Vihreitä urheilukantoja

Vihreät järjesti tänään kautta aikojen ensimmäiset vihreät olympialaiset Helsingin eläintarhan kentällä. Vihreät aktiivit ja poliitikot kilpailivat, pilke silmäkulmassa, muun muassa keihäänheitossa (kuvassa Rosa Meriläisen tyylinäyte), korkeushypyssä, monissa juoksulajeissa ja kuulantyönnössäkin.

Kisojen yhteydessä julkaistiin myös joukko vihreitä urheilukantoja.

Vihreitä urheilukantoja

• Valtio voi tukea huippu-urheilua, mutta painopiste on oltava selvästi harrastamisen tukemisessa.
• Suomalainen liikunta ja urheilu ei olisi mitään ilman urheiluseuroja. Liikuntajärjestöjen valtionavustuksia on lisätty ja tällä tiellä on hyvä jatkaa. Vapaaehtoistoiminnan johtamista on tuettava, eikä toiminnan edellytyksiä saa heikentää lisäämällä byrokratiaa. Tärkeää on myös verokohtelun selkeyttäminen, yleishyödyllistä toimintaa ei tule verottaa ja elinkeinotoiminnan suhteen ehdot ja rajat tulisi olla selkeitä.
• Lasten ja nuorten liikkumisen tukeminen on tärkeä painopiste. Liikuntatuntien lisääminen tuntikehykseen on kannatettavaa. Ne nuoret, jotka jatkavat urheiluharrastustaan yli 12-vuotiaiksi, liikkuvat todennäköisemmin koko elämänsä. Urheiluseurojen rahoituksessa tulisi kannustaa nuorten mukana pitämiseen.
• Niin huippu-urheilussa kuin liikunnan harrastamisen tukemisessa on huomioitava tasa-arvokysymykset nykyistä paremmin. Vammaishuippu-urheilu, naislajit ja -urheilijat on nostettava samalle viivalle perinteisten äijälajien rinnalle.
• Huippu-urheilijoita on tuettava nykyistä kokonaisvaltaisemmin, mm. huomioimalla koulutusmahdollisuudet uran aikana ja tukemalla uran jälkeistä elämänhallintaa. Valtion huippu-urheilun tukia tulee kohdentaa siten, että myös ammattimainen valmentaminen on mahdollista.
• Antidopingtyöhön on satsattava. Dopingaineiden käytön suhteen nollatoleranssi on ainut vaihtoehto. Hormonien käyttö ei rajoitu vain kilpaurheiluun. Ajan henki on ulkonäön palvonta ja nopeasti tuloksiin pyrkiminen ja salakauppa pyöriikin myös harrastajien keskuudessa kuntosaleilla ja internetissä. Koska kyse ei ole kilpaurheilusta, tämän ilmiön valvonta ei koske antidoping-toimikuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriön olisi syytä puuttua ongelmaan nykyistä tiukemmin.
• Suomen tulee jatkossakin tavoitella kansainvälisiä urheilukilpailuja. Suurtapahtumat ovat tärkeä tekijä iloisten ja hyvinvoivien kaupunkien luomisessa. Urheilutapahtumia järjestettäessä on otettava tavoitteeksi hiilineutraalius ja muiden ympäristöasioiden huomioiminen kunnianhimoisesti.
• Kunnat ovat tärkein liikuntapalveluiden tuottaja ja rahoittaja. Kuntien liikuntabudjettien on oltava nykyistä läpinäkyvämpiä ja resursseja on kohdennettava selkeämmin niille lajeille, joissa on eniten harrastajia. Tärkeää on lisätä erityisryhmiä tavoittavaa toimintaa.
• Liikuntatilojen kehittäminen on erityisesti kuntien vastuulla. Jokainen uusi laji ei tarvitse uutta hallia. Uusien liikuntatilojen suunnittelussa on painotettava muunneltavuutta. Liikuntapaikkoja tulisi myös opetella toteuttamaan olemassa oleviin, monen hallintokunnan yhteisiin rakennuksiin, eikä aina uudisrakennuksiin. Koulurakennusten urheilutilojen tulee olla seurojen ja harrastajaryhmien käytössä iltaisin.
• Liikuntapaikkojen käyttöastetta on parannettava – enemmän myös kaikille avoimia vuoroja niin kuntien jäähalleihin kuin Olympiastadionillekin.
• Pyörätiet ovat Suomen suurin liikuntapaikka. Pyöräteitä on lisättävä ja pyöräily on nostettava kaavoituksessa liikennemuotona kävelyn, joukkoliikenteen ja autoilun rinnalle. Työnantajilla on keskeinen rooli työmatkapyöräilyn tukemisessa. Jokaisella työpaikalla pitää olla suihku ja turvallinen pyörien säilytyspaikka. Kannustamme työnantajia käyttämään liikuntaseteleitä ja antamaan tunnin viikossa työaikaa liikuntaan. Tämä maksaa varmasti itsensä takaisin parantuneena työhyvinvointina.
• Liikunta- ja hyvinvointiyrittäjyys on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista. Erityisesti tarvetta on uusille konsepteille vähemmän liikuntaan tottuneiden aktivoimiseksi sekä ikääntyneiden erityispalveluiksi. On tärkeää, että kunnat eivät omalla toiminnallaan kuihduta liikuntapalveluita tuottavia järjestöjä ja yrityksiä.