Johanna Karimäen ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston maaseutupoliittisesta selonteosta

Arvoisa puhemies,

Suomi on pienten kaupunkien ja laajan maaseudun maa. Vihreiden mielestä on pidettävä huolta myös syrjäisten alueiden ihmisistä. Se on yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden edellytys.

Ilmastonsuojelu antaa maaseudulle mahdollisuuksia. Tavoite hajautetusta uusiutuvasta energiasta on hyvin toteutettavissa maaseudulla, missä riittää puuhaketta sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä materiaalia biokaasutukseen ja tuulisia paikkoja tuulimyllyille.

Palveluiden tuottamiseen on löydettävä uusia keinoja valtion, kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten tahojen yhteistyöllä. Syrjäseuduille esimerkiksi terveys- ja kirjastopalveluja voi tuoda kumipyörilläkin. Hallintorakenteiden mullistuksessa on oleellista tukea yhteisöllistä kylä- ja paikallistoimintaa. Kyläyhteisölle on tärkeää, että sen kohtaamispaikat säilyvät ja siinä kyläkoulut ovat avainasemassa. Niitä voidaan käyttää nykyistä enemmän monen palvelun kylätaloina.

Suomen ikääntyminen kohdataan vahvimmin maaseudulla. Vanhuksia on hoidettava hyvin ja inhimillisesti. On tärkeää, että ikääntymisen tuomat kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti kuntien kesken ja valtion kanssa.

Arvoisa puhemies,

Uusiutuvan energian tuotanto tarjoaa tulomahdollisuuksia raaka-aineiden tuotannolla, energian myyntituloina sekä maanvuokratuloina. Maaseutu tarvitsee monimuotoista yrittäjyyttä. Pienille yrityksille neuvonta- rahoitus- ja kehittämispalvelut ovat tärkeitä ja niiden toimintaa helpottaisi hallinnollisten velvoitteiden keventäminen. Nopeat laajakaistayhteydet ovat keskeisiä ja on huolehdittava myös osaavan työvoiman saatavuudesta. Kaupan suuryksiköiden sijoittuminen taajamien ulkopuolelle on estettävä, sillä se heikentää pienten kyläkauppojen kannattavuutta ja on ympäristölle haitallista.

Raideliikenteeseen tarvitaan uusi visio, jossa siirrytään ratojen rapisuttamisesta niiden nopeutettuun kunnostukseen. Pääradat on pidettävä kunnossa ja uusia sivuyhteyksiä luotava ja kunnostettava. Meillä on lukuisia rataosuuksia, joissa on parin kymmenen vuoden sisään luovuttu henkilöliikenteestä. Tarvitaan toimintastrategia, jossa suunnitelmallisesti palautetaan ratoja henkilöliikenteelle. Vihreä ryhmä korostaa raideliikenteen tärkeyttä.

Vihreiden mielestä eläinten kohtelun vähimmäisvaatimusten tulee perustua kunkin eläimen lajityypilliseen käyttäytymiseen. Vihreät vaativat eettistä eläinten kohtelua ja kestävää tuotantoa. Sioilla pitää olla mahdollisuus tonkimiseen, liikkumiseen ja päivänvaloon. Turkistarhauksesta siirtymistä muille aloille, kuten bioenergian tuottoon ja maaseutumatkailuun, pitää kannustaa.

Luomutuotannossa ja gmo-vapaudessa meillä on mahdollisuus, jota ei pidä hukata. Gmo-vapaat alueet lisäävät kuluttajan luottamusta ja turvaavat tulevaisuudessa eettisen tuotannon. Luomutuotantoon panostamisessa on petrattava ja toteutettava viivyttelemättä luomumarkkinoiden kehittämisen strategiatyöryhmän jo vuonna 2006 esittämät toimenpiteet. Vihreät tavoittelevat luomulle 20 %:n osuutta vuoteen 2015 mennessä.

Maataloudessa on jatkettava työtä ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Sisävesien ja Itämeren tilan kannalta ravinteiden parempi hyödyntäminen ja lannoituksen vähentäminen on tarpeellista. Ylilannoitettuja, vesistöjen varsilla sijaitsevia peltoja pitäisi poistaa viljelystä ja kunnostaa laidunnuksella. Maataloustukijärjestelmä on uudistettava siten, että byrokratiaa vähennetään ja tuettavat ympäristötoimenpiteet ovat aidosti vaikuttavia.

Maaseutumatkailuun liittyy maaseutumaisemien säilyttäminen ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen. Perinteiset laidunnustavat, pehmeä metsien käsittely, peltojen säilyminen viljeltyinä sekä vanhojen rakennusten kunnossapito ja kulttuuritarjonta ovat tärkeitä tekijöitä matkailun vetovoimaisuudelle. Maaseudun perinnemaisemien hoito onkin jäänyt liian vähälle huomiolle. Iso osa Suomen uhanalaisista eliöstöistä on ketolajeja, kuten perhosia ja ketokukkia.

Turpeen energiakäyttöä on ilmastosyistä vähennettävä, sillä turve ei ole uusiutuva luonnonvara ja tuottaa kivihiiltäkin suuremmat ilmastopäästöt. Tarvitaan kansallinen strategia vähittäiselle turpeesta luopumiselle. Vihreät yhtyvät tutkijoiden vaatimukseen, että nykyinen turvetuotanto on suunnattava ojitetuille, jo luontoarvonsa menettäneille soille.

Metsäteollisuudella on edelleen merkittävä rooli Suomessa, vaikka maailmanmarkkinoiden muutokset muuttavatkin alaa. Kasvun mahdollisuuksia on uusissa tuotteissa, kuten biomuovit, lääkeaineet ja muut puubiokemian tuotteet. Bioenergiassa ja sahateollisuudessa on paljon kasvupotentiaalia. Puurakentamista on lisättävä merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Metsätalouden vaikutus on hyvin monitahoinen. Voimakas metsien muokkaus ja yksilajisten puupeltojen suosiminen köyhdyttää metsäluontoa. Metsien käyttö täytyy sovittaa yhteen luonnonympäristöjen turvaamisen kanssa. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää metsien suojelun tuntuvaa lisäämistä ja uusien, luonnonmukaisten kasvatusmenetelmien edistämistä. Vihreät vaativat metsälain uudistusta, joka tunnustaa jatkuvan kasvatuksen menetelmän hyvänä ja kestävänä vaihtoehtona.

Maaseutupolitiikka on valtava kirjo, johon liittyvät ihmiselämän tärkeät elementit: elanto, työpaikka, turvallisuus, ruokatalouden omavaraisuus, virkistys ja luonto. Elävän maaseudun ylläpito maksaa, mutta ehdottomasti kannattaa. Maaseutuvaikutusten arviointia tarvitaan poliittisten päätösten tueksi. Hyvinvoiva maaseutu on myös kaupunkien etu.