Vihreät & Eurooppa

KOHTI VAHVAA ALUEIDEN EUROOPPAA 

Euroopan unionin on uudistuttava. Unionin alueella tavarat ja ihmiset voivat liikkua vapaasti maasta toiseen, unionilla on yhteinen valuutta ja yhteiset ulkorajat. Nyt on aika vahvistaa myös demokratiaa unionissa niin, että sen päätökset tehdään avoimesti ja kansalaisia kuunnellen. Tulevaisuuden EU kantaa huolta omasta ympäristöstään ja toimii aktiivisesti maailmanlaajuisten ympäristösääntöjen toteuttamiseksi.

EU:lle selkeät demokraattiset rakenteet

EU:n tulee toimia nykyistä tehokkaammin. Tarvitaan Euroopan tason päätöksiä monista asioista, kuten ympäristö- ja pääomaverojen minimitasoista ja sosiaalisista oikeuksista. Näin estetään jäsenmaiden välinen epäterve kilpailu, jossa ne lyhytnäköisesti alentavat ympäristönormejaan ja verotustaan saadakseen yrityksiä ja investointeja alueelleen.

Tulevaisuudessa EU:n tulee olla sekä vahvempi että hajautetumpi. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäinen jäsenmaa ei voisi enää yksin kaataa muiden kannattamaa päätöstä. Toisaalta monet arkielämää lähellä olevat asiat, eritoten sosiaaliturva, terveydenhoito, koulutus ja kulttuuri, tulee jättää selkeästi paikallisen, alueellisen tai valtakunnan tason päätettäväksi. EU tarvitsee perustuslakia selkiyttämään sekä unionin ja jäsenvaltioiden välistä työnjakoa että EU:n päätöksentekojärjestelmää.

Tulevaisuuskonventin työ on avannut keskustelun EU:n uudistamisesta laajemmalle yleisölle. Vihreiden mielestä ei tule palata entisenlaiseen käytäntöön, jossa hallitukset sopivat merkittävistä asioista keskenään suljetuin ovin ja usein viime tipassa.

Euroopalle kansalaiset

EU:n alueella asuvien ihmisten oikeudet tulee taata oikeudellisesti sitovalla perusoikeusasiakirjalla. Kansalaisille on avattava suoria mahdollisuuksia osallistua unionin päätöksentekoon mm. kansalaisaloitteiden ja EU:n laajuisten kansanäänestysten kautta. Eduskunnan on oltava mukana päätettäessä uudesta EU-lainsäädännöstä, ja kansalaisjärjestöt on otettava mukaan EU -asioiden valmisteluun nykyistä paremmin. Asiakirjojen tulee olla julkisia kaikilla EU:n toiminnan alueilla. Tämä on perusedellytys sille, että kansalaiset voivat seurata EU:n päätöksentekoa ja vaikuttaa siihen.

Laajentumisella vakautta Eurooppaan

EU:n laajentuminen on tärkeää Euroopan rauhan ja vakauden kannalta. Hyvinvointi ja toimiva talous lähialueillamme tuo vakautta ja yhteistyömahdollisuuksia myös suomalaisille. EU:n nykyisten jäsenvaltioiden maksuosuus voi nousta siirtymävaiheen ajaksi, jotta saada aikaan rakenteellisia muutoksia ja kestävää kehitystä vähemmän kehittyneillä alueilla, myös kasvukeskusten ulkopuolella. Vapaa liikkuvuus on taattava nopeasti myös uusien jäsenmaiden kansalaisille.

Hyvä ympäristö on yhteinen asia

Markkinoiden vapaus ei saa estää ympäristöstä huolehtimista. EU:n tulee säätää yhteiset ympäristön suojelua koskevat normit ja riittävän korkeat energia- ja ympäristöverojen vähimmäistasot. EU-maat yhdessä ovat on vastuussa Kioton sopimuksen mukaisista kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä.

Tehomaataloudesta kestävään ruoantuotantoon

EU:n maatalouspolitiikka on uudistettava. Ruokakriisit, kuten ns. hullun lehmän tauti, ovat osoittaneet, että nykyisenlainen tehomaatalous on tullut tiensä päähän. Tehotuotanto haittaa ympäristöä, eläinten hyvinvointia, ruuan turvallisuutta ja kehitysmaiden maataloutta. EU:n on panostettava määrän sijasta laatuun ja lähellä tuotettuun ruokaan. Tukia tulee suunnata luomutuotantoon ja muuhun työllistävään, luonnon monimuotoisuutta säilyttävään ja maaseudun perinnemaisemaa vaalivaan toimintaan. Näin autetaan myös maaseudun säilymistä elävänä.

Maataloudessa tulee myös noudattaa varovaisuusperiaatetta. Esimerkiksi geeniteknologian keinoin muunnellun ruuan vaikutuksia ihmisen terveyteen ei vielä tunneta riittävästi.

Laaja-alaiseen turvallisuuteen

EU:n vahvuuden ei tule perustua sotilaalliseen voimaan, vaan oikeudenmukaisella ulko- ja kauppapolitiikalla saavutettuun arvovaltaan. Laajentunutkaan EU ei saa rakentaa suojamuureja ympärilleen, vaan vastuun ja yhteistyön on ulotuttava myös sen rajojen ulkopuolelle.

EU:n ja Naton jäsenyys on jatkossakin pidettävä erillään niin, ettei jäsenyys toisessa automaattisesti edellytä liittymistä myös toiseen. EU:n kriisinhallintayhteistyössä tulee panostaa voimakkaasti ei-sotilaallisiin keinoihin ja ennaltaehkäisyyn. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla on taattava riittävän laaja valmistelun ja päätöksenteon avoimuus ja parlamentaarinen valvonta.

Monikasvoinen Eurooppa

EU:n rajoilla kuolee lähes päivittäin ihmisiä, jotka yrittävät päästä Eurooppaan. Pakolaisella on oltava mahdollisuus päästä hakemaan turvapaikkaa. Lisäksi on luotava laillisia tapoja tulla siirtolaiseksi. EU:n ulkorajojen valvonnassa tulee keskittyä estämään ihmiskauppaa pyörittävien rikollisten pääsy unionin maihin. On tärkeää taata perusoikeudet myös ns. kolmansien maiden kansalaisille EU:ssa. Syrjintää ei saa suvaita missään muodossa.

Eurooppa maailmassa

EU:n tulee globaalissa päätöksenteossa puolustaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää markkinataloutta. Tulevaisuuden suuri haaste on luoda maailmanlaajuisesti oikeudenmukaiset kaupan säännöt ja riittävä tuki- ja rahoitusjärjestelmä kehitysmaille. EU:n on ajettava kansainvälisten ympäristösopimusten vahvistamista suhteessa Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimuksiin. WTO-sopimusten alaa ei tule laajentaa ennen kuin nykysopimusten globaalia epätasa-arvoisuutta lisääviin ongelmakohtiin on puututtu. Ihmisoikeudet on otettava kiinteäksi osaksi EU:n kauppa- ja ulkopolitiikkaa sekä kehitysyhteistyötä.