Kansalaisten yhteiskunta - Vihreät vaatimukset demokratian vahvistamiseksi

Vihreiden demokratiaohjelman tiivistemä

Demokratia on määritelty kansanvallaksi. Puhe "kansasta" ei kuitenkaan istu nykyaikaiseen demokratiaan, koska massaliikkeiden sijaan aktiiviset kansalaiset ja heidän muodostamansa vapaaehtoiset yhteenliittymät ovat nousseet esiin ja puolueiden painoarvo on heikentynyt. Politiikan paikkoja on monta.

Globalisaatio on vienyt päätösvaltaa kansallisvaltioilta ja ne ovat joutuneet siirtämään valtaoikeuksia ylikansallisille toimijoille, joista EU on merkittävin. Sitä arvostellaan demokratiavajeesta, mutta vieläkin epädemokraattisempia ovat puhtaasti valtioiden väliset järjestöt, jotka asettavat pelisäännöt kansainväliselle kaupalle ja taloudelle. Demokratisoimisen tulee asteittain ulottua myös näihin järjestöihin.

Edustuksellinen demokratia on syntynyt teollisen vallankumouksen myötä. Murros tietoyhteiskuntaan on vähintään yhtä raju ja uuden teknologian avulla voidaan kehittää demokratiaa kohti vuorovaikutteisuutta. Vaalikoneet ovat esimerkki siitä, miten uusi teknologia luo demokratiaan uusia toimintatapoja. Ehdokkaat joutuvat ottamaan kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin, ja äänestäjät voivat verrata ehdokkaiden kantoja omiinsa.

Kansanvalta lähtee pienistä asioista. Ihmisillä on oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon sen valmistelu-, suunnittelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanovaiheessa. Vihreiden tavoitteena on mahdollisimman laaja osallisuus. Kansalaisjärjestöjen rahoitusta on voimakkaasti lisättävä ja niiden mielipiteitä ja neuvoja on aktiivisesti kysyttävä päätöksenteon kaikissa vaiheissa.

Vaali- ja puoluerahoitus julkiseksi

Ehdokkaiden ja rahoittajien taloudelliset sidokset vaarantavat demokratian. Kallis vaalimainonta tekee monelle mahdottomaksi asettua ehdokkaaksi. Ulkopuoliset rahoittajat ovat harvoin liikkeellä hyväntekeväisyysmielessä: rahoitukselle odotetaan vastinetta.

Vuonna 1999 säädetty laki vaalirahoituksen julkisuudesta oli oikeansuuntainen mutta riittämätön askel edistämään läpinäkyvyyttä. Lakiin on kirjattava viranomaisten velvollisuus valvoa lain noudattamista ja noudattamatta jättämisestä on annettava rangaistus. Vihreiden mielestä:

• Ilmoitusvelvollisuus on oltava kaikilla niillä ehdokkailla, joiden kampanjoiden kokonaiskustannukset ovat yli 3 000 euroa.
• Vaaliavustuksista on ilmoitettava yhteismäärän lisäksi antajan nimi, kun yhdeltä lahjoittajalta saatu suoritus ylittää 800 euroa.
• Yksityisiltä henkilöiltä saatujen lahjoitusten yksittäissuorituksen ilmoitusvelvollisuuden rajan tulee olla 1600 euroa.
• Kunnallisvaaleissa edellä mainitut rajat tulee puolittaa.
  

Kampanjoiden koolle pitää asettaa katto, sillä vaaleissa ehdokkailla ja puolueilla pitäisi olla varallisuudesta riippumatta tasavertainen mahdollisuus tulla valituksi. Suomessa puolueen kampanjan katto voisi olla 500 000 euroa ja ehdokkaiden 20 000 euroa.

Suhteellisuutta on parannettava eduskuntavaaleissa

Vaalien lopputulokseen vaikuttaa paitsi äänestäjien tahto, myös vaalitapa. Suhteellisuuden parantaminen eduskuntavaaleissa on demokratian vahvistamista. Nykytilanteessa tilanne vaihtelee eri vaalipiireissä: piilevä äänikynnys on Uudellamaalla 3 %, Etelä-Savossa lähes 15 %. Vihreiden mielestä piilevä äänikynnys saisi olla enintään 5 %.

Vihreät ovat pitäneet vaalialuejärjestelmää suotavimpana lähtökohtana turvata poliittinen suhteellisuus alueellisen edustavuuden kärsimättä. Esille noussut seitsemään alueeseen perustuva vaalialuejako (Helsinki, Uusimaa, Lounais-Suomi, Häme-Pirkanmaa, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi) on hyvä jatkotyön pohja.

Maakuntahallinto on demokratisoitava

Päätöksenteon tulee olla aina niin lähellä kansalaista kuin mahdollista. Alue- ja paikallistasolle on siirrettävä valtaa ja vastuuta. Kuntien ja valtion välissä on ammottava aukko, josta puuttuvat demokraattiset rakenteet. Kuitenkin maakuntahallinnolle olisi tehtäviä: sille tulisi siirtää esim. terveydenhoito, joka Suomessa on poikkeuksellisen hajallaan. Vihreiden mielestä:

• Maakuntavaltuustot pitää valita suorilla vaaleilla, esim. kunnallisvaalien yhteydessä.
• Hallinnon moniportaisuuden vähentämiseksi lääninhallinto on lakkautettava ja tehtävät siirrettävä maakunnille ja TE-keskuksille.

Suoraa demokratiaa on vahvistettava

Suora demokratia (kansanäänestykset, kansalaisaloitteet) ei uhkaa edustuksellista demokratiaa, vaan täydentää sitä. Välinpitämättömyys edustuksellista politiikkaa kohtaan on voitettavissa vain kansalaisten yleistä osallistumishalua kohentamalla.

Kuntalaki mahdollistaa neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen. Aloitteen voi tehdä viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, mutta valtuusto päättää, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu äänestys, eikä äänestyksen tulos sido valtuustoa. Vihreät eivät halua, kunnallinen kansanäänestys on valtuuston hyväntahtoisuuden varassa, vaan vaativat että:

• valtuuston on järjestettävä aloitteesta neuvoa-antava kansanäänestys
• kunnallisia kansanäänestyksiä tulee voida järjestää myös vaalien yhteydessä.

Perustuslaki mahdollistaa valtiollisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen. Sitä on käytetty erittäin harvoin. Vihreiden mielestä:

• neuvoa-antavan kansanäänestyksen pitää olla eduskuntaa sitova.

Sopimus Euroopan perustuslaista sisältää kansalaisten aloiteoikeuden. Miljoona EU-kansalaista voi tehdä komissiolle aloitteen. Vaikka se ei sido komissiota, nostetaan kansalaisten aloiteoikeus näin samalle tasolle kuin Euroopan parlamentilla on. Myös Suomessa pitää harkita vastaavan järjestelmän käyttöönottoa kansallisessa päätöksenteossa.