Pekka Haaviston ryhmäpuheenvuoro eduskunnan lähetekeskustelussa laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta

Arvoisa puhemies,

Napoleonin kerrotaan aikanaan sanoneen, että perustuslain olisi parasta olla lyhyt ja epäselvä. Itsevaltiaille epäselvät lait saattavat sopiakin parhaiten, mutta demokratiassa perutuslain selkeys ja päätöksenteon avoimuus on koko kansanvallan kulmakivi.

Nyt hallituksen esityksenä annetun perustuslain uudistuksen tavoitteena on lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, ratkaista Suomen EU-edustautumista vaivannut kahden lautasen ongelma sekä vahvistaa parlamentarismia ja hallituksen suoraa vastuuta eduskunnalle.

Miten näissä tavoitteissa on onnistuttu? Hallitus ehdottaa perustuslakiin lisäystä (53§), jolla 50 000 kansalaista voi saada kansalaisaloitteen kautta lainmuutoksen eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite antaa uuden mahdollisuuden suoraan demokratiaan ja lisää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia politiikan asialistaan. Vihreät pitävät kansalaisaloitteen tuloa perustuslakiin erittäin hyvänä asiana.

Suomen EU-jäsenyyden alusta asti presidentin ja pääministerin yhtaikainen osallistuminen EU:n huippukokouksiin on herättänyt hämminkiä. Ongelma ei ole ollut lautasten, vaan tuolien määrä. Kun presidentti on tullut sisään, asioiden valmistelussa mukana ollut ulkoministeri on joutunut kävelemään ulos. Tämän kohtalon ovat kokeneet vuorollaan ministerit Halonen, Tuomioja, Kanerva ja Stubb. Heidän kollegansa ovat jääneet saliin.

Hallituksen esityksen mukaan (66§) pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa ja valtion ylimmän johdon edustusta vaativassa Euroopan unionin muussa toiminnassa. Lissabonin sopimuksen mukaan häntä voi tarvittaessa avustaa ministeri, jos ja kun Eurooppa-neuvosto niin päättää. Lautaskiistat jäävät historiaan.

Parlamentarismin vahvistamisessakin otetaan askelia. Hallituksen esitykset eduskunnalle antaa jatkossa valtioneuvosto, ilman presidentin puumerkkiä. Presidentin omaa päätöksentekoakin parlamentarisoidaan: niissä asioissa, joissa presidentti ja valtioneuvosto ovat erimielisiä, asiat on ratkaistava valtioneuvoston ehdottamalla tavalla, jos se on eduskunnan kannan mukainen (58§).

Eduskunta tulee nyt kirkon harjalle ratkaisemaan presidentin ja valtioneuvoston välisiä kiistoja. Viisas valtioneuvosto hakee tietysti tulevaisuudessa vauhtia eduskunnasta jo hyvissä ajoin, jos tällainen ristiriita on odotettavissa.

Vihreiden kannalta ehdotetut perustuslain muutokset ovat hyviä. Pidemmällekin parlamentaarisella tiellä olisimme olleet valmiita etenemään, mutta eduskunnassa tarvitaan 2/3 enemmistö perustuslain muutoksiin.

Perustuslain muutoksen epäilivät ovat olleet huolissaan siitä, että suoralla kansanvaalilla valittavan presidentin rooliksi jäisi tämän muutoksen jälkeen toimia vain – Paasikiven sanoja lainatakseni – ”representatiivisena figuurina”. Tämä pelko on turha. Tämänkin muutoksen jälkeen Suomen ulkopolitiikkaa johtaa edelleen tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa (93 § 1 mom.). Tämän yhteistoiminnan merkitys tulee entistä tärkeämmäksi, kun Suomen kansainvälisessä toiminnassa kahdenväliset suhteemme, Suomen rooli YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä, EU:n sisäinen kehitys ja EU:n suhteet kolmansiin maihin eivät ole erillisiä saarekkeita, vaan vaikuttavat kaikki toisiinsa. Suomella voi olla vain yksi ulkopolitiikka, jota presidentti ja valtioneuvosto yhteistyössä ja yhteistoiminnassa edistävät.

Arvoisa puhemies,

Suomen perustuslain muutokset ovat aina periaatteellisia. Tasavallan presidentti on omassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että muutokset tulisi perustua vuonna 2000 tulleen perustuslain toimivuuden arviointiin, ja että edellisestä perustuslain muutoksesta ei olisi vielä saatu tarpeeksi kokemuksia.

Hätiköidyt muutokset eivät koskaan ole hyviä. Toisaalta Suomen kansainvälinen toimintaympäristö ja Euroopan unioni, johon kuulumme, ovat muuttuneet nopeasti. Esimerkiksi kansalaisaloitteen käyttöönotto EU:ssa lisää kansalaisten suoria mahdollisuuksia ottaa asioita unionissa esille.

On hyvä, että Suomen perustuslakia nyt päivitetään näiltäkin osin. Historiallisesti tilanne on mielenkiintoinen: Vasemmistopuolueet, jotka ovat Suomessa historiallisesti ajaneet kansanvaltaa ja parlamentarismin vahvistamista, ovat muuttuneet presidentin valtaoikeuksien vahvimmiksi kannattajiksi. Entiset kuningasmieliset taas korostavat eduskunnan tuen varassa toimivan valtioneuvoston asemaa ja parlamentaarista kontrollia.

Vihreille kansanvalta, avoimuus ja kansalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat perusarvoja, joita tämäkin perustuslain muutos tukee.