Sumuvuori: Vahva sähköinen tunnistaminen nostaa turhaan kansalaisaloitteen kynnystä

Kansalaisaloitetyöryhmä jätti tänään mietintönsä oikeusministerille. Työryhmän tehtävänä oli esittää käytännön toteutustapa menettelylle, jolla vähintään 50 000 kansalaista voi tehdä aloitteen määrätyn asian ottamisesta eduskunnan käsiteltäväksi. Työryhmän muuten erinomaiseen kansalaisaloitelakiehdotukseen jäi yksi epäkohta: kannatusilmoituksien nettikeräyksessä on käytettävä vahvaa sähköistä tunnistamista, esimerkiksi pankkitunnuksia.

Työryhmän jäsenet, Vihreiden Johanna Sumuvuori ja Vasemmistoliiton Kari Uotila jättivät asiasta eriävän mielipiteen.

- Kansalaisaloitteen tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Tarkoituksen toteutumiseksi kynnys aloitteen kannattamiselle tulee pitää mahdollisimman matalana. Vahvan sähköisen tunnistamisen vaatimus nostaa turhaan kynnystä aloitteen kannattamiselle, ja toimii näin vastoin kansalaisaloitteen tarkoitusta, painottaa Sumuvuori.

Mahdollisimman helppoon tapaan osoittaa kannatus netissä viittasi myös perustuslakivaliokunta. Perustuslain muutosta koskevassa mietinnössään valiokunta korosti sähköisen keräämismahdollisuuden varmistavan, ettei 50 000 kannattajan vaatimus muodostu esteeksi laajaa kannatusta nauttivan aloitteen saamiseksi vireille. Onkin ristiriitaista, että vahvan sähköiseen tunnistuksen vaatimisella halutaan vaikeuttaa kannatuksen osoittamista.

Vahvaa sähköistä tunnistamista perustellaan väärinkäytösten estämisellä. Toisaalta EU:n kansalaisaloitteessa tuen kerääminen verkossa ei edellytä vahvan sähköisen tunnistamisen käyttöä. Ei ole uskottavaa, että väärinkäytökset olisivat EU:n laajuisessa aloitteessa pienempi uhka, kuin Suomen kansallisessa kansalaisaloitteessa. Silti väärinkäytökset katsotaan EU:n kansalaisaloitteessa voitavan ehkäistä muilla keinoin, kuin vahvalla sähköisellä tunnistamisella.

- Myöskään kotimaisessa kansalaisaloitteessa paperisten kannatusilmoitusten keräämisessä ei edellytetä henkilön tunnistamista esimerkiksi henkilötodistusta näyttämällä. Paperisissa kannatusilmoituksissa väärinkäytösten estäminen perustuu ilmoitusten jälkikäteiseen tarkastukseen Väestörekisterikeskuksessa. Saman tarkistusmenettelyn pitäisi riittää myös sähköisissä ilmoituksissa, toteaa Uotila.

Käytännössä vahva sähköinen tunnistaminen perustuu tällä hetkellä verkkopankkitunnuksiin. Pankit eivät kuitenkaan katso verkkopankkiasioinnin kuuluvan peruspankkipalveluun.

- Verkkopankkitunnuksia ei välttämättä saa, jos on esimerkiksi maksuhäiriömerkintä. Vahvan sähköisen tunnistamisen vaatiminen luokin eriarvoisuutta, kun osa kansalaisista ei voi täyttää sähköisesti kannatusilmoitusta, toteaa Sumuvuori.

- Sähköinen tunnistaminen on pankeille ja operaattoreille liiketoimintaa ja pankit ja operaattorit veloittavat tunnisteidensa käytöstä. Onko perusteltua yhdistää yksityinen liiketoiminta perustuslaissa taattuihin kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin, kysyy Uotila.