministereihin sekä mm. ministeriöiden/valtion suurimpien virastojen/laitosten virkamiehet eivät itse osallistu yhteisiin talkoisiin - vaan nostattavat omia palkkojaan sekä lyhentävät työaikojaan. Eikö rahamiehille & -naisille leikkaukset ole lankaan mahdollisia. Onko tasavertaisuus täysin mahdoton vaihtoehto etenkin silloin, kun päätetään yhteisistä asioista ja eduista.
Toisaalta mitä tulee Sinnemäen kehuihin esimerkiksi Itellan projektista, niin näyttää siltä, että hän ei ymmärrä lukemaansa:
"Kunnon Polusta oli siihen osallistuneille selvää hyötyä, kukaan ei kokenut sen olleen täysin hyödytön. Loppujen lopuksi voidaan sanoa, että Kunnon Polun toteuttamisen kannalta kaikkein ongelmallisin kohta liittyy siihen, että lähes puolet vastaajista koki kevennetystä työstä normaaliin päivärytmiin siirtymisen varsin ongelmallisena."
Hänelle näytti riittävän se, että Itella säästi (voitti selvää rahaa) ja valtiokin sai veronsa: mitäpä sitä vajaakuntoisista ihmisistä; hehän ovat muutenkin aina uhrattavissa olevaa massaa, jota saadaan aina lisää.
Työelämä
Itselläni työelämää jo 42 vuotta takana ja eläkkeelle pääsisin 2018 kesäkuun lopulla ,näillä näkymin.Onkohan tullut oltua liian vähän työelämässä? Työttömänä ei päivääkään.Ja pisin aikani kolmivuorotyössä tähän mennessä 35 vuotta.Mikähän ministereille riittää vai olenkohan jonkin sortin pinnari. Ikää on jo 56 vuotta.
Armeija ei sotkenut työelämääni,päinvastoin.Opetti vastuuta sekä itsestä että kavereistani.
Ei ollut facebookia ei nettiä, eikä pitäisiolla nytkään vaan henkilökohtaisia kontakteja.
Ministerit hölmöilee jatkuvasti työelämän asioilla ja jälkiviisaana.