"Kerjäläisongelmasta"

Jos emme voi tässä asiassa yhtään luottaa Keskusrikospoliisin selvityksiin, niin mihin lähteisiin me sitten voimme uskoa?

"Keskusrikospoliisi on selvittänyt vuonna 2009 Suomeen tulleiden
kerjäläisten taustoja ja todennut, että Romaniasta Suomeen tulleiden
kerjäläisten osalta löytyy viitteitä mahdollisesta ihmiskaupasta.
Tapaukset saattavat johtaa syytteisiin Romaniassa."

Näin on Verkkouutisten ja siis Hakolan (biased) mukaan jo tapahtumassa: "Saatujen tietojen mukaan Romanian syyttäjäviranomaiset ovat nostaneet
syytteen kymmentä henkilöä kohtaan ihmiskaupalle tyypillisestä
toiminnasta. "

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_c...

Sitä faktaahan se ei muuta, että Suomeen Romaniasta yllytetyt tai vapaaehtoisesti tulleet romanit ovat tässä asiassa uhreja. Tämä todennäköinen suuri ongelma ei kuitenkaan oikeuta vaikutuksiltaan heikkoa lakia, joka kohdistuu erityisesti tiettyyn rajattuun etniseen ryhmään ja kuten sanottu lakaisee asian vain maton alle. Tästä kirjoitti tänään joku aika hyvin Helsingin Sanomien Mielipiteissä.

Romaneihin ja heidän kauttaan muihin kohdistuvan järjestäytyneen rikollisuuden alasajo on romanien tilanteen joka maassa - erityisesti lähtömaassa - parantamisen rinnalla keskeinen asia, jonka kautta tätä köyhyyden ja epätasa-arvoisuuden ongelmaa voidaan lähteä ratkaisemaan.

Eurooppa, meillä on ongelma. Valtava ja yhteinen ongelma: köyhyys. Sen näkyvä ilmentymä ovat pahvimukit edessään kaduillamme istuvat Itä-Euroopasta saapuneet kerjäläiset.

Kerjääminen on köyhyyden oire. Romanien osalta se on myös oire syrjinnästä ja jopa vainosta. Monissa Itä-Euroopan maissa romanien tilanne on viime vuosina vain pahentunut.

Unkarissa äärioikeistolainen liike on viime aikoina vahvistunut ja erityisesti romanit ovat olleet heidän kohteenaan. Unkarin romaneita kohtaan on tehty viime aikoina useita väkivaltaisia hyökkäyksiä. Viittä äärioikeiston kannattajaa epäillään kuuden romanin surmasta. Itävaltalaisen tutkijan Gerhard Baumgartnerin mukaan vainoja lietsoo samanlainen talousolojen heikentyminen kuin 1930-luvulla. Vaikka EU:n sisäisten hakijoiden osalta turvapaikan saannin kynnys on korkealla, ei romanien syrjinnässä olla kaukana siitä tilanteesta, että kriteerit täyttyisivät.

Mikä siis ajaa esimerkiksi Itä-Euroopan romanit istumaan kaduilla ympäri Eurooppaa - mafiako? Ei, vaan heidän elinolojensa järkyttävä tila Itä-Euroopassa. Romanit ovat kenties Euroopan huonoimmassa asemassa oleva vähemmistö. Heidän köyhyytensä ja syrjintä siirtyy edelleen sukupolvelta toiselle ja he kärsivät yhä Itä-Euroopassa muun muassa holokaustin perinnöstä.

Köyhiltä puuttuu ääni, joka saisi päättäjät liikkeelle. Meillä hyväosaisilla ääntä riittää. Suomessa keskustelua on käyty kokoomusedustajan ehdotettua kerjäämisen kriminalisointia. Monet puhuvat kyllä mielellään globaalista vastuusta, mutta ongelmien tullessa kotiovelle, omille kaduillemme, huudetaan poliisia apuun. Ikään kuin poliisi voisi ratkaista köyhyysongelman ja romanien koko Euroopan laajuisen surkean elintilanteen.

Pääministeri otti sen kannan, että lakia ei tarvita. Olen samaa mieltä. Lainsäädäntö tekisi erilaisesta hädänalaisuudesta rikoksen ja kerjäämisen määrittely olisi hyvin vaikeaa. Sen sijaan on pääministeriltä naiivia ajattelua, että "kerjäläisongelma" ratkeaisi sillä, että "kukaan ei anna rahaa kerjäläisille". Pääministeriltä odottaisi poliittisia ehdotuksia siitä, mitä Suomen pitäisi tehdä ongelman ratkaisemiseksi. "Poissa silmistä, poissa mielestä" ei riitä toimintalinjaksi.

Jo "kerjäläisongelma" on käsitteenä hämärä. Ongelma kenelle? Köyhyys on valtava ongelma, mutta "kerjäläisongelma" tarkoittanee lähinnä sitä, että joidenkin mielestä kerjäläiset pilaavat katukuvan tai muuten vaan ovat epämiellyttäviä. Kerjääminen saattaa olla eri tavoin järjestäytynyttä, mutta väitteitä järjestäytyneestä rikollisuudesta ei ole todennettu. Tätä on viranomaisten ja tutkijoiden syytä tarkemmin tutkia. Amnesty ja muut järjestöt eivät ole saaneet viranomaisilta konkreettisia tietoja väitteen tueksi. Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson bloggaa aiheesta Iltalehden sivuilla.

Mitä sitten ainakin voidaan tehdä? Suomen pitää vaatia, että EU puuttuu romanien kohtaamaan rasistiseen kohteluun ja syrjintään ja että köyhyyden kierre katkaistaan. Euroopan parlamentti ja useat sen parlamenttiryhmät ovat vuosikausia vaatineet EU:n romanistrategiaa, mutta komissio ei ole vieläkään tehnyt esitystä. Pääministeri Vanhasen tulisi olla aktiivinen komission ja EU-maiden suuntaan romanistrategian aikaansaamiseksi. Myös komissaari Olli Rehnin pitäisi vauhdittaa asiaa komissiossa.

EU käyttää tällä hetkellä merkittävästi rakennerahastorahaa muun muassa Romaniaan ja Bulgariaan. Romanistrategian avulla voitaisiin painostaa näitä maita kanavoimaan rahaa romaniyhteisön aseman parantamiseen. Emme enää voi sulkea silmiämme tilanteelta. EU:n perusoikeusviraston yhtenä painopisteenä on oltava romanien aseman parantaminen.

Ei riitä, että asiaan vaikutetaan vain EU:n kautta: Suomessa kaupunkien on kiinnitettävä huomiota romanien perusoikeuksien toteutumiseen paikallistasolla. Esimerkiksi Helsingin kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen järjestää Sompasaareen majoittuneille romaneille saniteettitilat. Suomen on tehtävä myös kahden välistä yhteistyötä ongelmien ratkaisemiksi suoraan niiden maiden kanssa, joista romaneja on Suomeen tullut.

Monille suomalaisille voi olla ikävää kohdata syrjäytymistä kaduillamme. Sivistynyt yhteiskunta ei kuitenkaan ratkaise ongelmia sulkemalla silmänsä hädänalaisuudelta.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. maaliskuuta 2010 toisesta romaniväestöä käsittelevästä eurooppalaisesta huippukokouksesta

Euroopan sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden teemavuoden sivut

Amnestyn kantoja romanien tilanteen parantamiseksi

Romanit ovat ammatti- kieli- ja jopa lukutaidottomia. Heillä ei ole missään olosuhteissa toivoa saada muuta kuin paskaduunia. Paskaduunin teettäminen taas on moraalitonta, ja romanit itsekin ihan avoimesti mieluummin harrastavat kerjäämistä ja rikoksia kuin tekevät paskaduunia. Ainoa vaihtoehto olisi siis antaa romaneille riittävästi ilmaista rahaa, jotta he eivät kerjäisi tai harrastaisi rikoksia. Ilmaisen rahan jakamista taas voisi olla aika vaikea perustella veronmaksajille.

Saisiko jotain konkreettista ratkaisua tähän dilemmaan?

Meinaatko Ville ihan vakavissasi että Suomen eduskunnalla on jonkinlainen velvollisuus poistaa köyhyys Romaniasta? Eikö se nyt kuitenkin ole Romanian vallanpitäjien velvollisuus?

Suomen kannalta "kerjäläisongelma" todellakin on kokonaisuudessaan se, että täällä näkyy katukuvassa jonkun muun maan köyhiä ja ne ovat ikävää nähtävää joille kunniallisia Suomen kansalaisia ei pitäisi altistaa. Kuin eläviä graffitteja. Se ei ole mitään pään puskaan työntämistä vaan sen tosiasian myöntämistä, ettei meillä todellakaan ole keinoa tai velvoitetta ratkoa planeetan kaikkien ihmisten ongelmia. Jos omista edes selviäisi niin se olisi jo hyvä saavutus.

Ville Niinistö, oletko tutustunut Suomen romanien saamaan valtiontukeen ja moninaisiin työllistämis- ja integroimisohjelmiin? Suosittelen tutustumaan! Valitettavasti osa siitä tuesta on mennyt ainoastaan romani-kulttuurin ylläpitämiseen, siis kiertolaisuuden ja pummina elämisen. Romanien tilanne on parantunut muutaman viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta edelleen osa sen kulttuurin varjopuolista elää edelleen.

Örkki, sinähän oletkin enemmän "mustalainen ja kerjäläinen", kuin luuletkaan. Jonkun ne "paskaduunitkin" on tehtävä! Minusta on täysin päätöntä, että suomalaisia kannustetaan olemaan tekemättä näitä yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä. Vaikka paskaduuneja pystyisikin tekemään aivan jokainen, niin kukaan ei sitä halua. Miksi?

Minusta meidän jokaisen täytyy alkaa arvostamaan entistäkin enemmän yksinkertaisia, helppoja, mutta meidän oman hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ammatteja! Minun mielestä on epämiellyttävää käydä julkisissa tiloissa, joissa esimerkiksi siivousta ei tehdä kunnolla. Ja kuka niitä paikkoja sotkee? Jokaisen täytyy katsoa itseään peiliin ja tarttua näihin siivoistalkoisiin! Laita roskat roskiin, äläkä k*se seinille tai kaduille, on jo hyvä alku. Samaa kannattaa kouluttaa aivan jokaiselle!

Vanhanen on siinä oikeassa, että vastikkeettoman rahan antaminen kerjäläisille ei paranna tilannetta. Todellisuudessa se ainoastaan pahentaa ja kannustaa kerjäämään entistäkin enemmän. "Hullu se, joka tuottavan bisneksen hylkäisi". Minusta rahaa ei tule jakaa ihmisille, jotka eivät vain halua tehdä töitä. Todelliset sairaudet, sopeutumisongelmat ja työkyvyttömyys ovat eriasia.

Oikeat pummit, siis kerjäläiset, yleensä piileskelevät näiden työkyvyttömyys- ja sopeutumisongelmien piilossa. He tekeytyvät sairaaksi ja huijaavat yhteiskuntaa maksamaan oman elämisensä, vaikka mitään todellista kliinistä tai psyykkistä syytä ei olisikaan. Psyykkiset ongelmat ovat erityinen huijareiden lempilapsi, koska niiden teeskenteleminen on huomattavasti helpompaa kuin fyysisen työkyvyttömyyden.

Koulutus ja yhteiskunnallisesti hyödylliseen toimintaan kannustaminen on ainoa tapa parantaa tilannetta oikeasti. Palkitaan ihmiset työn teosta paremmin, kuin työttömyydestä. Nykyisin työttömyys on joillekin kannattavampaa kuin työn tekeminen, ja tämän täytyy muuttua.

Romania ei ole mikään kehitysmaa, kuten toiset ehkä saattavat kuvitella. Romanian GDP on lähes samalla tasolla kuin Suomenkin. Romaniassakin, kommunismin jälkeen, valtiot ovat erehtyneet liialliseen taloudelliseen liberalismiin ja yksilön menestykseen tähtäävään kehitykseen. Tämän muutoksen lieveilmiöitä ovat nimenomaan kerjäläiset. Nämä kerjäläiset ovat ehkä elättäneet itsensä helpommalla kommunistisessa valtiossa. Nyt he ovat päätyneet tilanteeseen, jossa he itse ovat yhteisönä jääneet ulkopuolelle yhteiskunnan muusta kehityksestä.

Minusta kerjäläisyydessä yhteisöllisenä ilmiönä suurin ongelma on yhteisön haluttomuus muutokseen. Tämä ei ole yksilön haluttomuutta. Jokainen kerjäläinen haluaa itse parantaa tilannettaan, mutta yhteisö tarjoaa hänelle väärät työkalut siihen. Muutama mafiapomo elää hyvin kerjäläisten kustannuksella, joten heidän kannattaa ylläpitää näitä lieveilmiöitä.

Tämä on ensisijaisesti jokaisen kotimaan sisäinen ongelma, jonka perimmäinen ratkaisu on jokaisen maan sisäisen politiikan kehittäminen. Meidän kuitenkin tulee antaa oma panoksemme tässä ja EU ja eurooppalainen media ovat ne foorumit, joilla meidän tulisi eniten vaikuttaa. Jos meillä on tietotaitoa ja ehdotuksia asian ratkaisemiseen, miksi yrittää tehdä sitä täällä, kun ongelma on oikeasti jossain muualla.

Minusta tässä kerjäläisasiassa tarvitaan enemmän poliittista voimaa, kuin taloudellista tai paikallista apua. Sen poliittisen voiman tulee suuntaua Romanian suuntaan. Romanian viimekädessä tulee ottaa vastuunsa omasta kansastaan ja sitoutua parantamaan sen oloja. Tämä vaatii valtioiden välistä yhteistyötä ja kehittämistä.

Kerjäläiset Suomessa ovat olleet lopulta positiivinen ilmiö. Vaikka näistä kerjäläisistä onkin jonkinasteista haittaa suomalaisen kannalta, se kuitenkin herättää ihmiset keskustelemaan ja puuttumaan asioihin. Etsimään sitä oikeata syytä ja etsimään ratkaisuja ongelmaan.

Milloin viimeksi ihmiset ja lehdistö olisivat etsineet ratkaisuja kerjäläisongelmaan? Kun ongelmaa ei ole sitä ei tarvitse ratkaista. Mutta vapaan liikkuvuuden Euroopassa ongelma ei olekaan enää Suomen ongelma, vaan koko Euroopan ongelma.

Ikävä homma, että Suomikin joutuu ottamaan kantaa tähän. Kuitenkin pitkässä juoksussa tämä työ toivottavasti kantaa tulosta.

Tehdään rehellistä duunia ja pidetään niin ökyjohtajat, kuin kerjäläisetkin kurissa.

Kerta vielä...

Todellinen ratkaisu ei siis ole keskittyä ainoastaan kerjäläisten, eli jonkin ilmiön uhrien ongelmiin. Romaniassa kehityksen täytyy lähteä valtiotason korruption siivoamisesta, rikollisliigojen lopettamisesta, koko kansan koulutukseen ja yhteisölliseen kehitykseen.

Romanien integraatio yhteiskuntaan ja sen toimintaan vaatii myönnytyksiä myös romaneilta itseltään. He eivät voi vaatia koko heidän perinnettään ja mennyttä kulttuuria osaksi elämäänsä. Jos kerjääminen kuuluu jonkin yhteisön kulttuuriin, niin sen piirteen integroiminen työllä elävään yhteiskuntaan on mahdotonta.

Kulttuureita tulee kunnioittaa, mutta kulttuureita ei saa pitää muuttumattomina ja niitä tulee pystyä muokkaamaan vallitsevaan yhteiskuntaan soveltuviksi.

Parhaiten ovat selviytyneet ne, jotka ovat pystyneet mukautumaan muuttuvaan maailman tilanteeseen. Eniten ongelmista kärsivät muutosvastarintaiset. Otetaan esimerkkinä muslimit ja juutalaiset, jotka ovat tapelleet jo vuosisatoja yhdestä ainoasta kaupungista.

Nimim. Vihreä äänestäjä, Suomalaiset saavat todella runsaasti kaikenlaisia tukia ja etuisuuksia koko ajan niin lastenhoitoon, koulutukseen, sairauteen, työttömyyden varalle ja muuhun välttämättömään. Jopa hyvää palkkaa pitkäaikaisesti nauttiessaan ja omaisuutta omistaessaan suomalaiset saavat vähintään samoja tukia elämäänsä kuin vähävaraiset. Suomen romanien aseman parantuminen johtuu juuri siitä, että hekin vihdoin ovat saaneet Suomesta välttämätöntä tukea pelkän syrjinnän ja tukahduttamisen sijasta. Suomen romanit yhdistävät koulutuksen ja oman kulttuurinsa vaalimisen elämässään, eikä missään tapauksessa heidän oman kulttuurinsa kitkeminen pois voi olla ehto yhteiskunnassa toimimiseen. Ulkomaalaiset romanit sen sijaan ovat etnisesti ja taloudellisesti yhtä syrjityssä asemassa kuin suomalaiset romanit olivat 1950, -60 ja -70-luvulla. Vihreiden äänestäjänä olet todennäköisesti juuri kaikenlaisten tukien antamisen kannalla, miksi et siis kannata samoja tukia romaneille kuin muille? Romanit ovat joutuneet osallistumaan Suomen puolesta sotimiseen ja ovat EU:n jäseniä, joille kuuluisivat samat ihmisoikeudet ja avustukset ja yhtä hyväksytty asema kuin sinulle.

Kyllä, olen samojen tukien kannalla myös Suomen romaneille. Kuitenkin se tarkoittaa myös sitä, että säännöt ovat samat kaikille etuuden saajille. Koko kulttuuria ei missään nimessä tarvitse kitkeä pois. "Kitkeä" tai muokata tarvitsee ainoastaan niitä kulttuuriin kuuluvia tapoja, jotka estävät muuhun yhteiskuntaan integroitumisen.

Suomen romanien tilanne on parantunut ja on parhaita Euroopassa. Mutta mistä tämä olojen parantuminen oikeasti johtuu? Minusta erittäin suuri tekijä tässä on romaniyhteisön sisällä muuttunut asenne työntekoa kohtaan. Nykyiset työelämään sijoittuvat romanit ovat ainoastaan häivähdys sitä kulttuurista, joka oli valloillaan 1950 luvulla. Romanit eivät kuitenkaan voi jäädä lepäämään laakereilleen, esimerkiksi perinteiset käsityöammatit eivät juurikaan kannata. Tarvitaan jatkuvaa muuntautumista mikäli haluaa pysyä muuttuvan yhteiskunnan työmarkkinoilla.

Ja kyllä, minusta voimme tukea myös EU-kansalaisten elämää Suomessa. Kuitenkin tätä tukea ei voida tehdä ainoastaan Suomen budjetista. Tässä on pieni ongelmakohta, tasavertaisuuden kannalta. Suomi on suhteellisen pieni maa, GDP tosiaan jotain Romanian luokkaa. Mikäli Suomen sosiaaliavustus on liian avokätistä, saatamme päätyä kustantamaan monen EU-kansalaisen elämän omasta kassastamme. Käytännössä toiset EU-maat pystyisivät dumppaamaan köyhät pois omasta taloudestaan, toisten EU-maiden kustannettavaksi.

Luuletko, että markkinavetoiset maat eivät tällaista tekisi?

EU:n kansalaisten asumisen tukemisessa on kysymyksessä EU-tason rahoittaminen. Tämän rahoituksen lähteenä pitäisi minun mielestäni olla EU:n yhteinen "siirtolaisbudjetti". Näin jokainen EU-maa osallistuu myös omien kansalaistensa elämiseen muissa maissa. Jokainen maa voisi maksaa "siirtolaisveroa" sen mukaan, kuinka paljon heidän kansalaisiaan on muuttanut toisiin EU-maihin.

Vapaa liikkuvuus on minustakin hyvä juttu, mutta vapaa liikkuvuus tuo myös vastuita. Kaikkia näistä vastuuksista ja ongelmista ei vielä ole riittävästi havaittu, eikä ratkaistu. Työtä siis tarvitsee tehdä.

Minusta monen vihreän melko yksipuolinen retoriikka tilanteen parantamisesta, ja tukien lisäämisestä, pitäisi lähteä sen selkeästä tunnustamisesta, että meillä on ongelma ja siihen täytyy puuttua.

Minusta suurimmalla osalla ihmisistä on kuitenkin suurinpiirtein sama päämäärä. Hyvä ja turvallinen elämä. Kuitenkin ihmisten mielipiteet siitä, kuinka sitä samaa päämäärää tulee tavoitella eroavat suurestikin. Minusta olisi tärkeätä, että ensin pyritään sopimaan jostain yhteisestä. Vasta sen jälkeen pystytään aloittamaan keskustelu keinoista, kuinka sitä päämäärää tavoitellaan.

Keskusteluista jää liian helposti unholaan se tosiasia, että sosiaalituet eivät ole itsetarkoitus ja päämäärä, vaan päämääränä on parempi yhteiskunta. Juuri tämän pienen ajatuksen unohtuminen jakaa mielipiteet voimakkaasti eri ryhmiin ja näistä ryhmistä tulee helposti toistensa "viholliset". Unohdetaan mistä alunperin olikaan kysymys ja kiistellään ainoastaan käytettävistä työkaluista.

Monen mielestä on moraalitonta teettää paskahommia toisella, mutta ei mitään ongelmaa siinä että pistetään käsi A:n taskuun, otetaan sieltä rahaa ja annetaan se B:lle.