Asiantuntijuutta ja (ilmasto)politiikkaa
Asiantuntijuutta ja (ilmasto)politiikkaa
Luin viikonloppuna kansanedustaja Oras Tynkkysen (www.oras.net) tuoreen pamfletin Vihreä on kasvun väri. Siinä Tynkkynen kuvaa paljonpuhuvin esimerkein toisaalta ilmaston- ja ympäristönsuojelun huutavaa tarvetta ja toisaalta sitä, miten Suomi on ilmastonmuutoksen torjunnassa hävettävän kaukana useimpien muiden EU-maiden takana. Erityisesti nykyisen hallituksen julistukset ilmastonmuutoksen merkittävyydestä ja todelliset toimet ovat kiusallisen etäällä toisistaan.
Arvostan suunnattomasti Oraksen asiantuntemusta ilmasto- ja energiapolitiikassa. Se tuo hänelle ansaittua uskottavuutta. Kritiikki hallitusta kohtaan ei ole vain oppositiopolitikointia, vaan sille löytyy vankat perusteet - esimerkiksi Vanhasen hallituksen omasta hallitusohjelmasta.
Poliitikon ei tarvitse olla omasta takaa kaikkien alojen asiantuntija – se ei ole edes mahdollista. Politiikan luonteeseen kuuluu, että vaaleilla valitut päättäjät linjaavat, millaisen yhteiskunnan haluamme. Virkamiehet, ns. asiantuntijat, tuottavat heille tarvittavan tiedon niistä keinoista ja vaihtoehdoista, joilla asetettuun tavoitteeseen päästään. Kullakin poliitikolla on yleensä muutama asiantuntemusalue, johon hän on erityisen perehtynyt joko ammattinsa tai yhteiskunnallisen kiinnostuksensa pohjalta.
Poliitikon on kuitenkin osattava arvioida kaikkea saamaansa tietoa kriittisesti. Sekään ei ole pahitteeksi, että perehtyy laajasti tausta-aineistoihin. Harva asia on niin ärsyttävä kuin poliitikko, joka muodostaa mielipiteensä ennakkoluulojen tai epämääräisten mielikuvien pohjalta. Sellaiseenkin törmää.
Oras Tynkkysen Vihreä on kasvun väri -pamfletin voi tilata Vihreän langan kautta os. http://www.vihrealanka.fi.

Eteläsuomalainen asenne?
En ole lukenut pamflettia, enkä tiedä suomalaisten keskimääräisistä mielipiteistä, mutta jotakin se kaiketi kertoo suomalaisten (varsinkin eteläsuomalaisten) asenteesta, että suuri osa ei ole valmis luopumaan autostaan, vaikka edessä olisi maailmantuho (uusi tutkimus, johon en tällä hetkellä tiedä linkkiä). Kimppakyytiä ei suosita ja omaa autoa halutaan käyttää, vaikka juuri Etelä-Suomessa oman auton käytöllä ei ole niin suurta tarvetta. Onko etelän city-suomalainen erkaantunut luonnosta, vai mistä tämä johtuu? Ehkä tietullit tulisi ottaa käyttöön, ja julkista liikennettä pääkaupunkiseudulla olisi kehitettävä.