Heli Järvisen ryhmäpuheenvuoro Eurooppa 2020-strategiasta

Yhteiseurooppalainen huoli tuottavuudesta ja ilmastonmuutoksesta, ikääntyminen ja talouskriisi ovat ohjanneet tulevaisuuden strategiaa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Eurooppa 2020-strategian tavoitteet eli työllisyyden, tutkimuksen ja kehityksen, energiatehokkuuden, koulutuksen sekä sosiaalisen ulottuvuuden parantaminen ovat hyviä ja tarpeellisia.

Tavoitteissa on paljon meidän Vihreiden mukaisia linjauksia.Uusi ympäristö-, energia- ja ilmastoteknologia voi tuoda Eurooppaan miljoonia uusia työpaikkoja ja luoda siten toimivan pohjan myös palvelualalle. Talouspolitiikan pitää olla sekä ekologisesti että taloudellisesti kestävää, ja siksi yhä tiukempi tulevaisuuden haaste on saada aikaan maailmanlaajuinen, kattava ilmastosopimus. Mutta ilman sitäkin EU:n on nostettava tavoitteensa hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 30:een nykyisestä 20 prosentista.

Vaikka 2020-strategian visio on hyvä, siltä puuttuvat suurelta osin keinot, tahto ja raha. Toimivalta on monessa asiassa jäsenmailla, eikä strategia anna ohjeita, se ei vertaile maiden hyviä käytänteitä eikä luo tiekarttaa kohti tavoitteita.

Tahtotilaa tai sen puutetta kuvaa myös oma energiakeskustelumme. Kestävä kasvu edellyttää innovaatiohin ja yrittäjyyteen kannustavan toimintaympäristön kehittämistä. Jos itse olemme valmiit ohjaamaan jopa kymmeniä miljardeja aikansa eläneeseen ja riskialttiiseen ydinvoimateknologiaan, miten voimme haastaa muita maita parempiin suorituksiin?

Kun tätä strategiaa käsiteltiin keväällä, se tuntui ajankohtaiselta. Kreikan uhkaava konkurssi on kuitenkin tuonut aivan uusia vaatimuksia myös strategialle.

Julkista taloutta olisi pitänyt ja pitää jatkossa vakauttaa vakaus- ja kasvusopimuksen avulla huomattavasti tiukemmin: työllisyyden ja tuottavuuden lisäksi korruption ja harmaan talouden torjunta ovat yhä välttämättömämpiä Jatkossa pitää varmistaa se, että maatiedot ovat luotettavia, tilastot aitoja ja seuranta toimii. Avoimet, läpinäkyvät, selkeät ja reilut pelisäännöt kansainvälisille finanssimarkkinoille pitää pistää strategian kiireellisyyslistan kärkeen.

Arvoisa puhemies,

Koko Eurooppa joutuu nyt miettimään, miten Kreikan katastrofi voidaan estää leviämästä.

Me Vihreät tuemme vahvasti Euroopan laajuista pankkiveroa tai vakuusrahastoa. Myös kansainvälinen rahamarkkinavero on otettava käyttöön, jotta rahoitusmarkkinat saadaan vakaammiksi lyhyellä aika välillä. Vaikka huoli taloudesta on leimannut viime viikkoja, EU-politiikalla tulee olla muitakin päämääriä kuin talous ja sen kasvu. Pelkkä tulotaso ei kerro hyvinvoinnista, ei luonnon monimuotoisuudesta eikä onnellisuudesta. Siksi tarvitsemme bruttokansantuotteen rinnalle myös muita indikaattoreita.

Arvoisa puhemies,

Eurooppa 2020-ohjelma pitää sisällään tavoitteita, prioriteetteja, lippulaivahankkeita sekä avainpolitiikkoja. Jottei tämä Eurooppa-ohjelma jäisi pelkäksi paperiksi ja sen tavoitteet haaveiksi, sen toteutuksessa ja seurannassa tarvitaan komission vahvaa panosta. Euroopan Neuvosto seuraa tavoitteiden toteuttamista vuosittain, mutta kenen vastuulla ovat yksittäisten maiden toimet ja etenkin toimimattomuus? Nyt joka ainoa maa pitää saada selkeiden kannusteiden, mutta myös pakotteiden avulla samalle uralle. Euroopan Unioni on kuitenkin paras väline ratkaista ongelmia yhdessä.