Ville Niinistön ryhmäpuhe hallitusohjelmasta

Arvoisa puhemies,

Kiviniemen hallitus jatkaa edeltäjänsä työtä Suomen johtamiseksi ulos taantumasta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Vanhasen II hallitus toteutti vastuullista ja elvyttävää talouspolitiikkaa, jossa taantuman taakkaa ei jätetty heikompien kannettavaksi. Hallituksen aktiivisen työllisyyspolitiikan ansiosta olemme välttäneet opposition pelotteleman 1990-luvun laman kaltaisen massatyöttömyyden toteutumisen.

Kiviniemen hallitus jatkaa samalla hallituspohjalla Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman toteuttamista. Hallitus pyrkii edistämään talouden vakautta, kestävän kasvun edellytyksiä, tasa-arvoa ja yhteiskunnallista eheyttä.

Hallituksen keskeisinä tavoitteina on vähäpäästöisen Suomen rakentaminen ja sitoutuminen edistämään kansainvälisiä ilmastoratkaisuja, joilla ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen asteeseen. Talouskriisin ja ilmastokriisin haasteet on ratkaistava yhdessä. Suomi nousee taantumasta uudenlaiseen maailmaan, jossa kilpailukykyisiä ovat edelläkävijöinä resurssitehokasta ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa rakentavat valtiot.

Hallitusohjelmassa ensimmäistä kertaa tuodaan esille tavoite valmistella kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti laajemman kehitysindikaattorin käyttöön ottamista bruttokansantuotteen rinnalle lähivuosina.

Tällaiset indikaattorit kuvaavat kansantalouden koon lisäksi inhimillistä hyvinvointia ja ympäristön tilaa, ja siten antavat monipuolisemman kuvan sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän talouden rakentamisesta. Ympäristön tilan nostaminen keskeisiin talouden indikaattoreihin on tärkeä tulevaisuuslinjaus hallitukselta tänä YK:n luonnon monimuotoisuuden vuonna.

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelman perustuessa muutoin pääosiltaan edellisen hallituksen ohjelmaan korostui hallitusohjelmaneuvotteluissa talous- ja työllisyystilanteen arviointi.

Suomi on siirtymässä taantuman hoidossa elvytyksestä julkisen talouden vakauttamiseen ja kestävän talouskasvun varmistamiseen. Laivaa ei kannata kääntää kurvaten vaan erittäin varovasti ja toimintaympäristöä aktiivisesti tarkkaillen. Kuten hallitusohjelmassa sanotaan, tasapainottavat toimet ajoitetaan ja mitoitetaan siten, etteivät ne haittaa talouden elpymistä ja työllisyyden kasvua.

Julkisen talouden vakauttaminen on vähintään kahden vaalikauden urakka, jonka lopputulosta ei määritä aloituskuukausi vaan ne perusvalinnat, joihin tullaan nojaamaan. On yritettävä hakea tasapainoa tehdä tavalla, joka ei vaaranna tulevaa, kestävälle pohjalle rakennettua, kasvua. On yritettävä hakea tasapainoa tavalla, joka on oikeudenmukainen kaikille suomalaisille.

Hallituksen sitoutuminen sovittuihin menokehyksiin ja menojen kattamiseen tarvittavin osin velkarahoituksella turvaa sen, että ihmisten ei tarvitse huolehtia turvaverkon tai palvelujen rapautumisesta. Hallitus ei ryhdy kansalaisten asemaa tai talouden elpymistä vaarantaviin leikkauksiin, vaan etsii kestävämpiä tapoja vakauttaa taloutta. Taloutta ei tasapainoteta pikaratkaisuilla vaan vahvistamalla talouden perustaa niin, että julkisen talouden tasapainottaminen kahdessa vaalikaudessa on mahdollista sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Hallitus on ottamassa ensi askeleita kohti talouden tasapainottamista. Samalla hallitus toteuttaa ekologista verouudistusta. Hallitus vakauttaa julkista taloutta nostamalla energiaveroja 750 miljoonalla eurolla sekä korottamalla arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä. Nämä ovat järkeviä päätöksiä, jotka ohjaavat ympäristön kannalta kestävämpään kulutukseen ja vähentävät velkaantumista.

Laajemmat verojärjestelmän uudistukset tehdään vaalien jälkeen perusteellisen keskustelun ja äänestäjien antaman mandaatin perusteella. Valittua linjaa puoltaa se, että Hetemäen työryhmän esittämä kokonaisuus nähdään vasta vuoden lopulla. Myös taloustilanteen orastava elpyminen on niin herkässä vaiheessa, että merkittäviä muutoksia jo aiemmin sovittujen veropohjan laajennusten lisäksi ei tässä tilanteessa ole syytä kiirehtiä.

Vihreä eduskuntaryhmä toivoo vaaleissa laadukasta keskustelua verotuksen kokonaisuudesta sen sijaan, että kukin esitys ammutaan yksi kerrallaan alas.

Jaamme Hetemäen työryhmän näkemyksen, että painopistettä on siirrettävä ympäristö- ja kulutusverotuksen suuntaan. On kuitenkin varmistettava, että tätä ei toteuteta tuloerojen kasvua lisäävällä tavalla. Kulutusverotuksen osuuden lisääminen tuntuu suhteellisesti eniten pienituloisilla, joiden tuloista suuri osa menee kulutukseen.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä vastapainoksi tuloverotuksen puolella kevennykset on suunnattava pienituloisille. Pienituloisten verotuksen keventäminen on myös paras tapa edistää työllisyyttä ja vähentää rakenteellista työttömyyttä. Sen lisäksi on jatkettava Sata-komitealta kesken jäänyttä työtä sosiaaliturvan ja työn paremmaksi yhteensovittamiseksi.

Jaamme myös ajatuksen siitä, että yritysverotuksen puolella painopiste siirtyy yrityksen voiton verottamisesta osinkojen verottamiseen. Emme kuitenkaan halua tehdä Suomesta aggressiivista verokilpailijaa, joka tähtää verokannoissaan kaikkien vertailumaiden keskiarvojen alapuolelle. Siksi Hetemäen työryhmän ajatus yritysverouudistuksesta ei ole sellaisenaan toteutettavissa. Pääoma- ja yritysverotuksen kokonaisuudistuksen vaikutuksen on oltava myös veropohjan riittävyyden kannalta positiivinen.

Työllisyyden vahvistamisen on jatkossakin oltava hallituksen keskeinen tavoite. Se edellyttää paitsi aktiivista työllistämispolitiikkaa myös edellytysten luomista uusille työpaikoille. Tässä keskeisessä asemassa on kasvuyrittäjyyden tukeminen, rohkeampi innovaatiorahoitus ja erityisesti panostukset vihreään teknologiaan.

Hallitus on sitoutunut uusiutuvan energian velvoitepakettiin ja sen rahoituksen turvaamiseen. Keskellä taantumaakin on huolehdittava uuden kasvun oraista ja vihreään teknologian kasvuun kannustavat päätökset ovat hallituksen edessä olevista päätöksistä tältä kannalta tärkeimpiä.

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelmaan on nostettu eräitä tärkeitä yksittäisiä tavoitteita, joihin vihreä eduskuntaryhmä on erityisen tyytyväinen.

Talouden perustan vahvistaminen harmaata taloutta torjumalla on kestävin ja reiluin tapa kuroa umpeen tulojen ja menojen välissä olevaa aukkoa. Harmaan talouden torjunta parantaa sääntöjen mukaan toimivien yrittäjien ja kaikkien työntekijöiden asemaa. Hallitus vahvisti sitoutumisensa voimakkaisiin toimiin harmaan talouden torjumiseksi. Kiireellisimpinä toimina toteutetaan mm. urakanantajan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen ja lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostaminen.

Hallitus on sitoutunut vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukaiseen jakamiseen sekä perhevapaajärjestelmän kehittämiseen. Perhevapaajärjestelmän uudistamisessa on vanhempainvapaata pidennettävä, jotta samalla kummallekin vanhemmalle voidaan kiintiöidä pitempi osuus vanhempainvapaasta. Miesten perhevapaiden käyttö on selvästi sidoksissa järjestelmän kannustimiin, ja tässä olemme muita Pohjoismaita jäljessä. Miesten aseman vahvistaminen perheessä on samalla omiaan parantamaan naisten asemaa työelämässä.

Hallitus on myös sitoutunut tekemään periaateratkaisut, jotka mahdollistavat julkisen sektorin hallussa olevan tiedon avaamisen ja saatavuuden tietosuojaa vaarantamatta. Julkisen tiedon avoimuus tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia julkisen tiedon kaupallistamiselle ja lisää Suomen mahdollisuuksia kilpailla tietoyhteiskuntakehityksessä.

Vihreä eduskuntaryhmä tukee hallitusta sen määrätietoisessa työssä Suomen ohjaamiseksi turvallisesti ulos taantumasta kohti uutta hyvinvointia.