Vihreät & työ

KESTÄVÄÄ TYÖLLISTYMISTÄ VIHREIN KEINOIN

Työllisyyden edistämiseksi on uskallettava irrottautua vanhoista ajatusmalleista ja etsittävä tulevaisuuteen suuntautuvia ratkaisuja. Monet nykyisistä suomalaisen työllisyyspolitiikan rakenteista perustuvat yhteiskuntaan, jota ei enää ole. Vihreät korostavat sitä, että työllisyyttä on parannettava tavalla, joka samalla suuntaa Suomea kohti ekologisesti kestävää kehitystä. Pähkinänkuoressa vihreiden työllisyyslääkkeet ovat vihreä verouudistus, joka monipuolistaa elinkeinorakennetta ja voimistaa palvelusektoria ja osaamisteollisuutta, työllisyyteen kannustava perustulojärjestelmä, työn jakaminen mm. työaikaa lyhentämällä, pien- ja keskisuuria yrittäjiä tukevat toimet sekä maaseudun ja pienempien kaupunkien työmahdollisuuksien parantaminen. Vihreiden työllisyyslinjaukset edesauttavat myös nimenomaan nuorten ja naisten työllistymistä

Monipuolisempi elinkeinorakenne takaa paremman työllisyyden 

Uusia investointeja on kohdistettava työvoimavaltaisiin aloihin, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Työpaikkoja syntyy tulevaisuudessa tietoaloille, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen pohjautuville aloille, kulttuuri- ja henkilökohtaisiin palveluihin sekä ympäristö- ja osaamisteollisuuteen. 

Vihreä verouudistus, jossa työn verotusta alennetaan ja vastaavat varat kerätään ympäristö- ja energiaveroilla edistää näiden alojen kehittymistä. Vihreät kannattavat myös henkilökohtaisten palvelujen arvonlisäveron alentamista. Tämä lisäisi yksityisen palvelusektorin työpaikkoja ja pienentää harmaata taloutta. 

Vihreä verouudistus ja kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka nopeuttavat myös ympäristöklusterin kehitystä Suomessa. Ympäristötekniikan ja ympäristöystävällisten tuotteiden maailmanmarkkinat kehittyvät nopeasti. Ympäristöliiketoiminta on tulevaisuuden työllistäjä - siitä löytyvät huomispäivän kännykät.

Epätyypillisistä työsuhteista on tehtävä inhimillisempiä 

Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet jäädäkseen. On etsittävä ratkaisuja, joilla sovitetaan yhteen sekä työntekijän että työnantajan tarpeet. Pätkätyö on parempi kuin täystyöttömyys. Mutta on turvattava epätyypillisessä työsuhteessa olevan työntekijän sosiaali- ja eläketurva. Mahdollisuus palkata ihmisiä määrä- ja osa-aikaisiin työsuhteisiin madaltaa työnantajan kynnystä palkata lisää työntekijöitä, mikä parantaa työllisyyttä. Perustulojärjestelmän toteuttaminen tekisi pätkä- ja silpputöistä työntekijän kannalta inhimillisempiä. Perustulo vähentäisi määräaikaisessa työsuhteessa olevien elämän epävarmuutta ja nostaisi käteen jääviä tuloja. 

Työtä on jaettava

Merkittävä osa työssä olevista ihmisistä on nääntymässä työtaakkansa äärellä. Samaan aikaan töissä on 250 000 ihmistä vähemmän kuin ennen lamaa. Työn jakamiseen kannustavia toimenpiteitä on lisättävä. Henkilökohtaisen työajan lyhentäminen voi tapahtua monella eri tavalla aina sektorista riippuen.  Alentamalla työn verokiilaa eli työnantajan työnteosta maksaman hinnan ja työntekijän käteen jäävän ansion välistä eroa on mahdollista lyhentää työaikaa ilman, että nettopalkkoja alennetaan tai työvoimakustannuksia nostetaan.

Pien- ja keskisuurien yrittäjien työllistämistä on edistettävä

Verokiilaa tulee muutoinkin kaventaa erityisesti siellä, missä verokiila eniten haittaa uusien työpaikkojen syntyä. Toisin sanoen on alennettava pienistä ja keskisuurista palkoista maksettavaa tuloveroa ja työnantajamaksuja. Vihreiden mielestä yrittäjän on saatava ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen alennus lakisääteisistä työnantajamaksuista. Työllistämisen byrokratia on pienyrityksen kannalta usein kohtuuton ja sitä tulee keventää. 

Maaseutu ja pienet kaupungit on pidettävä elinvoimaisena

Muuttoliike maalta kaupunkeihin ja pienistä suurempiin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle, on tällä hetkellä yhteiskuntarakenteen suurin ongelma. Vihreiden mielestä on koko Suomen etu, että koko Suomi on asuttu ja elinvoimainen. Muuttoliikkeen pysäyttämiseksi on nopeasti ryhdyttävä toimenpiteisiin. On tärkeää, että maaseudulla ja pienissä kaupungeissa panostetaan rohkeasti nuorten koulutukseen niillä elinkeinoelämän alueilla, jotka kehittyvät voimakkaimmin. Uusia yrityksiä syntyy sinne, missä on koulutettua työvoimaa sekä missä ympäristö on viihtyisä ja yhteiskunnan palvelut, kuten päivähoito, koulut ja joukkoliikenne toimivat hyvin. 

Myös uusosuustoiminta on osoittautunut huokeaksi tavaksi työllistää ja työllistyä, ja se sopii hyvin maaseudulle. Vihreä energiapolitiikka tukee puun energiakäytön lisäämistä. Näin voidaan luoda maaseudulle 10 000 uutta työpaikkaa. Tämä auttaa erityisesti syrjäseutujen työllisyyttä.

Kymmeniä tuhansia työpaikkoja voidaan saada, jos maaseutua kehitetään raaka-aineiden tuottajasta jalostajaksi. Elintarvikkeita voidaan jalostaa paikallisesti. Puun jalostusastetta on nostettava eli siitä pitää valmistaa huonekaluja ja muita tuotteita sen sijaan, että puuta vietäisiin ulkomaille sahatavarana.