Anni Sinnemäen puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnassa Helsingissä 8.5.2010

Hyvä valtuuskunta,

Aivan ensimmäisenä haluan onnitella Caroline Lucasia, ensimmäistä Iso-Britannian vihreää kansanedustajaa!

Muissa suhteissa tämä viikko ei ole ollut aivan yhtä hyvä. Puhun tänään lyhyesti ydinvoimasta ja sitten Kreikasta.

Kokoomus ja keskustan ydinvoimamyönteiset haluavat viedä päätökset kahdesta ydinvoimalasta läpi ilman perusteellista eduskuntakäsittelyä ja keskustelua.

Hakemusten perustelut: väitteet päästövähennyksistä, energiankulutuksen kasvusta tai huoltovarmuudesta ovat niin heikolla pohjalla, että ydinvoimalobby pelkää niiden murentuvan tarkassa käsittelyssä.

Vihreät ministerit, kumpikin, äänestivät torstaina valtioneuvostossa ydinvoimalupia vastaan.

Me tulemme perustelemaan oman näkemyksemme ja esittämään oman vaihtoehtomme eduskunnassa.

Vihreät ovat ainoa eduskuntaryhmä, jonka kaikki kansanedustajat tulevat äänestämään ydinvoimaa vastaan.

Tänään me osallistumme kansalaisjärjestöjen mielenosoitukseen: Suomesta ei pidä tehdä Euroopan ydinjätehautaa.

Hyvä valtuuskunta,

Säännölliset tiedotustilaisuudet työllisyysluvuista eivät ole olleet vuoden mittaisen ministeriyteni iloisimpia hetkiä. Viikko sitten julkaistu lyhyen aikavälin ennuste osoittaa kuitenkin varovaista käännettä parempaan.

Samoin eilen julkaistut tiedot: teollisuuden uudet tilaukset lisääntyivät maaliskuussa yli viidenneksellä vuoden takaisesta.

On olemassa hyvä mahdollisuus, että yleinen taloustilanne on kääntymässä parempaan ja saamme työttömyyden kääntymään laskuun tämän vuoden aikana. Suomi on riippuvainen viennistä ja meidän taloudessamme maailmantaloudella on ratkaiseva merkitys. Hallituksen elvyttävä politiikka on kuitenkin kyennyt vaimentamaan työttömyyden kasvua.

Kreikan tilannetta ja Kreikalle tarjottua 110 miljardin euron lainapakettia on katsottava tätä varovaista elpymistä vasten. Juuri, kun varovainen elpyminen oli käynnistymässä (U-käyrä), olemme vaarassa päätyä uuteen kriisiin (W).

Euroalue on vaarassa syöksyä uuteen finanssikaaokseen. Lainapaketti tähtää tämän estämiseen. Onnistumisesta ei ole mitään varmuutta.

Politiikassa on aina vaihtoehtoja. Me voimme olla hyväksymättä tätä pakettia. Oma arvioni on, että tukipaketin kaatuminen olisi suomalaisten ihmisten etujen ja suomalaisten työpaikkojen kannalta huono vaihtoehto.

Siksi Vihreät tukee Suomen osallistumista Kreikalle annettuun lainaan. Sehän tuntuu vähän siltä kuin lainaisi rahaa kaverille, joka on ollut vähän holtiton, eikä välttämättä saa rahoja takaisin, mutta haluaa silti, että ystävä pääsisi jaloilleen.

Euroalueen valtiovarainministerit kokoontuvat viikonloppuna hätäkokoukseen löytääkseen mekanismit rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseen.

Pelkona on, että ellei tilannetta saada rauhoittumaan Kreikan tukipaketin ja muiden hätätoimien avulla, että ajaudumme samanlaiseen tilanteeseen kuin syksyllä 2008 Lehman Brothersin kaaduttua. Epäluottamuksen leviäminen saattaa aiheuttaa laajamittaisen pankkikriisin. Eurooppalaisilla pankeilla on Kreikan valtion lainoja erittäin suuret määrät.

Kreikan auttamista ei tee helpommaksi se, että maa on ajautunut tähän tilanteeseen systemaattisen korruption, yleisen vastuuttomuuden ja yli varojen elämisen vuoksi.

Kreikka tietoisesti vääristeli Eurostatille annettuja tietoja maan talouden tilanteesta. Tässä vääristelyssä Kreikkaa auttoi mm. investointipankki Goldman Sachs. On hyvä, että heidän toimintaansa jo tutkitaan.

Lainapaketin tarkoitus ei ole mahdollistaa sitä, että Kreikka jatkaa yli varojensa elämistä. Lainapaketin ehdot ovat tiukat.

Kreikka on torstaina sitoutunut 30 miljardin euron säästöihin vuoteen 2012 mennessä. Paketti tulee olemaan kipeä, kyse on rajummasta ohjelmasta kuin se, joka toteutettiin Suomessa 1990-luvun alussa.

Arvonlisäveroa, bensaveroa, tupakkaveroa, alkoholiveroa, luksustuoteveroa ja ympäristöveroja kiristetään yhteensä 5 miljardia euroa.

Eläkkeitä leikataan 4,5 miljardia euroa

Tuottavuusohjelma: viiden eläköityvän julkisen sektorin työntekijän tilalle palkataan yksi

Pitkällä aikavälillä on silti, paitsi euroalueen, myös tavallisten kreikkalaisten etu, että julkinen talous saadaan kestävälle pohjalle tiukalla, mutta viisaalla ja harkitulla ohjelmalla.

Lainaa ei makseta Kreikalle yhtenä könttänä vaan osissa. Tarkastuspisteissä valvotaan, että se ohjelma, johon Kreikka on sitoutunut, todella myös toteutuu.

Hyvä valtuuskunta,

On helppo ymmärtää suuttumusta Kreikan fiaskon ja koko tämän tilanteen edessä, joka pahimmillaan horjuttaa pahasti omaa talouttamme.

Silti toivon, että turha kreikkalaisten ihmisten pilkkaaminen ja heihin kohdistuva jopa viha pian päättyy.

Julkisessa keskustelussa on puhuttu paljon joidenkin kreikkalaisten laveista etuisuuksista. Tämäkin on totta, mutta ei Kreikka ole maa, jossa vain laiskat ihmiset nauttivat laveista eduista muiden rahoilla. Kreikassa vuoden 1993 jälkeen vakuutettujen eläkeikä on 65 vuotta, eli korkeampi kuin Suomessa, ja minimipalkka vuonna 2008 oli 668€/kk.

Tänään julkaistu mielipidetiedustelu osoittaa hyvin, että suomalaiset ymmärtävät tilanteen vakavuuden ja ovat valmiita auttamaan Kreikkaa. 2/3 kansalaisista on valmiita hyväksymään tukipaketin.

Nostan Vihreiden näkökulmasta kolme keskeistä asiaa liittyen Kreikan lainapakettiin ja Kreikan talouden vakauttamiseen.

Ensinnäkin, jos ohjelma halutaan toteuttaa, se on tehtävä sosiaalisesti kestävällä tavalla. Säästötoimenpiteissä esimerkiksi pienet eläkkeet ja palkat on rajattu leikkausten ulkopuolelle. Tämä on hyvä asia.

Verorasitusta kohdistetaan suuriin kiinteistöomaisuuksiin ja luksuskulutukseen.

Mutta tietenkään tällaista pakettia ei toteuteta niin, ettei se tuntuisi pahasti myös tavalliselle kreikkalaiselle.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suhteen on oikeastaan tärkeintä, että Kreikka pystyy rankaisemaan niitä, jotka ovat hyötyneet ja rikastuneet vuosien korruptiosta. Heiltä on pystyttävä keräämään varoja säästöjen rahoitukseen.

Korruption, verokierron ja laajamittaisen harmaan talouden on loputtava.

Säästöpaketin avulla voidaan myös vähentää sotilaallista pullistelua. Kreikka käyttää kohtuuttomasti rahaa varusteluun. Merkittävät leikkaukset pitää kohdistaa nimenomaan asehankintoihin ja puolustusbudjettiin.

Toiseksi, myös pankkien on kannettava kriisistä oma vastuunsa. Lainanantajilla on myös jokin riski ja vastuu, mutta toisaalta ei pidä syyllistyä turhaan demonisointiin. Kreikkaa ovat lainoittaneet esimerkiksi eläkerahastot, koska valtion lainoja on pidetty turvallisena kohteena.

Pankit ja muut rahoitusmarkkinatoimijat on saatava osallistumaan kriisin kustannusten maksamiseen. Ei vain Kreikan tilanteen hoitoon vaan koko finanssikriisin jälkihoitoon.

Pankkivero ja mieluiten myös yleinen rahoitusmarkkinavero on saatava käyttöön. Rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja säätelyä on vahvistettava. Veroparatiisit on suljettava.

Ihmettelen niitä puheenvuoroja, joita alalta on tälläkin viikolla kuulunut, että liiallinen säätely uhkaa kasvua. Säätely voi tosiaan loiventaa kasvua, mutta säätely kykenee myös vaimentamaan markkinoiden holtitonta heittelemistä.

Rahoitusmarkkinoiden säätelyn puute, varjotalous, vastuuton spekulaatio ja uskomuksiin perustuva taloustiede ovat aiheuttaneet meille pahimman kansainvälisen talouskriisin sitten 1930-luvun suuren laman.

Kolmanneksi, tämä kriisi on paljastanut sen euroalueen valuvian, jota monet ounastelivat jo järjestelmää synnytettäessä. Yhteistä valuutta-aluetta on vaikea hallita ilman yhteistä talouspolitiikkaa.

Komission pitäisi nopeasti tuoda esitys siitä, millaiset Euroopan taloushallinnon rakenteen voisivat olla.

Tarvitsemme tehokkaampaa talouspoliittista koordinaatiota,

Tarvitsemme tiukempaa yhteisten sääntöjen noudattamista ja väärinkäytösten ja korruption torjuntaa koko alueella.

Tarvitsemme verokilpailun sijaan veroyhteistyötä.

Mielestäni hallitus ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen sekä komissaari Olli Rehn ovat toimineet hyvin ja aktiivisesti Kreikan tilanteen suhteen. Suomi on ollut nimenomaan aktiivinen siitä, että lainapaketin ehdot ovat riittävät tiukat.

Hyvä valtuuskunta,

Lopuksi haluan todeta vain yhden asian: verkkokalastus Saimalla on kiellettävä norpan pesimäaikana.

Kiitos.