Tekoaltaisiin pumpataan väkisin eloa

YLEn uutisten mukaan pohjoisen Suomen maakuntaliitot ovat teroittamassa kynsiään saadakseen vesivoiman lisärakentamisen tulevaan hallitusohjelmaan. Tällä erää perusteina käytetään ennen muuta lisääntyvän tuulivoiman tarvitsemaa säätövoimaa sekä ilmastopolitiikkaa.

Toisin sanoen ”vuosikymmenten vieteriukot” Vuotoksen ja Kollajan altaat ovat taas nostamassa päätään. Pohjois-Pohjanmaan liiton johtaja Pauli Harju ei näitä hankkeita suoraan nimeä haastattelussaan, mutta puhuu yleensä koskiensuojelulain avaamisesta.

Harjun esittämät perusteet vesivoimarakentamisen lisäämiselle ovat tyypillistä viherpesua. Ympäristöä tuhoavia hankkeita yritetään kaupata
tuulivoiman ja ilmastopolitiikan avulla.

Nykysuunnitelmien mukainen tuulivoiman lisärakentaminen ei kuitenkaan edellytä säätövoiman lisäämistä. Suomi kuuluu pohjoismaiseen sähköpörssiin, jonka piirissä on jo nyt suuri määrä säätövoimaksi soveliasta vesivoimaa. Käytännössä lisääntyvän tuulivoiman aiheuttama säätövoiman tarve katetaan pitkälle tulevaisuuteen Nord Poolista.

Valtion teknillinen tutkimuslaitos VTT on tutkinut tuulivoiman
lisääntymisen aiheuttamaa säätövoiman tarvetta myös pelkän Suomen energiajärjestelmän näkökulmasta. Tulosten perusteella Suomeen suunnitellut vesivoiman tehonnostot riittävät kattamaan tuulisähkön aiheuttaman säätövoiman tarpeen ainakin 2020-luvulle saakka. VTT:n mukaan alle kymmenen prosentin tuulivoimaosuus sähköjärjestelmässä ei aiheuta lisäsäädön rakentamistarvetta. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Suomen sähköntuotannon tuulivoimaosuus nousisi vuonna 2020 noin
kuuteen prosenttiin.

Entäpä ilmastopäästöt - suppeassa katsannossa vesivoima toki on päästötöntä: kun vesi pyörittää turbiinia, ei siinä kohdassa hiilidioksidia synny. Mutta todellisuudessa (uuden) vesivoiman ilmastopäästöt ovat varsinkin alkuvuosina huomattavat, kun säännöstelyaltaiden alle jäävästä maaperästä vapautuu hiilidioksidia ja metaania. Päästöjen määrä tietysti vaihtelee runsaasti kohteen mukaan.

Johtaja Harjun esittämät perustelut vesivoiman lisärakentamiselle eivät siis kestä lähempää tarkastelua. Faktat olisi hyvä tarkistaa ennen lobbauspuuhia.

Lisäksi täytyy muistaa laajamittaisen vesivoimarakentamisen muut haitat: vaikutukset veden laatuun (rehevöityminen, elohopea…), vesistöympäristöön, kalatalouteen, vaelluskalojen lisääntymiseen ja niin edelleen. Näiden haittojen luulisi vaikuttavan Pohjois-Suomen maakuntaliittojen kantoihin, ovathan puhtaat vedet ja luonto monien alueiden keskeisiä valtteja – ainakin juhlapuheissa.

Koskiensuojelulailla suojeltiin aikanaan muutamia kymmeniä vesistö- ja koskialueita, jotta niiden luontoarvot olisivat pysyvästi turvassa.

Vihreät pitävät silloista päätöstä kaukonäköisenä ja viisaana ja vastustavat lain avaamista.